Kymenlaakson kirjastoissa siirryttiin Kyyti-Finnaan syyskuun alussa. Finna on Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä, joka avattiin testikäyttöön vuoden 2012 lopussa ja varsinaiseen käyttöön lokakuussa 2013.Finna-hakupalvelu kokoaa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aineistot ensimmäistä kertaa yhteen. Finnaa ylläpitää Kansalliskirjasto.
Kyyti-Finnan hakuohjeita löytyy osoitteesta: https://kyyti.finna.fi/Content/help.
Mikä käytössä tuntuu erityisen sekavalta? Verkkokirjaston sisältöä karsittiin melkoisesti ennnen Kyyti-Finnaan siirtymistä juuri sen vuoksi, että sivujen rakenne saataisiin selkeämmäksi.
Tässä kaksi lapsisotilaan muistelmateosta:
- Leikin loppu : lapsisotilaan muistelmat / Ishmael Beah
- Pikku-Heikki ja Mannerheim : lapsisotilas Suomen armeijassa / Heikki Hyvönen
Nämä kirjat kertovat lapsikaupasta:
- Little princes: one man's promise to bring home the lost children of Nepal / Conor Grennan
- Orja: kaapatun tytön tie Sudanista Lontooseen / Mende Nazer, Damien Lewis
Kummastakin aiheesta on kirjoitettu paljonkin kaunokirjallisuutta, mutta kirjoista ei käy ilmi, perustuvatko ne todellisiin tapahtumiin. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI
V. A. Koskenniemen runo Unta on kokoelmasta Hiilivalkea, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1913. Runo on luettavissa myös mm. Koskeniemen kootuista runoista, joista on ilmestynyt useita painoksia. Saatte runon sähköpostiinne.
Koskeniemi, V. A.: Kootut runot : 1906-1955 (WSOY, 1965)
Kirjailija Antti Tuomaisesta löytyy tietoa pääasiassa liittyen hänen tuotantoonsa. Me naiset -lehden artikkelissa (22.9.2016) Tuomainen kertoo nuoruutensa alkoholiongelmasta:
https://www.menaiset.fi/artikkeli/ihmiset-ja-ilmiot/ihmiset/alkoholin-jattanyt-menestyskirjailija-antti-tuomainen-en-voinut
Hänen lapsuuteensa liittyviä lähteitä emme löytäneet.
Ymmärtäisin tämän niin, että reellä kirkkoon matkaava seurue poimii jalkaisin taivalta taittavan Miinan kyytiin ja tälle tilaa tehdäkseen Taavetti ja Tiina saavat siirtyä reestä "kannoille" eli jalaksille seisomaan.
Hei!
Göran Schildtin teksti kirjasta Lainasiivin (1995, Otava):
Matkamme viimeiseksi pysähdyspaikaksi tuli Capri, jonne lähdimme ystäväni Ulla Biaudet´n kutsusta, tai Ulla Bjernen kuten hänen kirjailijanimensä kuuluu. Hän oli minun vanhempieni ikätovereita ja ystäviä, mutta myös ensimmäinen aikuinen joka kohteli minua kasvuiässäni vertaisenaan seurustelukumppanina. Koska hänen taustanaan olivat ne kansainväliset taiteilija- ja boheemipiirit, jotka nostivat Pariisin ennen ensimmäistä maailmansotaa kulttuurielämän kärkeen, hän oli paitsi hyvin kiinnostava myös tavattoman epäsovinnainen, raikas ja vitaalinen persoonallisuus. Nuori riikinruotsalainen Ulla oli 1920-luvulla ollut samanikäisen Evert Tauben rakastajatar ja ailahtelevan Nils von...
Kirjailija Emmi Itärannasta ei löydy paljon tietoa. Kirjassa 12 tarinaa kirjoittamisesta (Ronja Salmi, Mikko Toiviainen) hän kertoo jonkin verran elämästään. Kotilieden artikkelissa (19/2014) kirjailijat Milja Kaunisto ja Emmi Itäranta kertovat ystävyydestään, joka on alkanut jo heidän lapsuudessaan. Artikkelin voi lukea myös verkossa:
https://kotiliesi.fi/ihmiset-ja-ilmiot/kirjailijat-milja-kaunisto-ja-emmi-itaranta-rakensimme-yhteisen-kuplan/
Marjatta Hietalan artikkelissa Eugeniikan ja rotuhygienian tausta ja seuraukset rotuhygieenisin perusteiden vuoksi pakkosterilisoitujen määräksi kerrotaan 7530. Iltasanomien artikkelissa "Rotuhygienia johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin" mainitaan, että pakkosterilisoiduista noin 4000 kärsi eri mielisairauksista. Löytämistäni lähteistä missään ei mainittu Wikipedia-artikkelissa ollutta lukua 43000. Olisikohan siinä vain käynyt näppäilyvirhe?
Lähteet:
Hietala, Marjatta: Eugeniikan ja rotuhygienian tauta ja seuraukset (https://journal.fi/tt/article/view/2559/2363)
Iltasanomat: "Rotuhygienia" johti tuhansien suomalaisten pakkosterilisointiin (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005523008.html)
Lisätietoa:
Pakolla...
Viljalla on laatukriteerit, jotka kohdistuvat mm. myllyihin. Viljaerät tutkitaan laboratoriossa, ja mm. esipuhdistetaan. Epäpuhtauksia erotetaan viljasta esimerkiksi seulomalla. Lisää tietoa Leipätiedotus ry:n sivustolta:
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/myllyn-toiminta.html
https://www.leipatiedotus.fi/tietoa-leivasta/pellolta-poytaan/viljan-laatukriteerit.html
Tekijänoikeuksiin liittyviä neuvoja kannattaa kysyä tekijänoikeusjärjestöistä.
Kuvasto ry on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusjärjestö. Kuvasto antaa tekijänoikeudellista neuvontaa. http://kuvasto.fi/tekijanoikeudellinen-neuvonta/
Sanasto on kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö. Tietoa tekijänoikeuksista Sanaston sivulla. https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Tarkoitatko sitä sähköpostiosoitetta, joka on tallennettu asiakastietoihisi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteriin? Sen pääset muuttamaan kirjautumalla omiin tietoihisi esimerkiksi sivun http://www.helmet.fi/fi-FI oikeassa yläkulmassa olevasta Kirjaudu-linkistä. Kun olet antanut kirjastokortin numeron ja PIN-koodin ja napsauttanut painiketta "Jatka", valitse avautuvan sivun oikeasta yläkulmasta linkki "Omat tietoni". Linkistä "Muuta yhteystietoja" pääset vaihtamaan mm. sähköpostiosoitteen.
Anna Gavaldan romaanissa "Viiniä keittiössä" on tällainen kohta.
"...käydä eväsretkillä, viettää siestaa joen rannalla, syödä persikoita, katkarapuja, voisarvia, tahmeaa riisiä, uida tanssia...", liki kaksi sivua, kirjan loppupuolella.
Kenties Michael pitää vaahdosta kolajuomassaan. Kun limonadi- tai olutpulloa (tai -tölkkiä) ravistaa ennen avaamista, kuplamuodostus on paljon runsaampaa kuin rauhassa aloillaan olleessa pullossa. Ravistelu saa nesteen liikkeeseen. Niissä kohdissa nestettä, joissa liikettä on enemmän, paine on pienempi ja muodostuu alipainesaarekkeita, joissa neste joutuu luovuttamaan hiilidioksidia. Mitä enemmän ja pidempään ravistelee, sitä enemmän syntyy tällaisia saarekkeita, joihin on muodostunut puhdasta kaasua. Kun avaa korkin, yhtenäiseksi verkkorakenteeksi takertuneet pikkukuplat laajenevat yhtäkkiä, koska niitä tiukasti yhdessä pitänyt ulkoinen voima katoaa, ja ne purkautuvat vaahtona nesteestä ylös ja ulos. Monelle televisiosta tuttu näky...
Helsingin kaupungin sosiaalihuollon keskusarkistosta löytyi tieto lastenkodista:
Kyseessä on Barnavårdsföreningen i Finland / Kallion lastenkoti joka on toiminut myös 1970- luvulla. Kyseessä ei ole Helsingin kaupungin lastenkoti, vaan kaupunki on ostanut ostopalveluna palveluita.
Helsingin kaupungin lastenkodit 1970-luvulla löytyvät mm. kunnalliskertomuksista, niistä ei löydy lastenkotia Hakaniemestä
1974 s. 253 luettelo Helsingin kaupungin lastenkodeista. Näistä ei näytä mikään sijaitsevan Hakaniemessä https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…;
ja 1971 s. 139-140 lista on sama, https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kunnall…
1956 Kalliossa ollut Kallion...
Täällä Pohjantähden alla -teoksen kolmannesta osasta käy ilmi että Vilho Koskela astui palvelukseen Tampereen rykmentissä, Lahden Hennalassa. Teoksessa kerrotaan myös Vilhon päässeen lomalle keväällä ennen aliupseerikouluun menoa. Hän kotiutui keväällä ja joutui heti toukotöihin. Palvelukseenastumisvuosi ei tekstistä käy suoraan ilmi, mutta oletetaan että kyseessä on 1934.
Varusmiesten palvelukseenastumisaikoja yhdenmukaistettiin 1934 alussa. Palvelukseen astuttiin pääsääntöisesti tammi-, touko- ja syyskuussa. Vilho osuisi aliupseerikoulun aloitusajan perusteella tammikuun 1934 saapumiserään. Peruskoulutuskausi kesti runsaat 4 kuukautta. Toukokuussa olisi alkanut aliupseerikoulu, sekin kestoltaan noin 4 kuukautta. Tätä seurasi 29 viikon...
On täysin mahdollista asua ja työskennellä Yhdysvalloissa tarvitsematta koskaan käydä New Yorkin kaupungissa. Noin vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan 11% amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt sen osavaltion ulkopuolella, jossa he ovat syntyneet. Vähemmän kuin puolet amerikkalaisista (46%) on sellaisia, jotka ovat vierailleet elämänsä aikana useammassa kuin kymmenessä osavaltiossa. Sellaista tutkimusta en löytänyt, joka vastaisi suoraan siihen kysymykseen, kuinka moni amerikkalaisista ei ole koskaan käynyt New Yorkissa - monia arvioita kuitenkin, ja selvä enemmistö näistä tuntui kallistuvan sille kannalle, että New Yorkissa milloinkaan vierailemattomien amerikkalaisten osuus saattaa olla jopa 50%....
Saarnaajan kirjan 3. luvusta ovat inspiraatiota hakeneet ainakin Jaakko Haavio ja Anni Korpela. Haavion runo Saarnaaja 3 sisältyi alun perin hänen vuonna 1947 julkaistuun kokoelmaansa Ikikevät. Kysymyksessä siteeratun kohdan Haavio on muotoillut näin: "On aika kivet kerätä / ja heittää hujan-hajan, / ja paatua ja herätä / ja aika täyden, vajan." Anni Korpelan runo Aika on heitellä kiviä, aika on kerätä kivet sisältyy hänen toiseen runokokoelmaansa Hiljaisten puiden alla vuodelta 1977. Se ei seuraa Raamatun tekstiä yhtä tarkoin kuin Haavion runo.
Wikipedia-artikkelin mukaan Muumilaakson tarinoita -televisiosarjassa Mörön äänenä ovat suomen kielellä olleet Tapio Hämäläinen (1990-1992) ja Markus Bäckman (2017).
https://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%B6rk%C3%B6_(muumit)
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
