Helmet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kirjastoista löytyy montakin kirjaa, jotka käsittelevät nukenvaatteiden ompelua, erityisesti englannin kielellä. Listauksen saa Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) esim. hakusanoilla "nuket, ompelu":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=nuket%2C+ompelu&searchscope=9&…
Näistä tiedoista ei kuitenkaan käy ilmi, sisältävätkö kaikki kirjat kaavoja, vaikka oletuksesta se kyllä käy. Tässä lista kirjoista, joiden oletan parhaiten vastaavan kysymystänne:
Ternsöe, Jette Riisgaard: Ompele Barbien puvusto
Lewes: Sewing doll´s clothes: 27 projects to make in 1: 12 scale
Finishing the figure: doll costuming, embellishments, accessoirs/ Oroyan, Susanna
Two hour doll´s clothes...
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan muita Isabelle Eberhardtin teoksia kuin mainittu Islamin siimeksessä ei näytä suomennetun.
HelMet-kirjastoista ei myöskään muilla kielillä löydy muuta. Sen sijaan yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy moniakin hänen teoksiaan ja yksi häntä käsittelevä kirja. Näiden tarkempaa saatavuutta voitte kysyä omasta lähikirjastostanne, mikäli nämä teitä kiinnostavat:
Tekijät: Eberhardt, Isabelle
Nimeke: Au pays des sables : les éditions du centenaire, 1904-2004 / Isabelle Eberhardt ; composées par Marie-Odile Delacour et Jean-René Huleu
Aineisto: kirja
Julkaistu: Paris : Losfeld , cop. 2002
Tekijät: Eberhardt, Isabelle
Nimeke: Dans l’ombre chaude de l’Islam / Isabelle Eberhardt...
Gummeruksen syksyn 2008 esitteen mukaan Lord and the brotherhood of the blade -teoksen suomennos ilmestyy elokuussa 2008. Anuirmeli Sallamo-Lavin suomennoksen nimi on Lordi John ja veitsenterän veljeskunta. http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=280&component=/PublishDB/Kirjat_…
Sarjan seuraavan teoksen Lord John and the Hand of Devils suomentamisesta ei vielä löytynyt ennakkotietoja.
Tarkkaa aikaa kirjojen saapumisesta kirjastoihin on vaikea arvioida.
Helsingin kirjastot tekevät pääsääntöisesti lehtitilauksensa kullekin vuodelle edellisen vuoden kesällä, jolloin siis myös tarkistetaan kunkin tilauksen tarpeellisuus ja tarvittavin osin tilataan uusia nimekkeitä tai lopetetaan vanhoja tilauksia.
Lehtien saatavuuden voi helpoimmin tarkistaa HelMet-verkkokirjastosta http://www.helmet.fi/ ja sieltä välilehdeltä, jonka otsikko on Lehdet. Esimerkiksi kunkin kirjaston lehtivalikoiman saa esille kirjoittamalla hakukenttään kaksi asteriskia (**) ja valitsemalla pudotusvalikosta haluamansa kirjaston. Klikkaamalla kunkin lehden nimeä saa näkyville ajantasaisen tiedon saapuneista numeroista. Joskus voi tietysti käydä niin, että jokin lehti lakkaa ilmestymästä kesken vuoden. Tällöinkin tuoreimman...
Lahden kaupunginkirjastossa on Suomi-sarjaa seuraavasti:
Vuosikerrat 1-20 (1841-1862). 2.jakso osat 1-10 (1863-1872) sekä 18 (1885), 3. jakso osat 5-20 (1892-1902), 4. jakso 1-20. 5. jakso 1-20(-1938) jne uudempia. Vuosikirjat ovat pääkirjaston varastossa, josta tietopalvelun henkilökunta ne noutaa. Vuonna 1875 ja sitä ennen julkaistuja teoksia ei Lahdestakaan lainata kotiin, ne ovat ns. harvinaiskirjoja ja niitä voi käyttää kirjastossa.
Pasilan kirjavarastossa on kaksi englanninkielistä teosta jotka sisältävät Mary Shelleyn kirjeitä, Shelley, Mary: The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 1 : "A part of the elect" (1980), sekä The letters of Mary Wollstonecraft Shelley. Volume 2 : "Treading in unknown paths" (1983). Helmet-aineistotietokannasta löytyy myös joitakin teoksia joissa ainakin on mainintoja Shelleystä, kuten esimerkiksi Päivi Tapolan Äitini puutarhassa : polkuja naiskirjallisuuteen (Kääntöpiiri, 2002).
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta (https://finna.fi sen sijaan löytyy useampiakin elämäkertoja Mary Shelleystä, nekin tosin englanniksi, muun muassa Muriel Sparkin kirjoittama Mary Shelley (1987) ja Anne Kostelanetz Mellorin teos Mary...
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Sorri sukunimenä: (lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet / 2000). Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keskiajalta lähtien: esim. Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä. Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila. Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela. Nimiin sisältynee vanha yksilönnimi, vert. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Sorrien suvulla on myös oma sukuseura, jossa kerrotaan enemmän ko. sukunimestä ja sen historiasta sekä Sorrien suvusta. Tiedot löytyvät Internetistä sivulta http://suvut.genealogia.fi/sorri/index.htm
Teatteri oli nimeltään REA osoitteessa Mikonkatu 9. Se toimi vuosina 1936-1976.
Tämä tieto ja paljon muutakin kiinnostavaa historiaa vanhoista helsinkiläisistä elokuvateattereista löytyy kirjasta nimeltä : Asuuko neiti Töölössä ?
Valitettavasti etsimäänne runoa ei löytynyt. Kysymyksenne lähetettiin myös kirjastoammatilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, mutta ainakaan vielä kukaan ei ole ko. runoa tunnistanut.
Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Etunimet (Otava 2005, toim. Pirjo Mikkonen), että nimi Ilari on karjalainen versio ortodoksisen kirkon pyhittäjän Ilarionin nimestä. Ilarin kantanimi on latinan Hilarius, joka tulee sanasta 'hilaris' tarkoittaen hyväntuulista ja reipasta.
Kirjastoista löytyy useita muitakin etunimikirjoja, joissa kerrotaan nimien alkuperästä ja merkityksestä. Kirjat ovat Vantaan kirjastoissa luokassa 88.29038.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy myös vastauksia aiemmin esitettyihin nimikysymyksiin. Arkiston osoite on: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta -kohtaan hakusanaksi "etunimet".
Raija on Raisan rinnakkaisnimi, Raisa taas tulee kreikan kevyttää merkitsevästä sanasta. Raisa on tullut Suomeen Venäjältä ja ollut yhdessä Raisan kanssa almanakassa vuodesta 1950 lähtien.
Kyseessä on varmaankin Jon McGregorin kirja Jos kukaan ei puhu siitä mikä on tärkeää (alkuteos If nobody speaks of remarkable things). Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 2004 Otavan kustantamana.
Tony Hoaglandin teosta "What narcissism means to me" ei ole suomennettu.
Suomennetut teokset löytyvät Fennica-tietokannasta (https://finna.fi ). Teosta ei löydy kyseisestä tietokannasta, joten se ei ole ainakaan vielä ilmestynyt suomeksi.
Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia ja haku siitä on maksutonta.
Kyseinen laulu löytyy ainakin kirjasta Olli Heikkilä: Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) (sivu 29) Kirjaa on saatavana useissa Helsingin kirjastoissa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=suuri+kansanlaulukirja&searchs…
Koko elämänkaarta kattavaa runoa ei toistaiseksi ole löytynyt. Voisiko kyseessä olla suomalainen kansanlaulu "Jos sinä aiot naimisiin", joka siis kertoo puolison valinnasta. Laulu löytyy Olli Heikkilän Suuresta kansanlaulukirjasta: 500 suomalaista kansanlaulua (Warner 1996) Laulussa on kuusi säkeistöä. Toinen säkeistö alkaa seuraavasti: "Älä ota kaunista heiliä, aina se katselee peiliä." Ja loppuu sanoin "Kaunista et sinä huolia saa, elämäsi onnea kun etsit vaan."
Viisikymppisen viisu -laulun nuotit ja sanat löytyvät kirjasta Uusi kultainen laulukirja. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden Lapin kirjasto -tietokannasta: www.lapinkirjasto.fi. Löydät sen sekä kappaleen että kirjan nimellä.
Vastaavaa sivua emme suomalaisista sivuistoista löytäneet.
Tuossa ruotsalaisessa sivussa kerrotaan palvelun laillisesta puolesta http://www.birthday.se/sa-sager-lagen
Viittaus mm. Kreditupplysningslag, Suomessa sitä vastaa luottotietolaki. Suomen luottotietolain mukaan tietojen luovuttaminen on säänneltyä: Säännöksiä mm. lain 19 §:ssä "Henkilöluottotietojen luovuttamisen ja käyttämisen yleiset edellytykset" sekä 10 §:ssä "Palveluja koskevat velvoitteet"
Luottotietolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070527
Myös Suomen tietosuojavaltuutetulla voisi aiheeseen olla kanta henkilötietolakiin perustuen.
Henkilötietolaki säätää henkilötietojen luovutuksesta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Henkilötietojen...
