Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanan nylkyttää merkityksiksi ’nykertää; hölkyttää (kankeasti)’. Sanalla on myös seksuaalinen merkitys ’panna nopeatahtisesti kuin uroskoira’, joka käy ilmi esimerkiksi Wikisanakirjan artikkelista osoitteesta https://fi.wiktionary.org/wiki/nylkytt%C3%A4%C3%A4.
Sanan merkityksiä on melko mahdotonta antaa tyhjentävästi. Murteissa sille saattaa olla vielä muitakin merkityksiä, mutta Suomen murteiden sanakirjassa ei ole ilmestynyt N-kirjaimen sisältävää osaa, joka voisi tarjota asiaan lisävalaistusta.
Niin kuin kielitoimiston sanakirja sanoo, aihio on "vasta pääpiirteiseen muotoonsa työstetty esine". Avaimen aihiosta tehdään avainjyrsinkoneella avain. Koneeseen asetetaan aihio, mutta siitä poistetaan avain: aihio on jyrsimätön, jyrsinnän jälkeen se on jo avain.
https://www.abloy.fi/Abloy/Abloy.fi%20(OW2)/Tuotteet/Tuotekatalogi/Avainjyrsinkoneet/131010v_6232_EXEC%20manuaali%20FIN.pdf
Heli Karjalaisen kirjoittama Sammakko Savijalka on ilmestynyt jo vuonna 1982, joten kirjakaupoista sitä ei enää saa. Sinun kannattaa etsiä kirjaa antikvariaateista. Monet antikvariaatit palvelevat myös netissä, joten etsiminen on helppoa. Löydät kirjan antikvariaattien listoilta ihan googlettamallakin kirjan nimellä. Kirjaa näyttää olevan myynnissä muutamalla eurolla.
https://finna.fi
Helmet-kirjastoissa on käytössä nimekehaku. Kun niteitä on hyllyssä, varaus menee nimeketasolle odottamaan hakulistan tulostusta. Varaus menee aina ensin noutopaikan hakulistalle. Koska varaus siis kuitenkin kohdistuu nimekkeeseen eikä yhteen tiettyyn niteeseen, varaukseen saattaa tarttua saman nimekkeen mikä tahansa nide, jota ensimmäisenä käsitellään jossakin kirjastossa. Jos siis varaamasi teos sattuu palautumaan esimerkiksi Kalajärven kirjastoon ennen kuin valitsemassasi noutopaikassa on ehditty käsitellä varausten hakulistaa, teos lähtee Kalajärveltä siihen kirjastoon, josta haluat sen noutaa.
Varauslistoja käsitellään kirjastoissa useita kertoja päivässä, joten useimmissa tapauksissa varaus tarttuu juuri valitun noutokirjaston...
Valitettavasti kirjasarjasta ei näyttäisi olevan suomenkielistä käännöstä. Ainakin haut Finna.fi:ssä ja kirjastot.fi:n monihaussa löytävät kirjoista ainoastaan englanninkieliset versiot sekä yhden espanjankielisen ja yhden venäjänkielisen käännöksen.
Katkelma on Friedrich Nietzschen teoksesta Hyvän ja pahan tuolla puolen : erään tulevaisuuden filosofian alkunäytös (1966, Jenseits von Gut und Bose). Teoksen on suomentanut J. A. Hollo.
Fennica https://finna.fi
Friedrich Nietzschen Jenseits von Gut und Bose Project Gutenbergissa http://www.gutenberg.org/cache/epub/7204/pg7204-images.html
Wikipedia kertoo, että sana politiikka juontuu antiikin kreikan kielen sanasta politikos, "kansalaisia koskeva", ja että alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla. Kirjassa Paloheimo & Wiberg: Politiikan perusteet sanotaan, että politiikka on toimijoiden tavoitteiden edistämiseen tähtäävää yhteisten asioiden hoitamista, se on konflikteja ja yhteistyötä. Politiikalle ei oikein voi määritellä keksijää.
Politiikka on myös Aristoteleen (348-322 eaa.) etiikkaa ja yhteiskuntaa käsittelevä teos, joka on vaikuttanut hyvin paljon yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Suurimmalla osalla kirjastojen työntekijöitä on jokin kirjastoalan koulutus tai muun alan tutkinto, jota on täydennetty kirjastoalan opinnoilla. Kirjastoalaa voi opiskella niin yliopistossa, ammattikorkeakoulussa kuin opistoasteellakin. Kirjastossa työskentelevät voivat olla ammatiltaan esimerkiksi kirjastonhoitajia, informaatikkoja, pedagogisia informaatikkoja, kirjastovirkailijoita, kirjastoautonkuljettajia, erikoiskirjastonhoitajia, erikoiskirjastovirkailijoita tai kirjastosihteerejä. Kirjastojen johtotehtävissä on kirjastotoimenjohtajia tai kirjastonjohtajia, apulaiskirjastotoimenjohtajia, apulaiskirjastonjohtajia tai palvelupäälliköitä. Erilaisia ammattinimikkeitä on paljon.Tieteellisissä...
En löytänyt eskimoiden lukumääriä tilastoista. Tilastokeskuksen tilastosta löytyy kyllä, kuinka monta kanadalaista ja islantilaista asui Suomessa esim. vuonna 2017, http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statf… , eskimoista suurin osa olisi ehkä täältä tulleita. Eskimoiden määrää ei ole sieltä käsittääkseni löydettävissä, mutta noin yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ei eskimoita ole mitään suurta vähemmistöä Suomessa. Tätä voisi kysyä Tilastokeskuksen Kysy tilastoista -palvelusta, https://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/info.html
Myöskään matkailijoiden majoittumistilastoista ei löydy suurta määrää näiden maiden kansalaisia, joten eskimoiden määrä ei ehkä myöskään ole suuri, ...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on jonkin verran remiksattua musiikkia cd-levyillä. Kattavaa luetteloa niistä ei saa, koska remiksausta ei välttämättä ole lisätty levyn tietoihin. Kannattaa hakea katkaistuilla hakusanoilla remix* tai remiks* ja selata tulosta. Ainakin muutama levyllinen 80- ja 90-lukujen musiikkia löytyi:
- 80s remix / Duran Duran, Spandau Ballet, Howard Jones, Blancmange, Blue Zoo, Bronski Beat, Ultravox, Thomas Dolby, Gang Of Four
- The original 80s remix box set : massive eighties hits extended and remixed
- Retrodance : the greatest dance hits of the 90's
Alla linkit hakuihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sremix*__Ff%3Afacetcollections%3A2%3A2%3AMusiikki%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&...
Kirkkolain 26.11.1993/1054 teksti löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054
Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621 löytyy tästä. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=viranomaisen%20toiminnan%20julkisuus
Vanhoja Dagens nyheterin vuosikertoja voi lukea mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Mikrofilmeistä saa myös tulosteen. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Kansalliskirjaston neuvontaan, josta saatte tarkemmat ohjeet, miten pitää toimia.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info
https://finna.fi/Record/helka.956963
Hei,
Noiden tietojen perustella vaikuttaisi siltä, että kyseessä on ruotsalainen dekkaristi Mari Jungstedt. Viettää (tai on ainakin viettänyt) kesiä Gotlannissa, johon myös kirjat pääasiassa sijoittuvat. Linnanrouvan yhteys asiaan jäi itselleni mysteeriksi, vaikka lueskelin juonikuvauksia.
Toinen vaikuttaisi olevan Jeffrey Archerin Clifton-kronikka (suomennetut osat: Vain aika näyttää (2016), Isän synnit (2017), Vaietut salaisuudet (2017), Maksun aika (2018). Kronikan Isän synnit -kirjan juonikuvaus kuulostaa juuri tuolta.
Kirjoja voi hakea vaikkapa Kirjasammosta, joissa suuressa osassa (etenkin uudemmissa) on juonikuvaukset ja asiasanoitus. Jos tiedot ovat kovin puutteelliset, on tietysti hankala löytää oikeaa kirjaa, mutta...
Valitettavasti Pertti Haverisen säveltämä ja sanoittama kappale Tuulen suuntaan ei sisälly mihinkään nuottijulkaisuun eikä sitä ole myöskään julkaistu erillisenä nuottina.
https://finna.fi
Kun kuivunut kasvinsiemen saa vettä, se imee kosteutta ja turpoaa. Vesi rikkoo turvonneen siemenkuoren ja pääsee näin siemenen sisälle. Lisää tietoa aiheesta vaikkapa puutarha.net-sivuston artikkelista Kasvata taimesi itse siemenistä alkaen:
https://puutarha.net/artikkelit/74/kasvinlisaysta_siemenista.htm
Varsinaisia seikkailu- tai tehtäväratakirjoja emme onnistuneet löytämään, mutta näissä kahdessa kirjassa edetään kuitenkin sankareiden kanssa seikkailusta toiseen. Piilopaikka puussa (suomennos: Anne Luukkanen) -kuvakirjassa Petteri Kaniini ystävineen ratkaisee kolme salaista oravatehtävää. Jukka Lemmetyn Leo Z ja pillerinpyörittäjä -kuvakirjassa seikkaillaan Löytöretkimuseossa.
Neljäs, uudistettu painos Kirsi Parnilan teoksesta Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti (Kauppakamari) on ilmoitettu ilmestyväksi huhtikuun lopussa 2019. Teoksesta voi tehdä jo varauksen Helmetissä. Kirjan esittelyssä kerrotaan, että uudessa painoksessa on huomioitu myös 1.4.2019 voimaan tuleva vuosilomalain muutos.
Vuosiloma-asiat käytännönläheisesti Helmetissä https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2374108__S978-952-246-566-5__Orightresult__U__X3;jsessionid=E887FFA6CB2FB41251F38CE0B5059A8E?lang=fin&suite=cobalt
Teoksen esittely BTJ:n sivuilla http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789522465665&qtype=b
Sanoilla itse asiassa on yhteys. Birgitta Ernbyn Norstedts etymologiska ordbok (Norstedts akademiska förlag, 2008) kertoo, että kola on lyhenne sanasta kolakaramell, joka taas on viitannut karkkiin, jossa on kolapähkinää (’kolanöt’). Samaa pähkinälajia käytettiin myös alun perin kolajuomissa, kuten osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Cola löytyvä englanninkielisen Wikipedian artikkeli kertoo.
