Kiire-sana merkitsee vanhassa suomen kielessä myös päälakea. Sanonnan kiire-sana ei siis merkitse hoppua. Sanonta tarkoittaa siis kutakuinkin samaa kuin "päästä jalkoihin".
http://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=kiire:2&vks_id=VKS_6727d7d517bf24299139a182abef2bca
http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa9ba9.html
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-tullut-sanonta-kiireesta-kantapaahan
Museoviraston sivuilta löytyvät tiedot avustuksista eri kohteisiin. Esim. rakennusten ja kulttuuriympäristökohteiden entistämisavustuksista löytävät myönnetyt avustukset viimeisiltä viideltä vuodelta niiltä saajilta, jotka ovat antaneet suostumuksensa tietojen julkistamiseen:
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset
https://www.museovirasto.fi/fi/avustukset/rakennukset/myonnetyt
Tätä laulua Talviaamu, op. 54, nro 1 ei näytä verkosta videona löytyvän ja siitä on olemassa vain yksi äänite vanhalla LP-levyllä (Barcarole, Fuga p1984). Se löytyy kuitenkin onneksi monen kirjaston kokoelmasta, joten sen voi saada kaukolainaksi (HelMet, Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku). Sitä, onko kaukolaina loppujen lopuksi maksuton, täytyy kysyä omasta kirjastosta.
Heikki Poroila
Tätä Dominique Marfisin sävellystä Solenzara ei ole virallisesti Suomessa nuottina julkaistu, joten ei ihme, ettei ole löytynyt. Sattumalta on kuitenkin Musiikkiarkiston kokoelmassa valokopio jonkun tekemästä kaksisivuisesta nuottikäsikirjoituksesta, jossa ei ole mitään tekijätietoja. Tässäkin on vain melodia. Tästä voi kysellä tarkemmin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Olisiko kuva ollut Entressen Arduino-pajasta? Ei välttämättä fyysisenä robottina, mutta varmaan luennoitsijan materiaalissa kuvana?
Valitettavasti kaikilla työtovereillani on hyvin hatarat mielikuvat vuoden 2016 Pajatoiminnasta. Sen muistamme, että Tapiolassa robotteja ei silloin rakennettu, Ompun paja aukeni vasta syksyllä 2016 eli mahdollisia kuvauspaikkoja Espoossa olisivat Entresse ja Sello.
Arduinon rakennusosilla Pääsiäismunien maalaus -robotti on mahdollista toteuttaa.
https://create.arduino.cc/projecthub/julius-kramer/robotic-easter-egg-painter-fa526e
Lahden pääkirjastossa on kaksi pianohuonetta varattavissa harjoitteluun. Varauksen voi tehdä kahdeksi tunniksi päivässä ja vain yksi varaus voi olla kerrallaan voimassa. Huoneissa voi soittaa myös muita soittimia.
Jos tarkoitit kysyä Kotkan kirjaston harjoittelutiloja, osoita kysymys uudelleen Kotkaan.
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Valviran ohjeen mukaan pubissa voi olla tupakointitila, mutta siellä ei saa nauttia alkoholia, eikä muutakaan.
"Tupakointitilassa ei saa tarjoilla tai nauttia ruokaa tai juomaa."
https://www.valvira.fi/tupakka/tupakointikiellot_ja_-rajoitukset
Kielitoimiston sanakirjassa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ annetaan sanalle korkeakirjallinen merkitys taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen pyrkivä. Korkeakirjallisuus olisi siis tämä mukaan kirjallisuutta, joka pyrkii taiteelliseen, esteettiseen korkeatasoisuuteen.
Ylen uutisista löytyy juttu, jossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan korkeakirjallisuus antaa lukijalleen taitoja ymmärtää kanssaihmisten ajatuksia, tunteita ja käytöksen syitä ja kehittää lukijansa aivoja toisin kuin viihteeksi luettu kirjallisuus. Lukija joutuu olemaan herkkänä ja tekemään päätelmiä. Korkeakirjallisten tekstien moniselitteisyys on aivoille empatiajumppaa, https://yle.fi/uutiset/3-6866791
Kääntäjä Kersti Juva...
Tekijä näyttää myyvän itse kirjaa hintaan 19,50 €.
Kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti vielä löydy.
http://www.mervi-bergstrom.com/hoyhenet-polullani/
Eri aikoina ja eri aapisissa kirjainten opettelujärjestys Suomessa on hiukan vaihdellut, mutta periaatteena on ja on ollut, että opetusjärjestyksessä käytetään kirjainten yleisyysjärjestysta, ei aakkosjärjestystä. Tällä tavoin mm. saadaan nopeasti koottua sanoja jo opituista kirjaimista. Lisää tietoa esim. lukimat.fi-sivustolta:
http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/lukemaan-opettaminen-1/lukivalmiuksien-opettaminen
Kannattaa tulla selvittämään asiaa kirjastoon.
Joskus kirja unohtuu lainausautomaatin viereen, joskus lainaustiskin kulmalle ja joskus kaveri lainaa toisen kortilla tieten tai vahingossa.
Toivottavasti kirjaston työntekijät kuitenkin huomaavat tällaiset virheet tiskiltä lainatessa ja osaavat korjata ne.
Kuitin tieto saattaa siis olla onneksi virheellinen ja lainassa on vain ne kolme haluttua teosta.
Olisikohan kyseessä Heikki Valkaman Laserjuuri? Siinä liikutaan Japanin ohella Kreikassa ja käydään myös kreikkalaisessa luostarissa jäljittämässä vanhaa kirjoitusta, jonka avulla yritetään löytää muinainen maustekasvi.
Kirjastopalvelu ei ymmärtääkseni välitä ainakaan tällä hetkellä lehtiä kirjastoon. Osoitteesta http://corp.btj.se/?id=12375&cid= löytyvän tiedotteen mukaan BTJ Sverige AB siirsi Ruotsissa ja Suomessa toimivan lehtivälityksen PRENAX AB:lle 28.8.2017 alkaen. Sitä ennen BTJ Finlandin lehtivälitys oli siirtynyt Suomen Tilaajapalvelu Oy:lle.
Konsortioilla on erilaiset painopisteet. Yleisten kirjastojen konsortio (https://www.kirjastot.fi/konsortio) keskittyy nimen mukaisesti jäsentensä eli yleisten kirjastojen tarpeisiin. Asiakkaille luultavasti tärkein asia ovat e-kirjat, mutta konsortio voi periaatteessa tehdä muutakin yhteistyötä.
Vastaavasti FinELib (https://www.kiwi.fi/display/finelib/Tervetuloa) painottuu enemmän tieteellisten aineistojen hankintaan ja ottaa jäsenikseen myös tieteellisiä kirjastoja. Sen huomaa hyvin silmäilemällä sen jäsenille tarjoamien aineistojen luetteloa osoitteessa https://www.kiwi.fi/pages/viewpage.action?pageId=43451158. Monilla yleisillä kirjastoilla ei ole tarvetta erikoistuneisiin tieteellisiin tietokantoihin ja e-kirjapalveluihin, jolloin...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Paananen on luultavasti peräisin etunimestä Urbanus, jonka kansankielisiä muotoja ovat Orpana, Paanus ja Panu.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan T. I. Itkonen on liittänyt keskisuomalaisen talonnimen Paanala ja Kuusamon Paanajärven lapin ’hammasta’ merkitsevään sanaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) mainitsee myös, että Pohjois-Suomen murteissa käytetään sanaa paana, jonka merkitys on ’hevosen painon kestävä kova hanki’. Se tosin saattaa olla turhan uusi skandinaavinen laina voidakseen selittää paikannimeä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi Turunen on luultavasti peräisin paikannimistä Turku. Koska nimi on vanhastaan esiintynyt muualla kuin Turun seudulla, Turunen on saatettu antaa lisänimeksi Turun suunnalta muille alueille muuttaneille. Pohjimmiltaan paikannimen taustalla lienee joissakin murteissa tunnettu turku-sanan merkitys ’tori, ’markkinapaikka’.
Toisaalta Mikkosen ja Paikkalan mukaan sukunimellä Turunen voi olla yhteinen alkuperä myös sukunimien Toro ja Toronen kanssa. Se voi perustua joko skandinaaviseen Tor-nimeen tai ortodoksiseen etunimeen Dorofei.
