Helsingin seurakuntayhtymän Keskusrekisteristä voi puhelimitse tai sähköpostitse kysellä neuvoja. Hyvä olisi tietää haudattujen henkilöiden syntymäajat ja paikat etukäteen.
https://www.helsinginseurakunnat.fi/artikkelit/keskusrekisteri_2
Kirjastokortin ja salasanan saamisesta kerrotaan www.helmet.fi -sivulla:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
Korttia ei menetä jos muuttaa ulkomaille. Osoitetta ei voi vaihtaa ulkomaalaiseen osoitteeseen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ei_kirjastokorttia_Tayta_tietosi_ennakko(183064)
Kuvailemasi kaltainen kohtaus sisältyy vuonna 1976 ensi-iltansa saaneeseen animaatioelokuvaan Les Douze Travaux d’Astérix, joka on julkaistu Suomessa dvd:nä nimellä Asterix valloittaa Rooman.
Elokuvan juoni ei perustunut aiemmin julkaistuun sarjakuvaan, vaan se kirjoitettiin nimenomaan filmiä varten. Sittemmin tarinasta tehtiin kuvakirjamainen albumi, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2017 nimellä Asterixin XII urotyötä. Tarinassa Julius Caesar haastaa Asterixin kyläläiset suorittamaan Herkuleksen tapaan mahdottomia tehtäviä todistaakseen, että voittamattomat gallialaiset ovat sittenkin vain kuolevaisia. Urotekoihin kuuluu taisteluita, urheilusuorituksia ja ihmetekoja. Kahdeksas niistä kuluu (albumin suomennoksessa) näin: "Hankittava...
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Eläinten tietoisuuteen liittyvää tutkimustyötä tehdään nykyään paljonkin, mutta tulokset ovat suhteellisen alustavia. Iso ongelma on se, ettei edes ihmisen tietoisuuden määrittelystä tai rajoista vallitse yksimielisyyttä. Varsin laajasti ollaan sitä mieltä, että tietoisuutta missään mielessä esiintyy ihmisten lisäksi lähinnä delfiineillä ja kädellisillä eli joillakin apinoilla. Tunnetun peilitestin, jossa eläimen otsaan kiinnitetään värikäs täplä ja näytetään sen jälkeen peilikuvaa. Tutkijat olettavat, että eläin, joka yrittää poistaa täplän peilikuvan perusteella, on tietoinen siitä, kuka peilikuvassa on. Tämän testin ovat läpäisseet muut ihmisapinat paitsi gorilla, pullokuonodelfiini, kyyhkynen ja norsu. Hajonnasta päätellen kyky voi...
Tulkitsenko kysymyksen oikein, jos oletan haettavan selitystä siihen, miksi kirjasarjan käännösten nimissä esiintyy sana Medusa? Tätä sanaa ei tosiaan esiinny alkuperäisen Robert Ludlumin trilogian nimissä eikä myöskään myöhemmän Eric Van Lustbaderin kirjasarjan (toistaiseksi ilmestynyt 12 osaa) otsikoissa, jotka on kaikki rakennettu päähenkilö Jason Bournen nimen varaan. Suomennoksissa käytetty sana Medusa on CIA:n salaisen, Kaakkois-Aasiaan ja Vietnamiin sijoittuvan projektin koodinimi. Syytä siihen, miksi Suomessa on päädytty eri ratkaisuun kuin alkukielisissä, en ole löytänyt.
Heikki Poroila
Jos tälle tuntemattomaksi jääneelle murhaajalle annettu nimi Rainbow Maniac pitäisi esimerkiksi Wikipedian artikkelia varten suomentaa, nimi kirjoitettaisiin yhteen. Sanan "maniac" käännöksestä riippuen siis "Sateenkaarimaanikko", "Sateenkaarihullu" tai "Sateenkaarimielipuoli".
Heikki Poroila
Leonardo da Vincin syntymän 15.4.1452 aikaan oli käytössä juliaaninen kalenteri.
Mikäli haluat laskea syntymäajan gregoriaanisen kalenterin mukaan, esimerkiksi Juhlakalenteri sivustolla on tietoa kalentereiden erosta http://www.juhlakalenteri.fi/lisatietoja/ajan_laskusta_ja_kalentereista…;
Laskureita juliaanisten ja gregoriaanisten päivämäärien vertailuun löytyy netistä. Juliaainen päivämäärä 15.4.1452 muutettuna gregoriaaniseksi on 24.4.1452.
https://planetcalc.com/7083/
Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjoista löytyy vastaus pulmaan.
Yleiskielessä Aho = viljelyn jäljeltä nurmettunut kaskimaa t. pelto. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Murresanakirjasta löytyy useampia merkityksiä.
Aho voi olla myös:
yhden t. kaksi satoa antanut kaski, johon vielä kylvettiin siemen
metsittymään, viljelemättä jätetty pelto.
aukeaksi hakattu t. kulottunut kohta metsässä; kuiva, aukea paikka, kenttä, keto.
metsäisestä, ylävästä maasta, hyväkasvuisesta kankaasta.
alavasta, vesiperäisestä maasta, suosta.
alava luonnonniitty.
metsän ja käyttökelpoisen aukean alan väliin jäävä heikkokasvuinen aukean laita.
http://...
Hei!
Hoppa on vanha hevosen nimitys, ja juuri tämä auto edullisuutensa ja monikäyttöisyytensä vuoksi tuli yleisesti hevosen tilalle.
http://www.autowiki.fi/index.php/Ford_Model_T
Toimintakertomus on yhdistyksen hallituksen laatima asiakirja, jossa käydään läpi edellisen toimintavuoden tuloksia. Toimintakertomuksessa verrataan saavutuksia aiemmin laadittuihin suunnitelmiin, jotka lueteltiin toimintasuunnitelmassa. Vastuuvapaus hallitukselle myönnetään toimintakertomuksen pohjalta, ei vuosikertomuksen.
Vuosikertomus on toimintasuunnitelmaa vapaamuotoisempi asiakirja, jonka muodon määrää yhdistyksen toiminta ja tarkoitus. Vuosikertomuksessa voidaan käsitellä samat asiat kuin toimintakertomuksessa, mutta tämän lisäksi siinä usein kerrotaan yhdistyksen toiminnasta ja tarkoituksesta yleisesti.
Vuosikertomus voi koostua useasta osasta, joista yksi voi olla toimintakertomus. Muita osia voivat olla esimerkiksi...
Muistikuva täysin tyhjästä kaupungista ja pienestä joukosta selviytyjiä "ihmishirviöiden" armoilla saa sarjojen asemesta ajattelemaan Danny Boylen elokuvaa 28 päivää myöhemmin (2002) ja sen jatko-osaa 28 viikkoa myöhemmin (2007). Teatteriesitysten lisäksi molemmat on televisioitu; ensimmäiset esitykset nähtiin MTV3-kanavalla, myöhemmät Foxilla.
Eiköhän tällaisessa tapauksessa liene kysymys joko ironiasta tai puhtaasti leikkisästä ilmauksesta, jossa kirjoittaja uskoo (ja osoittaa) kaikkien tuntevan kyseisen kuuluisuuden. Joku on joskus käyttänyt jopa ilmaisua "muuan Jeesus". Muuan siis vain viittaa siihen, että henkilö on todella kuuluisa.
Wikipedian luotettavuus
Wikipedian luotettavuutta on tutkittu jonkin verran. Helsingin sanomat tutki suomenkielistä Wikipediaa vuonna 2013 ja tuli siihen tulokseen, että se oli faktoiltaan pääosin virheetön. "Peräti 70 prosenttia artikkeleista ylsi virheettömyydessä hyvään (4) tai erinomaiseen (5) arvosanaan. Viitteellisen asteikon mukaan viitonen on käytännössä virheetön ja nelonen tarkoittaa, että artikkelissa on vain ”yksittäisiä pieniä virheitä, ei suuria”."
Silti ei voi sanoa, että kaikkiin artikkeleihin voisi sinisilmäisesti luottaa. Artikkelit voivat olla todella eri tasoisia. Virheitä löytyi enemmän artikkeleista, jotka käsittelivät monimutkaisia aiheita.
HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on https://www.hs.fi/tiede/art-...
Tabermannin omasta runotuotannosta en tällaista katkelmaa onnistunut löytämään enkä valitettavasti onnistunut kysymyksen tekstikatkelmaa muuallekaan jäljittämään.
Tutkimusta uusien kuntien perustamisesta ei löytynyt, mutta Arto-artikkelitietokannan https://finna.fi kautta löytyi asiasanoilla kunnat ja perustaminen muutama 2000-luvun sanomalehtiartikkeli suunnitelmista uudeksi kunnaksi:
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kaleva 2006)
https://finna.fi (Kalajokilaakso, 6.10.2001, s. 5)
Hei,
Oulun kaupunginkirjastosta löytyy nuottikirja Very Best of Coldplay, jonka 2017 ilmestyneessä painoksessa on molempien Paradisen ja Viva La Vidan nuotit.
Kirjan voi varata Outi -verkkokirjastosta osoitteessa https://outi.finna.fi/Record/outi.1864354
Ystävällisin terveisin,
Satakirjastojen verkkokirjastossa lainahistoria ei vielä näy. Se kuitenkin tallentuu koko ajan jatkossakin niille asiakkaille, jotka ovat sen ottaneet käyttöön. Jossain vaiheessa sitä pystytään myös näyttämään Finnassa, mutta aikataulu ei ole vielä tiedossa.
Kirjastofillareita on ollut käytössä ainakin Helsingin ja Espoon kirjastoilla, Kuopiossa ja Pieksämäellä. Näyttäisi siltä, että fillarit ovat käyneet kesäisin sekä sovituissa tapahtumissa, että ajelleet "vapaammin" hyvällä säällä. Palveluihin on kuulunut ainakin kirjojen lainaaminen.
