Miksi usein on käynyt niin, että jos jossain on lueteltu Suomen presidentit niin, että heidän koko nimensä on mainittu, Risto Rytin toinen nimi Heikki on…

Kysytty

Miksi usein on käynyt niin, että jos jossain on lueteltu Suomen presidentit niin, että heidän koko nimensä on mainittu, Risto Rytin toinen nimi Heikki on kuitenkin jäänyt pois?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Koko nimen luetteleminen voi olla seurausta joko tapakulttuurista tai sitten muodollisista säädöksistä, jotka edellyttävän koko virallisen nimen aukilukemista. Jälkimmäinen on tavallista valtiollisissa ja juridisissa rituaaleissa. En itse muista erityisesti törmänneeni siihen, että Rytin kohdalla käytäntö olisi näissä yhteyksissä erilainen eikä siihen olisi mitään syytä.

Kokonaan toinen asia on tapakulttuuri, joka nimen haltijan oman tahdon lisäksi usein säätelee nimien käyttämistä. Ensimmäisten presidenttiemme elinaikana oli vielä tavallista, että ainakin ns. säätyläisillä oli monta etunimeä, joita ehkä saksalaisen kulttuurin vaikutuksesta myös käytettiin, tosin usein pelkiksi etukirjaimiksi lyhennettynä. Ainakin "K. J. Ståhlberg", "P. E. Svinhufvud" ja "J. K. Paasikivi" olivat hyvin vakiintuneita muotoja, kun taas Lauri Kristian Relanderin nimi esiintyi ehkä useammin avattuna. Kyösti Kalliolla ei muita etunimiä ollutkaan (hänen alkuperänen nimensä oli Gustaf Kalliokangas) ja Ryti esiintyi hänkin normaalisti vain nimellä "Risto Ryti". Mannerheim kuului ns. aatelissäätyyn, jolla on omat, usein monimutkaisetkin nimikäytäntönsä, mutta julkisessa elämässä Mannerheim oli tilanteesta riippuen "Gustaf Mannerheim", "Carl Gustaf Emil Mannerheim", "C. G. E. Mannerheim" tai "marsalkka Mannerheim". Joissakin tilanteissa oli välttämätöntä koko nimen käyttö, jos haluttiin tehdä selkeä ero usein hyvin samannimisiin sukulaisiin (Carl oli suvussa periytyvä etunimi).

Nimikäytäntö muuttui selvästi sotien jälkeen, kun Urho Kekkosesta tuli presidentti (Paasikivi edusti 1900-luvun alun maailmaa, jonka nimi kuitenkin avattiin useammin hänen presidenttkaudellaan kuin vuosisadan alussa eli puhuttiin "Juho Kusti Paasikivestä" ellei käytetty pelkkää sukunimeä). Vaikka myös virallista muotoa "Urho Kaleva Kekkonen" virallisissa yhteyksissä käytettiin, oli nimi muuten yksinkertaisessa käytössä (ja lisäksi käytettiin paljon lyhennettä UKK ja lempinimeä "Urkki" - varsin usein pelkkä "Kekkonen" riittä kertomaan, kenestä puhutaan). Kekkosen jälkeisten presidenttien kohdalla toisia ja kolmansia nimiä tuskin moni edes muistaa, niin harvinaista niiden käyttäminen on. Voidaankin sanoa, että Kyösti Kallio ja Risto Ryti edustivat samaa arkista ja tasavaltaista käytäntöä kuin sittemmin Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari, Tarja Halonen ja Sauli Niinistö.

Heikki Poroila

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.