Anna-Mari Kähärän sävellyksistä ei ole julkaistu nuottikirjaa, ei löytynyt myöskään yksittäisten kappaleiden nuotteja. Tein haun
Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä, Frankista ja Violasta.
Vain äänitteinä löytyy.
Rajoitun tässä lähinnä talvisotaa käsittelevään kirjallisuuteen.
Ulkomaiden suhtautumista talvisotaan on tutkittu varsin paljon, esim.
Wahlbäck, Krister
Veljeys veitsenterällä : Suomen-kysymys Ruotsin politiikassa 1937-1940. – WSOY, 1968.
Peltovuori, Risto O.
Saksa ja Suomen talvisota. – Otava, 1975.
Peltovuori, Risto
Suomi saksalaisin silmin 1933-1939 : lehdistön ja diplomatian näkökulmia. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005.
Peltovuori, Risto
Sankarikansa ja kavaltajat : Suomi kolmannen valtakunnan lehdistössä 1940-1944. – Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000.
Clark, Douglas
Liittoutuneet lähtevät talvisotaan : Englannin ja Ranskan Suomen-politiikka 1939-1940. – Otava, 1967.
Nevakivi, Jukka
Apu jota ei annettu : Länsivallat ja...
Kurahousut ovat vedenpitävästä materiaalista valmistetut housut, joita käyttävät erityisesti alle kouluikäiset lapset suojavaatteena ulkoillessaan märällä tai kuraisella säällä. Kurahousujen varsinaisesta keksijästä ei tunnu löytyvän tietoa : vaate on ollut käytössä erityisesti Pohjoismaissa varmaankin ilmastollisista syistä johtuen. Wikipediasta löytyy suppea, mutta informatiivinen artikkeli kyseisestä suojavaatteesta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kurahousut
Koska uutta painosta ei ole tällä hetkellä myytävänä tästä kirjasta ja kirja on kuitenkin sillä tavalla kysytty, että sitä jatkuvasti edelleen lainataan, ei kirjaa olla poistamassa, vaikka se onkin varsin vanha ja teksti voi olla himmennyt. Vaikka poistaminen joskus tulisikin ajankohtaiseksi, ei poistettavista kirjoista kuitenkaan, ikävä kyllä, ole kirjastoissa otettu varauksia. Varausjärjestelmän hoitaminen olisi liian työlästä, sillä kirjoja kysellään usein ostettavaksi. Mahdollisesti antikvariaateista sen voisi sen sijaan löytää ja ostaa omaksi. Tästä linkistä voi tarkistaa saatavuuden antikvariaattien yhteisestä tietokannasta ja tehdä samlla tilauksen: http://www.antikvaari.fi/ . Ensimmäinen osa näyttäisikin olevan saatavilla. Toinen...
Tatu ja Patu on kuvakirja alle kouluikäisille, kaikki muu on ala-asteikäisille sopivaa ja Isä sai siivet vähän varttuneemmile, jotka haluavat ymmärtää surua, huostaanottoa ja vaikeampia asioita.
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Iltalehden nettisivujen ( www.iltalehti.fi ) käyttäjälle tarjotaan hakua https://www.iltalehti.fi/haku toimituksellisen sisällön etsimiseksi. DigiPlus-osassa on tarjolla näköislehti, mutta mainintaa arkistosta ei ole.
Helsingin kaupungin kirjastoista Kallioon, Kontulaan, Malmille, Myllypuroon, Pasilaan, Rikhardinkadulle, Töölöön ja Vuosaareen tulee Iltalehti. Iltalehden vanhempia numeroita voi lukea mikrofilmiltä Pasilan kirjastossa.
Toistaiseksi HelMet-kirjastojen myöhästymis- tai muita maksuja ei voi maksaa verkkopankin kautta. Ne voi kuitenkin maksaa mihin tahansa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoon.
Senja on karjalainen muoto Kseniasta (vieras), Suomen almanakassa 24.1. v:sta 1950. Senja on tullut Suomessa almanakkaan ortodoksisen kirkkokunnan kunnioittaman Pyhittäjä Ksenian muistopäivän kohdalle. Nimestä on lukuisia muunnoksia, mm. lyhentymä Seni, joka mainitaan ortodoksisessa kalenterissamme Senjan rinnalla Ksenian muunnoksena, sekä Senia. Senjaa on käytetty paljon juuri Itä-Suomessa ortodoksisilla alueilla, mistä se on levinnyt muualle suomeen.
Senna juontuu Crescentiasta, virossa myös Eugenian, Ksenian ja Johannan kutsumamuoto. Sennalla ei ilmeisesti ole omaa nimipäiväänsä almanakassa, mutta eräs tapa on viettää sitä 23.12. Sennin nimipäivänä. Crescentia (latinaksi kasvu varttuminen) on naispuolinen vastine miehennimi Crescens (...
Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Säätiöistä http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri.html
Säätiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1930/19300109
Yrityksen perustamisesta ks. esim. http://www.vero.fi/default.asp?article=3244&language=FIN
Netissä on paljon tietoa uudelle yrittäjälle, esim. http://www.perustamisopas.fi/main/
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com...
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://finna.fi aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
