Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Alla on teoksia, jotka käsittelevät jakelua eri kanteilta. Toivottavasti löydät niistä omaan tilanteeseesi sopivan kirjan. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Eepos-kirjastojen verkkokirjastosta tai Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjaston verkkokirjastosta. (Kaikkia kirjoja ei ollut molemmissa kirjastoissa)
Tekijä: Hokkanen, Simo
Nimeke: Johdatus logistiseen ajatteluun
Painos: 7. uud. p.
Kustantamo/Vuosi: Kangasniemi : Sho Business Development, 2014 (Jyväskylä : Jyväskylän yliopistopaino)
Laajuus: 464 sivua : kuvitettu ; 25 cm ; nide
Asiasana: logistiikka ohjausjärjestelmät ; materiaalitalous yritykset ; materiaalivirrat ; kuljetus ; hankinta ; jakelu ; tavaraliikenne ; tuotannonohjaus ; huolinta ;...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemuksemme ole riittävä. Tässä kuitenkin muutama resurssi, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Suomen luonnonsuojeluliiton ylläpitämässä Ikkuna Suomen luontoon –sivustossa on myös mahdollista lähettää kuvia lajintunnistusta varten. Tämäkin sivusto vaatii käyttäjän rekisteröitymisen. http://www.ikkunasuomenluontoon.fi/
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa...
Celiasta kerrottiin, että kokoelmaan kuuluu 45 000 kirjaa, joista muutama tuhat on pistekirjoja ja loput Daisy-kirjoja. Kokoelma, johon kuuluu sekä kauno- että tietokirjoja, on niin suuri, että tietokirjallisuuden listaus ei onnistu. Celianetistä voi etsiä kirjaa kirjan tai tekijän nimellä, tai laittaa hakusanaksi tietyn aiheen, esim. sota, uskonto tai historia.
https://www.celianet.fi/
Hei!
Nuotit kyseiseen kappaleeseen löytyvät muun muassa tästä:
tekijä: Janne Tulkki
teoksen nimi: Janne Tulkki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1556752
Muita nuotteja, joista kappale löytyy, voit etsiä kirjoittamalla hakukenttään kappaleen nimen ja rajaamalla hakua valitsemalla aineistoksi nuotit.
Voit varata nuotin joko Helmet.fi:stä, tarvitset varaamiseen kirjastokortin numeron ja PIN-koodin. Voit myös soittaa tai käydä lähikirjastossasi.
Sanoma- ja aikakauslehtien värit eivät ole myrkyllisiä. Suomessa käytetyt painovärit ovat suurilta eurooppalaisilta väritehtailta peräisin ja ne on hyväksytty käytettäviksi joutsenmerkityissä painotuotteissa. Kollegamme Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa ovat selvittäneet asiaa. Kasviöljyä käytetään värien osana, mutta sen osuus on enimmillään vain 40 %. Painokone, paperi ja haluttu laatu sanelevat painovärin vaatimuksia, näin ollen kasviöljypohjaisten värien kanssa ei välttämättä ole mahdollista toimia. Rainaoffset painatuksessa nousee ongelmalliseksi kasviöljyjen kuivatus, sillä kuivuminen edellyttää korkeaa lämpötilaa verrattuna perinteisiin mineraalipohjaisiin väreihin, jotka asettuvat paperille....
Voisiko kysymyksessä olla Myry mäyrästä kertova kuvakirja?
TEKIJÄ Hoban, Russell
TEOS Myry ei saa unta / Russell Hoban ; kuv. Garth Williams ; [amer. alkuteoksesta suom. Leena Koivukoski]
PAINOS 2. painos - 3. painos 1984
Julkaisutiedot Helsingissä : Otava, 1982
ULKOASU 31, [1] sivua : kuvitettu ; 26 cm
Hei,
Minulla ei ole riittävästi asiakastietojasi tiedossa jotta voin uusia lainasi. Voit tarvittaessa soittaa Ison Omenan kirjaston palvelunumeroon ja pyytää uusimaan lainat, numero on (09) 8165 7723
Pidä kirjastokortti lähellä kun soitat, virkailija kysyy siinä olevaa nimerosarjaa!
Lainat voidaan uusia, jos teoksiin ei kohdistu varausta.
Keurulainen on asukkaan lähtöpitäjää ilmaisevasta lisänimestä kehittynyt sukunimi, joka osoittaa, mihin asti Keuruulta on aikoinaan lähdetty uudistiloja raivaamaan.
Sana 'keuru', josta Keuruu juontuu, merkitsee käyrää, kourua.
Lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet (2000)
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Pelkästään sosiaalisen median ja hyvinvoinnin suhteeseen keskittyvää kotimaista kirjaa en löytänyt, mutta seuraavissa teoksissa näyttäisi sisällönkuvailun perusteella käsiteltävän ainakin joitakin aiheeseen liittyviä näkökulmia. Liitin teoksen tietoihin asiasanat. Niistä voi saada jonkunlaisen käsityksen ao. teoksen sisällöstä ja näkökulmista.
Pullinen, Jussi, Mitä meille tapahtui? : näin internet ja sosiaalinen media muuttivat elämäntapamme. - HS-kirjat, 2019 - 220 s. - 978-952-7308-24-0 (ilmestyy lokakuussa 2019)
Hantula, Kirsi, Tutkimusmatka teknolandiaan eli miten internet, älypuhelin ja henkilöauto ovat muuttaneet ihmissuhteitasi ja elämääsi. - [Kirkkonummi] : Alice Labs Publishing, [2018] - 978-952-94-1273-0...
CuChullaine O'Reilly -niminen toimittaja on kirjoittanut kirjan nimeltä Deadly Equines: The Shocking True Story of Meat-Eating and Murderous Horses:
https://www.amazon.co.uk/Deadly-Equines-Shocking-Meat-Eating-Murderous/dp/1590480031
Horsetalk.co.nz-sivustolla käsitellään kirjaa ja mainitaan myös Yrjö IV:n Intiaan lahjoittama hevonen, josta kirjan mukaan tuli ihmisten ja eläinten lihaa syövä tappaja:
https://www.horsetalk.co.nz/2012/04/17/horses-as-meat-eating-killers/
Mitään vahvistusta näille väitteille ei löytynyt.
Tuo mainitsemasi Suomen Akatemian Tietysti.fi-sivusto neuvoo valitsemaan ympäristömerkittyjä tuotteita kemikalisoitumisen torjunnassa, karsimaan hajusteita ja välttämään klooria turhan voimakkaana kemikaalina siivousaineissa. Kemikaalien annosteluun kannattaa myös kiinnittää huomiota.
Ylen sivustolla on artikkeli, jossa annetaan neuvoja siivouksen kemikaalikuorman vähentämiseen. Artikkelissa mainitaan mm. säilöntäaineet, hajusteet ja syövyttävät kemikaalit. Siinä annetaan myös seitsemän vinkkiä siivouksen kemikaalikuorman keventämiseen. Artikkeli löytyy alta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/14/ala-kayta-tiskiainetta-paljain-kasin-simppelit-vinkit-joiden-avulla-kevennat
Myös kosmetiikan kemikaalikuorman keventämisestä on...
Etelä-Suomen Sanomissa on artikkeli aiheesta (2.10.2007), jossa haastateltu sommelier Tuula Nieminen toteaa näin: "Mitä karvaampi oliiviöljy, sen parempi." ja että "kolmen yskäisyn oliiviöljy on parasta laadultaan eli se on niin karvas öljy, että sen jälkeen pitää yskäistä kolmesti. Yhden ja kahden yskäisyn öljyt ovat miedompia."
Suomalaiset suosivat usein kevyempiä ja hedelmäisempiä makuja, vaikka jälkipolte maistamisen jälkeen on hyvä asia.
Oliiviöljyn maku vaihtelee oliiviöljylajikkeen mukaan. Makuun vaikuttaa myös maaperä, auringonvalon määrä ja lämpötilan vaihtelut. Koko artikkeli on luettavissa alta:
https://www.ess.fi/teemat/ruoka/2007/10/02/oliivioljyn-pitaa-yskittaa
Maun ehdoilla -blogissa on...
Leipuri Hiiva -nimisessä kansanlaulussa leipuri Hiiva asuu Kumputiellä, joka laulun sanoissa kirjoitetaan isolla kirjaimella, joten se kaiketi on tien nimi ja erisnimi.
Löytämäsi kirja on ilmestynyt suomeksi tänä vuonna: Eläimet tuomiolla : eläinten oikeudenkäynnit ja kuolemantuomiot / E.P. Evans (2019). Aiheesta on tehty myös opinnäytetyö: Jumalista, demoneista tai kadonneen maailmanjärjestyksen etsinnästä eli keskiajan eläinoikeudenkäyntien historia / Annika Kiviharju (Helsingin yliopisto, Rikos- ja prosessioikeuden sekä oikeuden yleistieteiden laitos, 1999). Hannele Klemettilän Keskiajan julmuus -kirja käsittelee myös eläinten oikeudenkäyntejä. Alla kirjan esittelyä Lakimiesuutiset-lehdessä:
https://lakimiesuutiset.fi/pyveleit-ja-rikollisia-elimi/
Sammalta voi poistaa asfaltista mekaanisesti harjalla ja painepesurilla. Sitä voi myös poistaa muuttamalla pintaa vähemmän happamaksi esim. kalkitsemalla tai Sammalsyöpöllä. On myös kemikaaleja, jotka helpottavat sammaleen irrottamista. Helpoimmain tavan valinta riippuu esim. sammaloituneen pinnan suuruudesta. Samasta aiheesta on kysytty myös mm. puutarha.net-sivulla ja Viherpiha-lehdessä. Alla linkit vastauksiin:
https://puutarha.net/vastauspalvelu/pihan_pinnat_ja_rakenteet/sammaleen_poisto_asfaltilta_46710.htm
https://www.meillakotona.fi/kysymykset/sammal-pois-asfaltilta
Laulun nimi on Complainte de la butte, ja se on suomennettu nimellä Laitakadulla. Ranskaksi kappaleen on ensimmäisenä levyttänyt Cora Vaucaire vuonna 1955. Suomeksi kappaleen ovat levyttäneet Vieno Kekkonen ja Rita Elmgren.
