Ilmaisia tietokoneohjelmia, jotka soveltuvat valokuvien ja videoiden muokkaamiseen, on nykyään tarjolla paljon. Suomenkielisiä kuvankäsittelyohjelmia löytyy esimerkiksi hakemalla sanoilla "ilmainen kuvankäsittelyohjelma" ja englanninkielisiä hakusanoilla "free photo editing software". Joiltakin sivustoilta löytyy vertailuja, joissa selitetään tarkemmin, mitä eroja ohjelmien välillä on.
Videoiden muokkaamiseen tai lyhyeiden elokuvien tekemiseen tarkoitettuja ohjelmia löytyy, kun hakee sanoilla "free video editing software".
Ilmaisia kuvankäsittelyohjelmia on listattu täällä:
https://www.techradar.com/news/the-best-free-photo-editor
https://www.digitaltrends.com/computing/best-free-photo-editing-softwar…
Ilmaisia...
1950-luvulla Salpausselän kisojen miesten 50 km hiihto radioitiin tavallisesti yhtenä tai kahtena yhteensä reilun tunnin mittaisena koosteena. Kaksiosaisissa lähetyksissä seurattiin erikseen kilpailun alku- ja loppuvaiheita. Pitkät suorat lähetykset kuultiin vuosina 1954 ja 1958. Vuoden 1954 kilpailu 28. helmikuuta oli kuultavissa ULA-lähetyksenä 8.40-11.15, selostajina Lauri Nurmi ja Pentti Pirhonen, Yleisohjelmassa kilpailua selostettiin kahdessa erillisessä lähetyksessä 9.35-9.55 ja 11.15-12.30. Vuoden 1958 lähes nelituntinen suora selostus 8. maaliskuuta lähetettiin Yleisohjelmassa 9.00-12.50, äänessä olivat Pekka Tiilikainen, Paavo Noponen ja Jorma Lundén. Vuotta myöhemmin Salpausselän miesten 50 km hiihtoa nähtiin...
Elvi Sinervon runot Laitakaupungin lapsuus ja Punainen nauha julkaistiin oletettavasti ensimmäistä kertaa vuonna 1939 ilmestyneessä kokoelmassa Vaella nuoruus, johon on koottu oman aikansa nuorten runoilijoiden runoja.
Alunperin runot on julkaistu Työläisnuoriso-lehdessä. Laitakaupungin lapsuus 7.6.1933 ja Punainen nauha 1.2.1933.
Valitettavasti Joakim Bergin kappaletta Utan dina andetag, jota mm. Kent on esittänyt, ei ole suomennettu.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/index.php
Minä sanoisin "Rutti Maotsalainen" ja "Ruija Maotsalainen" eli vaihtaisin kaksi ensimmäistä kirjainta diftongista piittaamatta. Mitään "virallisia" sääntöjähän tällaisiin sanaleikkeihin ei ole olemassa.
Heikki Poroila
Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.
Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E...
Suomessa maksetaan nykyään ns. lainauskorvausta eli kirjoittajat saavat pienen korvauksen siitä, että heidän fyysisinä teoskappaleitaan (paperikirjoja) lainataan julkisen kirjaston kautta. Lainauskorvaus määräytyy vuosittain käytettävissä olevan määrärahan (tällä hetkellä noin 14 miljoonaa euroa) ja kokonaislainamäärän perusteella eli kakku ei kasva (ellei eduskunta korota summaa), vaikka lainausmäärä kasvaisikin. Yksittäisen kirjoittajan kohdalla voidaan kuitenkin sanoa, että mitä useampia lainoja kohdistuu juuri hänen teoksiinsa, sitä suuremman korvaussumman hän saa. Tämä "lisäys" on kuitenkin pois kaikkien muiden yhteisestä korvaussummasta, joten kirjoittajia ryhmänä ei voi taloudellisesti tukea lainojen määrää kasvattamalla....
Voisiko muistamasi lastenkirja olla Sakari Topeliuksen satu Koivu ja tähti, jossa puu ei tosin ole kuusi vaan koivu. Satu kertoo kotiaan etsivistä sisaruksista, tytöstä ja pojasta,joiden ainoat muistikuvat kodista ovat pihalla kasvava koivu ja sen oksien välistä iltaisin välkkyvä tähti. Satu on ilmestynyt monina eri painoksina ja monissa eri kokoelmissa, 60- ja 70-luvuilla mm. Topeliuksen kertomuksia lapsille ja Topeliuksen kauneimmat sadut -teoksissa.
Satu on luettavissa myös Kansalliskirjaston Doria-arkistosta:
http://s1.doria.fi/helmi/bk/1800/fem19980058/slides/219.html
Kyseessä on Viveca Sundvallin Mimmi ja kumma kenkäkauppias (ilm. 1989). Samassa sarjassa ilmestyivät myös Mimmi ja vihainen vahtimestari, Mimmi ja hörökorvainen Lasse sekä Mimmi ja miljonääri Mårtensson.
Kahdeksantuntisen työpäivän Pekkasen kirjailijanuran yhteydessä Jouko Tyyri mainitsee Ylioppilaslehdessä 5.8.1955 julkaistussa kirjoituksessaan Lukekaa Pekkasta: " -- miten on mahdollista että työläiskirjailijasta kehittyi oman sukupolvensa avarin ja älyllisin henki? Kahdeksantuntisesta työpäivästä alkaa tärkeä luku kirjallisuutemme historiassa." Julkista kirjastolaitosta ei tähän tekstiin kuitenkaan sisälly, enkä tätä ajatusta valitettavasti onnistunut muualtakaan tutkimistani Tyyrin kirjallisista tuotoksista löytämään. Tyyri tuotti puolivuosisataisella lehtimiesurallaan melkoisen määrän esseitä, artikkeleita, kolumneja ja muita kirjoituksia lukuisiin lehtiin, joten etsiessä mielessäni käväissyt vertaus neulaan ja...
Hampurilaisen nimellä tunnetun ruokalajin historia on monimutkainen ja suurelta osa väitteiden varassa. Englanninkieliset Wikipedian artikkelit itse hampurilaisesta ja hampurilaisen historiasta Yhdysvalloissa osoittavat, ettei kysymykseen ole yksiselitteistä vastausta. Jälkimmäisen mukaan ensimmäisiä oli Fletcher Davisin Texasin Athenassa 1880-luvun loppupuolella ylläpitämä kahvila, mutta tiedot ovat enimmäkseen uskomuksia ja kuulopuheita. Ilmeisesti hampurilaisten valmistaminen ja kaupallinen myyminen on joka tapauksessa yleistynyt Yhdysvalloissa 1880-luvulla ja erityisesti erilaisten maalaismarkkinoiden ja vastaavien yhteydessä. Toisaalta itse ruokalaji on jossain muodossa tunnettu Euroopassa jo paljon aikaisemmin, vaikka varmaa tietoa...
Netistä löytyy monia ohjevideoita lapasen kiilapeukalon neulomiseen. Alla linkki videoihin:
https://www.google.com/search?q=kiilapeukalo&rls=com.microsoft:fi-FI&source=lnms&tbm=vid&sa=X&ved=0ahUKEwiZxa-x7dPfAhURiaYKHTFrDvYQ_AUIECgD&biw=1920&bih=888
Kaikista hyvinvarustetuista suomalaisista kirjastoista löytyy Armas Järnefeltin alkujaan kamariorkesterille säveltämä Berceuse jonain versiona. HelMet-tietokanta tarjoaa tällä hetkellä sävellyksestä 152 viitettä, joista tosin osa on nuotteja ja osa saman esityksen eri levytyksiä. Viitteiden alussa ovat orkestreriversiot, sitten tulee lauluversioita ruotsiksi, sitten lukuisia sovituksia eri kokoonpanoille ja lopuksi lauluversioita suomenkieliseen tekstiin Uinu, uinu lapsi armainen. Näistä voi sitten valita mieleisensä. Tai voi selailla tämän linkin takana olevaa 84:ää osumaa, jotka ovat kaikki CD-levyjä. Ne eivät valitettavasti ole yhtä hyvässä järjestyksessä kuin tuon ensimmäisen haun tulokset, mutta nämä ovat kaikki CD-osumia.
Heikki...
Kirjallisuusagentin työnkuva on varmasti hyvin monipuolinen eikä kaksi kirjallisuusagenttia varmasti tee täysin samankaltaista työtä. Isossa kuvassa kirjallisuusagentti edistää kirjallisuuden vientiä. Esimerkiksi suomalainen kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck vie suomalaista kirjallisuutta ulkomailla. Tässä mielenkiintoinen juttu hänen työstään: https://yle.fi/uutiset/3-9562225
Jyväskylän kaupunginkirjaston kertoo sivuillaan toimintansa ja toimintaympäristönsä muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämiskohteet ja tärkeimmät suunnitelmat löytyvät Jyväskylän kaupungin sivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/talousarviot/talousarvio-2019/kayttotalousosa/sivistys/kirjastot-2019
Suomen kirjastoseuran sivuilta löytyvät tavoitteet kaudelle 2019-2023:
http://kirjastolehti.fi/files/Suomen%20kirjastoseuran%20tavoitteet%20hallituskaudelle%202019%E2%80%932023.pdf
Näytelmä on ilmestynyt painettuna Otavan kustantamana 1921. Siitä löytyvät kaikkien laulujen sanat, jos siis pelkät sanat riittävät etkä tarvitse niihin nuotteja.
Näytelmää on yksi kappale käsikirjastossa Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Sitä ei lainata kotiin, mutta näytelmää voi käydä lukemassa ja skannaamassa tai kopioimassa Pasilan kirjastossa. Teoksen tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta http://luettelo.helmet.fi/record=b1512109~S9*fin.
