Perinnesävelmä Laulava leivo löytyy monista vanhoista laulukirjoista. HelMet-kirjaston kokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeisiin (useita painoksia, tässä linkki uusimpaan http://luettelo.helmet.fi/record=b2184876~S9*fin)
Koululauluja (Otto Kotilaisen toimittama vuodelta 1928, http://luettelo.helmet.fi/record=b1053569~S9*fin)
Koulujen laulukirja (Halme & Paavola 1927, http://luettelo.helmet.fi/record=b2120166~S9*fin)
Kansakoulun laulukirjan säestykset (sama kuin edellinen, mutta neliääninen, muut ovat yksiäänisiä, http://luettelo.helmet.fi/record=b2264210~S9*fin)
Heikki Poroila
Sanonta on ikivanhaa perinnettä, mutta se löytyy ainakin Zacharias Topeliuksen vuonna 1868 julkaistusta oppikirjasta Luonnon-kirja. Sen viimeisessä luvussa 15 "Suuresta avarasta maailmasta" on Kuuta käsittelevä alaluku, jossa on mm. seuraava teksti: "Muutoin saatat sinäkin muistaa sen tästä, jolla isä kerran muistutti poikaansa kuuta tuntemaan, sanoen: Etkös tuhma kuuta tunne? Idän puolen täytymässä, Luotehen vähenemässä." Itämurteissa sana "idän" kirjoitetaan tavallisesti "ijän". "Tuhma" tarkoittaa tässä tyhmää, ei huonotapaista.
Heikki Poroila
Kyllä, kannattaa lukita ainakin sellaisen kirjan varaus, jossa näkee olevansa hyvin kärjessä. Kuusi viikkoa ei toisaalta ole kuin kahden lainaajan sallitun laina-ajan pituinen, joten jos on jonossa kymmenien päässä, ei ehkä maksa vaivaa. Täytyy vaan muistaa sitten käydä "avaamassa" varaus, kun pystyy taas noutamaan.
Heikki Poroila
Varauksen voi jättää, kun kirja on hankinnassa eli näkyy HelMet-tietokannassa. Sitä ennen täytyy vain aika ajoin käydä vilkaisemassa, jokohan se olisi tullut.
Heikki Poroila
Voit palauttaa Helmet-kirjastosta lainaamasi aineiston mihin tahansa muuhun Helmet-kirjaston toimipaikkaan, siis myös yli kaupunkirajojen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tietokannoista ei löydy viitteistä mainitun nimisestä äänitteestä. Sen sijaan Suave Twistersien kappale Ykkönen sisältyy äänitteelle Illan varjoon himmeään : rautalankabeatin parhaita : 24 laulettua rautalankahittiä (2006). Seinäjoen kirjastosta tai muista Epos-kirjastoista äänitettä ei löydy, mutta se kuuluu kyllä joidenkin Suomen yleisten kirjastojen kokoelmiin. Voitte siis tilata CD:n kaukolainaan oman lähikirjastonne kautta.
Eepos-kirjastot https://eepos.finna.fi/
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Miehesi voi noutaa varauksesi sinun puolestasi. Lainaaminen onnistuu helpoiten niin, että hän lainaa varauksen omalle kortilleen. Se onnistuu ainoastaan asiakaspalvelutiskillä, ei automaatilla.
Jos haluat, että varatut kirjat lainataan sinun kortillesi, sinun on annettava hänelle mukaan valtakirja. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa käyttää valtuuttajan kirjastokorttia on annettu.
Suomenkielistä termistöä emme onnistuneet löytämään. Osa sanoista löytyy tekniikan alan sanakirjoista, esim. tästä: Englanti-suomi : tekniikan ja kaupan sanakirja / Jyrki K. Talvitie, Ahti Hytönen. Lotta Liljelundin Merenkulun koulutusohjelman opinnäytetyö Offshore-kentän elinkaari ( Satakunnan ammattikorkeakoulu, 2013) käsittelee mm. erilaisia öljynporauslauttatyyppejä. Siitä löytyy alan termistöä, mutta ei termejä öljynporaustornin osille. Opinnäytetyö on myös verkossa luettavana:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/65283/Liljelund_Lotta.pdf?sequence=1
Kirjan voi lähettää postitse suoraan siihen Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteeseen, jonka aineistoa ko. kirja on. Mikäli kirjasta ei löydy tietoa siitä, minkä kirjaston kokoelmiin se kuuluu, sen voi lähettää vaikka lähikirjastoosi, josta se palautuu omistajakirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
Kirjastojen välistä "sisäistä postia" ei ole. Kaukolainoja toimitetaan kirjastojen välillä eri puolille Suomea, mutta kaukolainosta peritään maksu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Marja-Leena Tiaisen tuotannosta löytyy mielenkiintoisia nuortenkirjoja, esimerkiksi Khao Lakin sydämet, jonka päähenkilö Emma palaa Thaimaahan, missä hän lomaili lapsena perheensä kanssa tsunamin iskiessä.
Kirsikka Saaren Hölmö nuori sydän kuvaa nykynuorten elämää Itä-Helsingissä.
Käännöskirjallisuuden puolelta suosittelen John Greenen tuotantoa, esim. Tähtiin kirjoitettu virhe.
Säeromaanin muotoon kirjoitettu Sarah Crossanin Yksi kuvaa vaikuttavalla tavalla siamilaiskaksosten sisaruutta.
Lisää kirjavinkkejä löytyy esimerkiksi osoitteesta kirjasampo.fi
Björn Rungen elokuva "The Wife" pohjautuu Meg Wolitzerin (toistaiseksi) suomentamattomaan viitisentoista vuotta vanhaan romaaniin The Wife. Kirjassa pariskunta on matkalla Helsinkiin vastaanottamaan Helsinki-palkintoa. Elokuvaan käsikirjoittajan Jane Anderson on muuttanut palkinnon astetta korkeammaksi kirjallisuuden Nobel-pakinnoksi.
Kirjajilija ei haatatteluissa viittaa juonen todellisuuspohjaan. Mikään ei kuitenkaan estä sitä, että juonen taustalla olisivat todelliset tapahtumat.
Lähteitä:
Meg Wolitzer: ‘I feel I’m a feminist, so I write like a feminist’ (Guardian, Sun 25 Nov 2018 09.00 GMT
https://www.theguardian.com/books/2018/nov/25/meg-wolitzer-interview-im…
Write What Obsesses You: An Interview With Meg Wolitzer. ...
Finna.fi-hakupalvelun https://www.finna.fi/ kautta pääset etsimään tietoa mm. niin yleisten kirjastojen kuin yliopistojen ja muidenkin oppilaitosten aineistosta. Sen kautta löytyy tietoa mm. kirjoista, artikkeleista ja opinnäytteistä. Voit halutessasi rajata hakua esim. vain opinnäytetöihin. Monet opinnäytteet on mahdollista lukea myös verkon kautta.
Hakusanoina toimiva on ainakin "elämän tarkoitus". Alla muutamia kirjoja ja opinnäytetyö, joista voisi olla apua:
- Elämän merkitys : filosofisia kirjoituksia elämästä / Haukioja Jussi (kääntäjä), Räikkä, Juha (kääntäjä), 2005
- Elämän mieli ja merkitys / Ojanen, Markku (2002)
- On the meaning of life / Cottingham, John (2003)
- Meaning in life : an analytic study ...
Pääkaupunkiseudulla asuva voi saada kaukolainaksi kirjan, jota ei ole hankittu Helmet-kirjastoihin tai alueen tieteellisiin kirjastoihin. Alla on linkki Helmet-sivustolle, josta löytyy tarkempia tietoja ja linkki kaukopalvelulomakkeeseen. Laita lomakkeeseen myös tieto kirjastosta, jonka kokoelmissa kirja on:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Podcast-sanalle ei toistaiseksi ole löydetty suomenkielistä vastinetta, kuten käy ilmi artikkeleista, joihin on linkit alla. Varmistin asian myös Kotimaisten kielten keskuksesta (Kotus), josta kerrottiin, että podcast-sanalle ei ole kukaan esittänyt toimivaa suomenkielistä nimeä. Myöskään Kotuksessa ei ole sellaista keksitty.
Ajankohtaista kielenhuollosta 10/2018 https://www.kotus.fi/kielitieto/kielenhuolto_kielitoimistossa/ajankohta…
Podcast-sana Kielikellossa https://www.kielikello.fi/-/podcast
Kotus https://www.kotus.fi/
Mistä mahtaa olla peräisin tieto, että tällainen kirja löytyisi Kirkkonummen kirjaston kokoelmasta? Ainakaan kirjaston oma tietokanta ei tunne mitään Birgitta Hagelbergin kirjoittamaa teosta. Kirjan tiedot tulevat näkyviin normaalisti vasta sitten, kun kirja on kokoelmaan saatu (nykyään tosin voi olla myös ennakkotietoa tulevista uutuuksista). Myöskään Suomen tai Ruotsin kansallisbibliografioista ei löydy tämännimistä tekijää eikä kirjaa. Kirjastojen tietokannat kattavat myös vanhemmat ajat, joten voi melko vahvasti väittää, ettei tällaista julkaisua ole todennäköisesti olemassa. Sellainen mahdollisuus on, että kyseessä on ns. omakustanne, jota ei ole koskaan levitetty julkisesti. Jotkut tällaiset julkaisut eivät välttämättä näy...
Kysymyksissä olisi asiaa monisivuiseen vastaukseen, mutta seuraavassa keskeiset asiat.
Omakustanteen tekeminen on nykyään teknisesti helppoa, nopeaa ja kohtuuhintaista. Jos pystyy tuottamaan valmiin aineiston itse, ei välttämättä tarvitse kotoaan liikahtaa ja valmis kirja tulee postipakettina. Digipainoja on paljon Suomessa ja jos kovakantisena haluaa tehdä, voi kannattaa tilata painotyö Virosta tai Latviasta. Digipainoissa kustannukset riippuvat kolmesta asiasta: (1) sivumäärästä, (2) mahdollisesta värin käytöstä ja (3) painosmäärästä. Noin 200 sivun laajuinen kirja koossa A5 ja painosmäärä 100 kappaletta maksaa noin 500 euroa. Mitään varsinaista riskiä ei tällaiseen painattamiseen liity, sillä painot lähettävät hintatarjouksensa...
Kyselin vähän ehdotuksia nuortenosastolta ja alla on vinkkejä sekä hevoskirjoista että muistakin mitä suosittelivat. Toivottavasti listasta löytyy jotain mikä ei vielä entuudestaan ole tuttua.
Hevoskirjoja:
Ronja Salmi: Ystäväni hevonen
Timo Sandberg: Ratsastuskoululla tavataan
Asta Ikonen: esim. Neljän tuulen talo ja Ponikartanon aarre
Noomi Hebert: Revontulitalli-sarja
Päivi Lukkarilan hevoskirjat
Arja Puikkonen: esim. Sydän saappaanvarressa, Mustarastas tai Vastalaukkaa
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarja
Tiina Tanskasen Hevostyttö Iitu -sarja
Anna-Riikka Sairion Milja-kirjat
Muita:
Camilla Sten: Syvyyksissä
Kristina Ohlsson: Lasilapset
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa
Matt Haig: Poika nimeltä...
Olettaisin laulun kertovan juuri "eräänlaisesta" sotaveteraanista, eli sodan takia pommisuojassa sieluunsa vammoja saaneesta lapsesta, joka jo etukäteen murehtii tulevaa yksinäistä vanhuuttaan. Mutta sanoja voi varmasti tulkita toisinkin.
Our World in Data -palvelusta löytyy taulukko, jossa on kuolinsyyt jaoteltu. Maailmassa on vuonna 2016 kuollut tapaturmaisesti (onnettomuuksissa, henkirikoksissa, luonnonkatastrofeissa, konflikteissa sekä itsemurhien seurauksina) 4,61 miljoonaa ihmistä, https://ourworldindata.org/causes-of-death
Tuo summa jaettuna 365 päivällä antaisi tulokseksi, kuinka monta ihmistä keskimäärin kuoli päivässä vuonna 2016.
Pissapoika-nimityksen yhteyttä kuuluisaan Manneken Pis -patsaaseen ei käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole sen helpompi kiistää kuin vahvistaakaan. Heikki Paunosen Stadin slangin suursanakirja Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanan merkityksessä "auton tuulilasinpesin" 60-luvulle. Sen varhaisin kirjallinen esiintymä, jonka onnistuin löytämään, on vuoden 1959 lopulta, nimimerkin "Autokulkuri" yleisönosastokirjoituksesta Helsingin Sanomissa 19.11., eli nimitys on noin kolme vuosikymmentä itse keksintöä myöhäisempi. (Erinomainen tiivis suomenkielinen esitys tuulilasinpyyhkimien ja -pesimien historiasta löytyy John Dayn kirjasta Auto : Benzistä ja Daimlerista nykypäiviin.)
Yksi mahdollinen innoittaja ...
