Sun vastaa näissä ilmauksissa ja-sanaa. Se on levinnyt korvaamaan ynnä sanaa. Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja. 3 ( SKS, 2000) kertoo, että sana ehkä juontaa juurensa kadonneeseen kielimuotoon muin, joka on ollut pronominen muu monikon intstruktiivi. Kielitajussa se on yhdistynyt genetiiviin mun (=minun) ja vastaavasti samaa merkitsevässä tilanteessa on alettu käyttää myös yksikön toisen persoonan genetiiviä, siis muotoa sun.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korkeasaaren eläimet saadaan pääasiassa toisista eläintarhoista. Niitä ei osteta eikä myydä, eikä pyydystetä luonnosta. Eikä niiden osalta voi siis edes puhua varsinaisesta luontoon palauttamisesta. Eläintarhan yhteydessä toimii Villieläinsairaala, joka ottaa vastaan avun tarpeessa olevia villieläimiä ja hoitaa ne kuntoon . Vuosittain noin 40 % Villieläinsairaalaan tuoduista eläimistä kuntoutuu ja vapautetaan luontoon. Jotkut Villieläinsairaalassa hoidetut eläimet otetaan eläintarhaan pysyvästi.
Tarkempia tietoja voi kysyä suoraan Korkeasaaren eläintarhan asiakaspalvelusta. Heille voi lähettää kysymyksen verkkolomakkeella.
https://www.korkeasaari.fi/palaute/
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
Kysymys kannattaa suoraan ohjata kaupungin rakennusvalvonnasta vastaville. Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimiala huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta sekä ympäristöön liittyvistä palveluista.
Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelun ja neuvonnan yhteystiedot:
https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/yhteystiedot/
Asiakaspalveluun voi olla yhteydessä puhelimitse tai jättää kysymyksen verkkolomakkeen kautta.
Ilmaisulla "El Dorado" tai "Eldorado" tarkoitetaan tarunomaista Etelä-Amerikan pohjoisosissa sijaitsevaa kultaista kaupunkia. Suomenkielisessä Wikipediassa on aiheesta laaja artikkeli.
Heikki Poroila
Tällaiseen kysymykseen ei voi oikeasti vastata, ellei jokaista maailman ihmistä ole psykologisesti tutkittu ja sen lisäksi päästy yksimielisyyteen siitä, mitä tarkoitetaan käsitteillä "hyvä" ja "paha". Seuraava vastaus onkin täysin epätieteellistä pohdiskelua lähinnä elämänkokemuksen ja kirjojen lukemisen pohjalta.
Varsin yleinen taitaa olla sellainen ihmisten kokemukseen perustuva näppituntuma, että jokaisessa ihmisessä on sitä, mihin yleensä viitataan sanalla "hyvä" (välittää muista, toimii tarvittaessa epäitsekkäästi jne) ja sitä, mihin viitataan sanalla "paha" (itsekkyys, väkivaltaisuus, ilkeys, epäoikeudenmukaisuus jne.). Sellaista ihmistä, jossa ei ole mitään, mitä muut voisivat pitää "pahana", tuskin on olemassakaan. Hyvä esimerkki...
Jos kirjasta oli muitakin varauksia, se on voinut ehtiä jo lähteä seuraavalle, riippuu vähän, miten ripeästi henkilökunta on ehtinyt noutamattomat varaukset noukkia erikseen ja laittaa eteenpäin. Näet tilanteen menevällä osoitteessa luettelo.helmet.fi omiin tietoihisi. Jos kirja on poistunut tiedoistasi, ei auta kuin tehdä uusi varaus. Jos kirja näyttää olevan edelleen noudettavissa eli siitä ei ole ollut jonoa, soita heti aamulla kun noutokirjastosi on avattu ja kysy, voivatko he pitää varaustasi vielä voimassa.
Heikki Poroila
Anni Qvistin kirjoittaman ja Pirkko Hakkilan kuvittaman kirjan "Höpsistä pussiin (WSOY, 1971)" kannessa on piirretty tytön kuva ja kirjassa on loru, joka alkaa sanoin: "Amaryllis puhkes kukkaan, Nöpöstiina joutui hukkaan...". Kirja tosin on kotimainen, eikä kansikaan vaaleanpunainen, mutta olisikohan kuitenkin oikea?
Tässä muutamia ehdotuksia:
(Jätin listauksesta pois ihan helpoimmat, suuraakkosin kirjoitetut ja tavutettut, mutta sellaisiakin tarvittaessä löytyy kirjastoista.)
Helppolukuisia jalkapalloaiheisia:
Lasse Anrell: Zlatan on tähti (Futisjunnut-sarjan 1. osa)
Malachy Doyle: Jalkapalloaaveet, Kummitusliiga (Punainen banaani-sarja)
Sandra Grimm: Vauhdikas futisleiri (Lukupiraatti-sarja)
Magnus Ljunggren: Turnauspäivä (Futaajat-sarjan 1.osa)
Petja Lähde: Taneli ja FC Mörlökit (Kirjakärpänen-sarja)
ThiLO: Maalijahdissa (Lukupiraatti-sarja)
Mika Wickström: Totti ja saksipotku (Lukupalat-sarja, mestaripomputtelija Totista kertovan uuden alasarjan ensimmäinen osa)
Martin Widmark: Jalkapallon arvoitus (Lasse-Maijan etsivätoimisto -sarjan osa)...
Verkossa voi muuttaa yhteystietonsa ja PIN-koodinsa (tunnusluvun), mutta virallisen nimen muuttaminen täytyy todentaa kuvallisella henkilöllisyystodistuksella ja hoitaa jossain HelMet-kirjaston toimipisteessä. Muutata vaikka, kun seuraavan kerran asioit kirjastossa, äläkä unohda henkkareita!
Heikki Poroila
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Ainoa löytämäni Estonia-niminen laulu on Seppo Juhani Savolaisen käsialaa ja Frederikin laulama. Sitä ei ole julkaistu nuottina, eikä tanssiorkesteri Channel Four ole sitä myöskään levyttänyt. Channel Four on sen sijaan levyttänyt Seppo Nissilän laulun Syksy, mutta sitäkään ei ole julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Suuremmissa kaupoissa on myytävänä perukirjoitukseen liittyviä lomakkeita. Verkosta voi tulostaa perinnönjakolomakkeen, esim. Perukirjanetissa on tarjolla ladattava perinnönjakokirja eri tilanteisiin. Perinnönjakoon liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perinn%C3%B6njako, perunkirjoitukseen liittyvää tietoa, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Varsin käyttökelpoisia ovat kirjoista löytyvät mallit, niistä löytyy myös ohjeita
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up)
Juridiset asiakirjamallit, Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)...
Kyllä kirjastoissa pidetään edelleen kiinni siitä periaatteesta, ettei muita häiritsevää käytöstä hyväksytä. Täydellisen hiljaisuuden vaatimuksesta on kuitenkin jouduttu luopumaan mm. sen takia, että moderni teknologia aiheuttaa joka tapauksessa monenlaista taustahälyä. Useimmissa vähän isommissa kirjastoissa tilanne on ratkaistu yleensä niin, että kirjastossa on erillinen tila, jossa edellytetään puhumattomuutta mm. opiskelurauhan takia.
Kirjastoja käyttävien kansalaisten näkemykset kirjastohiljaisuudesta poikkeavat varsin suuresti toisistaan, ja myös henkilökunnan keskuudessa on erilaisia näkemyksiä. Osa haluaisi myös kirjastoon viihdyttävää taustamusiikkia, mutta Suomessa sellainen on jäänyt suhteellisen harvinaiseksi. Pienemmissä...
Todellisiin tapahtumiin ja henkiöihin perustuvat fiktiiviset teokset ovat vanha ja yleinen ilmiö, ääritapauksissa puhutaan ns. avainromaaneista, kun kirjoittaja on jättänyt riittävästi tunnistamista helpottavia johtolankoja. Mikään laki ei kiellä tällaista fiktiota sinänsä ja jos henkilöhahmot eivät ole tarkalleen esikuviensa mukaisia, myöskään laissa kielletty herjaus tai toisen kunnian loukkaus ei välttämättä realisoidu. Fiktiivisillä henkilöillä kun ei ole intimiteettisuojaa.
Jos kuitenkin haluaa olla varma, ettei jälkipuheita ja mahdollisia haasteita tule, kannattaa tietenkin kirjoittaa niin, ettei tekstiä voida tulkita todellisen ihmisen kunniaa loukkaavaksi. Tässä liikutaan harmaalla alueella, mutta nyrkkisääntönä voitaneen...
Liikenne- ja viestintäviraston kokoaman Katsastusalan tilannekatsaus -raportin mukaan Suomessa suoritetaan ajoneuvoille vuosittain noin 2,7 miljoonaa määräaikaiskatsastusta.
https://www.traficom.fi/sites/default/files/media/publication/Katsatusalan%20tilannekatsastus%202019.pdf
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
