Teoksessa : LAULUMATTI [Nuottijulkaisu] : lauluja arkeen ja juhlaan. - Helsinki : WSOY, 2004. - 1 sävelmäkokoelma, (228 s.) : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-0-28308-8 (sid.) on sivulla 13 laulu, jonka nimi on Suomen lippu, säv. Paavo Alanne, sanat tuntematon. Siinä on keskellä ensimmäistä säkeistöä lause: "se korkealla hulmuaa ja laulun kirvoittaa".
Myös teoksessa Aikamme aapinen / [laat.] Kirsi Kunnas apunaan työryhmä Veli Nurmi, Seija Nöjd ja Kyllikki Röman. - Porvoo ; Helsinki : WSOY, 1973 sivulla 137 on tuo runo - ilman tekijää.
Voisiko tämä olla etsimänne runo?
Tarkoitat varmaan Nuori kotiseutututkija -kirjaa. Kirjaa on tosiaan Helmet-kirjastoissa vain nämä kaksi kappaletta, eikä kovin monta enää muuallakaan Suomen kirjastoissa. Aineistoa poistetaan kirjastojen kokoelmista mm. sen huonon kunnon tai vanhentuneen tietosisällön takia. Kirjavarastossa taas säilytetään vanhaa, vielä asiakkaita kiinnostavaa aineistoa. Emme siksi valitettavasti voi nimenomaan harvinaisia vanhoja kirjoja poistaa kokoelmista ja myydä.
Kyllä maksavat. Varausmaksu on 50 senttiä kappaleelta. Tämä koskee vain aikuisten aineistoa. Lasten aineistoon tehdyt varaukset ovat maksuttomia.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/maksut
Pietarsaaren kirjastossa ei ole kirja "Työn uusi järjestys", mutta Mustasaaren kirjastossa on ja Fredrika luettelon mukaan hyllyssä. Pyydä se kaukolainana sieltä, oman lähikirjaston kautta.
Kollegat Helsingin hovioikeudessa tiesivät kertoa seuraavaa:
1. Tilastotietoa löytää parhaiten eri hovioikeuksien vuosikertomuksista. Hovioikeuksien kotisivuille päästään sivuilta http://www.oikeus.fi/4322.htm
Suomessa on kuusi hovioikeutta, joiden jokaisen kotisivulla on linkki toiminta-( tai vuosi-)kertomukseen.
Esim. Helsingin hovioikeuden (HelHO) toimintakertomukset löytyvät nettisivulta http://www.oikeus.fi/33357.htm
Esim. tuoreimmassa v. 2007 HelHO:n kertomuksessa on tiedot sivulla 10. Siitä ilmenee, että vain 34 % käräjäoikeuden ratkaisuista säilyi sellaisenaan hovioikeudessa. Kaikkia muita muutettiin.
2. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekee Suomessa aiheesta tutkimuksia. Useimmat tutkimuksista on julkaistu sarjassa "...
Rt-kortistosta löytyy maatalousrakennusten huonetilamallisto (RT MTH-20918), johon sisältyy myös hevostalli. Urpo Nurmiston toimittamassa kirjassa Maatalouden rakennusoppi (Kirjayhtymä 1985) löytyy lyhyt selostus myös tallin rakenteista ja sisustuksesta. Edellä mainitut löytyvät Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Seuraavista kirjoista voisi myös olla apua: Soili Miekkalan Hevostallin rakentamisen perusteet (Työtehoseura, 2005), Uudet talliratkaisut (Hevostietokeskus, 2005), Vilho Vanhalan Isännän rakennusopas (Kirjayhtymä, 1979)sekä Jari Päärnin opinnäytetyö Tallirakennuksen suunnittelu (Turun teknillinen oppilaitos, 2000).
Hevostietokeskus (www.hevostietokeskus.fi) tarjoaa neuvontaa mm. tallirakentamiseen.
Kirjassa Topi tulee kuudennelle luokalle ja häntä kiusataan erilaisuutensa vuoksi. Usein kirjan lukijat ovat päähenkilöä vähän nuorempia. Tätä voisi suositella viidennelle luokalle, mutta kyllä se käsittääkseni soveltuisi myös neljännelle tai kuudennelle luokalle lukutaidon tasosta riippuen.
Kymenlaakson Kyyti-kirjastoista ei löydy korjausopasta tuolle vuodelle. Korjausoppaan voi kyllä tilata kaukolainana jostain muusta kirjastosta. Mm. seuraavat teokset löytyvät muista kirjastoista:
-Paul, Rik
Nissan pick-ups automotive repair manual
Sparkford : Haynes, 2000
Models covered: Nissan/Datsun pick-ups 1980-1997, Pathfinder 1987-1995
1-56392-410-2
-Tortorici, Tony
Nissan Pick-ups and Pathfinder : 1989-95 repair manual
Somerset : Haynes, 1995
0-8019-8671-0 (nid.)
Jos haluat tilata nämä kaukolainana, käy tekemässä kaukolainapyyntö kirjastossa. Kaukolainapyynnön voi tehdä myös puhelimitse tai sähköpostilla (esim. Kotkan pääkirjasto puh. 234 4570 tai kirjasto@kotka.fi).
Olettekin jo saanut kahdelta kollegaltani vastaukset lähes samanlaisiin kysymyksiinne. Niinpä tyydyn vain lisäämään sen, että asiaa kannattaa myös tutkia HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ .
Hakutermeinä voitte käyttää kaupunginosien nimiä yhdistettyinä esim. sanoihin "historia" tai "paikallishistoria".
Myös haulla "helsinki paikallishistoria" (ilman lainausmerkkejä) löytyy yhtä ja toista.
Suosittelen kuitenkin, että tulette myös tutustumaan Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Helsinki-kokoelmaan. Kirja-aineiston lisäksi täältä löytyy esimerkiksi paikallislehtiä eri vuosikymmeniltä; niistäkin voisi olla apua ajankuvan luomisessa. Opastamme teitä mielellämme Helsinki-kokoelman käytössä. Halutessanne voitte myös varata ajan "Lainaa...
Adiel: Jumala on koristautunut (hepr.) Nimeä ei ole tämänhetkisessä almanakassa. Adolfiina on Adolfin sisarnimi, Adolf on lyhentymä muinaissaksan adalwolfista (jalo susi). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 23.6. Fredrika on Fredrikin sisarnimi, muinaissaksan sanoista fridu (rauha, suoja, suojelija) ja rich (valta-alue). Ruotsinkielisessä almanakassa nimipäivä 18.7.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Ks. myös http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ > Etunimet.
Kallion kirjaston sivuilta löytyy luettelo Kalliota käsittelevästä kirjallisuudesta, mukana on myös viitteitä lehtiartikkeleihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/kirjallisuus/
Varsinkin näissä teoksissa käsitellään tuota aikaa:
Waris, Heikki: Työläisyhteiskunnan syntyminen Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolelle. 2.p. 1973
Kotiniemi, Lauri: Muistikuvia Vallilan pataljoonasta. WSOY 1987
Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-Seura 1990
Salmela-Järvinen, Martta: Taipui vaan ei taittunut: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1918–1939. WSOY 1966.
Salmela-Järvinen, Martta: Kaikissa meissä vikaa on: muistikuvia ja näkymiä vuosilta 1939–1959. WSOY 1968
Pirhonen, Pentti: Stadin ässät : dokumenttiromaani … Tammi, 1985
Kalsarit on slangijohdos sanasta kalsongit, joka on lainaa ruotsin sanasta kalsonger. Ruotsin sana juontuu ranskan kautta italiasta, jossa calzone on alunperin johdos sukkaa merkitsevästä sanasta calza. Suomen kirjakielessä kalsongit on mainittu ensi kertaa Elias Lönnrotin sanakirjassa 1874. Helsingin slangissa on alettu käyttää muotoa kalsarit 1900-luvun alkupuolella. (Häkkinen Kaisa: Etymologinen sanakirja)
Kokkolan kirjastossa on kuusi osaa Frendejä ja kundeja -sarjaa. Neljä niistä on juuri nyt lainassa, mutta kahden (Frendejä, kundeja & muotiguruja ja Frendejä, kundeja & pyjamabileitä) pitäisi olla paikalla Kokkolan kirjaston lasten- ja nuortenosastolla. Saat luettelon sarjasta kirjaston aineistotietokannan kautta kirjoittamalla tyhjään ruutuun vapaasanahaussa frendejä kundeja:
http://webkirjasto.kpnet.fi/opac/default.aspx
- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Tarkoittamasi kirja on todennäköisesti Suomen lasten satuaarteet. Sen on kuvittanut Pirkko-Liisa Surojegin ja toimittanut Marja Kemppinen. Kirjan on julkaissut Otava v. 1992 ja se sisältää tunnettuja satuja eri maista sekä Grimmin ja Andersenin satuja.
Tällä hetkellä Kajaanin kaupunginkirjastossa ei ole ko. teosta. Todennäköisesti se tulee meille jossain vaiheessa, mutta ajankohdasta ei ole tietoa. Mikäli haluat jättää siitä ennakkovarauksen, ota yhteys pääkirjaston neuvontaan.
Kulttikortista on tiedotettu seuraavaa:
Kulttikortti on kaikille Helsingin kahdeksasluokkalaisille jaettava kortti, jolla saa etuja kymmenissä pääkaupunkiseudun kulttuuri- ja taidelaitoksissa.
Kulttikortti jaetaan koulussa kaikille helsinkiläisille kahdeksasluokkalaisille sekä Kulttuurikursseihin osallistuville yläasteen ja toisen asteen oppilaille. Kulttikortti on henkilökohtainen etukortti, joka on voimassa vuoden (2008).
Tästä voi siis päätellä, että kulttikortti on jaettu keväällä kaikille silloisille kahdeksasluokkalaisille, jotka ovat siis nyt syksyllä yhdeksännellä. Ensi vuodesta ei ole vielä tietoja.
En löytänyt yhtään runoa tai teosta Lennart Albinssonilta suomeksi. Olen käynyt läpi mm. Fennican - Suomen kansallisbibliografian, SKS:n käännöstietokannan, runotietokannan 'Linkki maailmanrunouteen' sekä Frank-monihaulla Suomen maakuntakirjastot. Myöskään pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista ei löydy mitään viitettä tekijästä. Sen sijaan Ruotsin kansalliskirjaston Libris-tietokannasta, http://libris.kb.se/ löytyi teos:
Rådmansö förr : [Sveriges största skärgårdskommun] / framtagen av Rådmansö hembygdsförening ; arbetsgrupp: Lennart Albinsson ... Albinsson, Lennart, 1929- (medarbetare)
Rådmansö hembygdsförening (medarbetare)
1. uppl.
Norrtälje : Rådmansö hembygdsfören., 1996
Svenska 163 s. + bil. ([3] s.)
Asiaa käsitellään esim. seuraavissa teoksissa:
- Jari Paavonheimo: Digitaalisen ja painetun rajalla : kirjoituksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta (2006). Osa teoksen aineistosta on netissä http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal… .
- Kirjastot it-ympäristössä, 2005
- Raine Wilén, Terttu Kortelainen: Kirjastokokoelmien kehittämisen ja arvioinnin perusteet, 2007. Tässä kirjassa on esim. artikkeli: Painettujen ja digitaalisten julkaisujen valinta.
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ hakusanoilla digitaalinen kirjasto löytyi useita aiheeseesi liittyviä viitteitä, mm.
- Digitaalisen kirjaston infrastruktuuri http://elektra.helsinki.fi/se/k/1459-3467/50/1/digitaal.pdf
tai kokemuksia...
Waali on harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Waali-nimi on nykyään nimenä kahdeksalla suomalaisella, ja sen lisäksi se on joskus ollut nimenä alle viidellä suomalaisella. Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Ehkä saisit apua Suomen sukututkimuseuran Suku Forumin kautta:
http://suku.genealogia.fi/
