Singer-ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät taulukosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…
Siinä ei kuitenkaan ole lainkaan sarjanumeroita, joissa kirjaimena olisi pelkkä A. Mahdollisesti tiedossasi oleva numero on puutteellinen. AA-sarjasta löytyy kyllä numero 2456300. Tuon sarjan koneet on valmistettu 27.1.1925.
Voit lähettää kysymyksesi myös museolle: https://www.kysymuseolta.fi/kansallismuseo/?lang=fin
Äänikirjojen lukijat ovat taitaneet löytyä aiemmin lähinnä näyttelijäkoulutuksen saaneiden joukosta. Celia-kirjaston sivuilta löytyy tieto, että he hankkivat äänikirjansa Silencio- ja Dramafoni-studioilta. Silencion lukijaksi pääseminen vaatii näyttelijäkoulutuksen ja Dramafonikin hakee äänenkäytön ammattilaisia.
Muita äänikirjastudioita ovat ainakin Artlab, Sakon Studio ja Book Brothers.
Äänikirjojen lukijoita on haettu myös ainakin Nelonen Median Supla-palveluun.
Pohjois-Haagan kirjastosta vastattiin, ettei heillä ole kirjastokissaa, kirjastokoira kylläkin on. Erään asiakkaan kissa on välillä vaellellut kirjastossa vapaana, voisikohan kyse olla siitä.
Tieteen Kuvalehden artikkelissa 10 asiaa, joita et tiennyt verestä todetaan ihmisillä olevan 8 tyyppistä verta, kissoilla veriryhmiä on vain 3, mutta lehmillä ainakin 800. Eli paljon on lehmillä veriryhmiä, muttei sentään jokaisella omaansa.
Kyllä, Helmet-kirjastoissa on ollut kirjastojärjestelmän palvelimien päivityksestä johtunut häiriö, joka on nyt selvinnyt. Kaikkia eräpäiväilmoituksia ei ole voitu lähettää. Ongelmatilanteen takia lainat eivät ole erääntyneet 30.9. - 7.10., ja tänä aikana kertyneet maksut voi pyytää poistamaan.
Hei,
kiitos kysymyksestä.
Suurin osa Rudolf Steinerin teoksista (28 kpl) on Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa. Varaston aineisto ei tällä hetkellä ole näkyvissä verkkokirjasto Vanamon kautta, koska varaston aineisto ei ole vielä asiakkaiden lainattavissa. Varaston kirjat tulevat varattaviksi marraskuun aikana ja silloin voit etsiä niitä myös verkkokirjastossa.
Verkkokirjaston kautta löydät Steinerin kirjoja, jotka ovat siis osa Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaa ja asiakkaiden saatavilla tälläkin hetkellä. Voit hakea verkkokirjastossa kirjoittamalla hakulaatikkoon rudolf steiner.
En löytänyt tälle ilmiölle vastausta sääilmiöistä kertovasta kirjallisuudesta, joten varmistin asian Ilmatieteen laitokselta. Sieltä todettiin, ettei juuri auringon punaisuudelle löydy omaa erityistä nimeä.
Auringon noustessa tai laskiessa pilvettömällä taivaalla se näyttää punertavalta. Tämä johtuu siitä, että auringon ollessa matalalla taivaanrannassa auringon säteet joutuvat kulkemaan pisimmän matkan halki ilmakehän, jolloin sininen sirottuu auringon valosta pois ja jäljelle jäävät punertavat värisävyt. Ilmassa leijuvat epäpuhtaudet, savu, utu yms. aiheuttavat samanlaisen sinistä valoa hävittävän ilmiön; savun ja udun läpi aurinko näyttää punertavalta.
Tätä fysikaalista ilmiötä, joka aiheuttaa auringon valon punertumisen...
Pitkään tätä yritettiin selvittää, mutta emme pysty tarkasti sanomaan mikä hyönteinen kuvassa on. Arviomme on, että kyseinen hyönteinen on jonkun yökkösen toukka. Kuvassa oleva toukka on ruskea tai harmahtava ja sen värisiä toukkia on hyvin paljon. Kuvan perusteella varma tunnistaminen ei onnistunut. Osaisiko joku toinen tunistaa tämän toukan?
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Laavuvene tai rinkkalautta on tilapäinen apuväline vesistöjen ylitykseen. Partiolais- ja eräkilpailuissa laavuveneen tai rinkkalautan teko näyttäisi olevan yleinen tehtävä. Lisää aiheesta mm. PartioWikissä https://fi.scoutwiki.org/Rinkkalautta sekä 4H-järjestön Top-tehtäväpankissa https://www.toptehtavat.fi/task/view/597/vesiston-ylitys
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Whatsapp ei automaattisesti tee varmuuskopioita lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä. Mikäli tilin haltija ei itse varmuuskopioi tilinsä tietoja, niiden takaisin saaminen on käytännössä mahdotonta.
Malaguena Salerosa -kappaleen nuotit myös kitaralle löytyvät teoksesta: All-time Spanish favorites : complete Spanish lyrics, music and guitar chords. Kyseinen teos on saatavilla Kauhavan pääkirjastosta. Nuotit voi halutessaan tilata lähimpään kirjastoon.
Jenny Hanin Pojille, joita joskus rakastin -trilogian jatko-osien (P.S. I still love you ja Always and forever, Lara Jean) piti alunperin ilmestyä vuoden 2019 aikana. Suomennosten julkaisu on kuitenkin viivästynyt syistä, joita ei ole eritelty. Tämän hetkisen tiedon...
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
