Aarnikotka on alun perin Lähi-idästä, ja sieltä se on levinnyt eurooppalaiseen mytologiaan. Olentoon liitetyt merkitykset ovat sitten vaihdelleet ajan ja paikan myötä.
Aarnikotka on kuitenkin aina kuvattu kotkan ja leijonan risteytyksenä. Nämä kaksi ovat olleet voimakkaita ja kunnioitettuja eläimiä, joten molemmat yhdistävän aarnikotkan on nähty henkilöivän poikkeuksellista voimaa ja uljautta. Siksi sitä on käytetty paljon vaakunoissa. Muinaisessa Assyriassa se kuvattiin hautojen ja pyhättöjen suojelijana.
Antiikin Kreikassa aarnikotkien uskottiin vetävän Apollonin vaunuja. Niiden uskottiin myös vartioivan kulta-aarteita. Roomalaisten mukaan ne myös kaivoivat kultaa maasta ja jopa rakensivat pesänsä kullasta. Sen uskottiin...
Haet osoitteessa helmet.fi hakusanalla fillari. Valitset vaikkapa Espoon lehdet Fillari: Espoo. Saat näkyviin ruudun, jossa kerrotaan mihin kirjastoihin Fillari tulee. Skrollaat tekstiä alaspäin ja näytössä näkyy kirjastoittain olemassa olevat numerot. Juuri nyt 2/2020 ei ole hyllyssä Soukassa, mutta kuitenkin Tapiolassa tai Nöykkiössä.
Voit varata haluamasi numeron klikkaamalla "varaa". Syötät kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Nyt saat näytön, jossa on lehdet lueteltu numero numerolta ja voit varata haluamasi. Jos missään ei ole haluamaasi numeroa hyllyssä, voit tietysti katsoa myös Helsingin tai Vantaan lehdet. Tärkeää on siis, että kohdennat varauksen tiettyyn numeroon.
Aladdin -musiikkisatu on todennäköisesti Kirjaliton sarjaa, jossa ilmestyi yhteensä 62 eri satua. Näiden jälkeen sarja jatkui vielä numeroimattomana. Valtaosa Kirjaliton musiikkisaduista on Disney-tuotantoa, joskin mukaan mahtuu muutamia poikkeuksia.
Vakaa tinasotamies on H. C. Andersenin satu. Senkin on julkaissut ääniversiona Kirjalito / Egmont Kustannus.
Helsingin kaupunginkirjastot siirtyvät toukokuussa 2019 tekoälypohjaiseen kellutus- ja logistiikkajärjestelmään:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Helsingin_kaupunginkirjasto_ottaa_kaytto(186935)
Tämän myötä myös varausten noutoon tuli muutoksia. Nykyisin asiakas saa ilmoituksen varauksen saavuttua kirjastoon. Tästä varausilmoituksessa selviää hyllypaikka, jossa varattu aineisto sijaitsee.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Varausten_noutoon_ja_tekstiviestipalvelu(186938)
Pahoitteluni, että sinulla on ollut varausten noudossa hankaluuksia. Kunkin hyllypaikan aineistoa ei erikseen järjestetä, sillä asiakkaalle tämä ei toisi lisähyötyä. Kokeiluvaiheessa kirjat...
Loviisan Sanomat lähetti pyynnöstä artikkelin, jota ensimmäinen viite koski. Artikkelista selviää, että kyseessä on Seppo Vainion teos Poliittiset väkivaltaisuudet Itä-Uudellamaalla 1917-18 (Vantaa : Seppo Vainio, 2010 (Helsinki : Prinservice)). Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 2 kappaletta.
Vinkkinä voisi sanoa, että kotoa pääset käsiksi Kansalliskirjaston Digitaalisiin aineistoihin ja vuonna 1918 ilmestyneisiin sanomalehtiin, joista saattaisi löytyä kiinnostavaa ajankuvaa ja tapahtumia.
Tässä esimerkki hausta https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0356-1291?year=1918.
Palvelu on käytössä vuoden 2020 loppuun.
Toisesta viitteestä ei tosiaan löydy enää mitään tietoja, en myöskään löytänyt tietoja tekijästä,...
Sir Arthur Conan Doylen teoksesta The Sign of Four (1890) on kaksi suomennosta. Jussi Korhosen suomennoksessa vuodelta 2009 Baker Street Irregulars on suomennettu Baker Streetin palkkasoturit. Lea ja Timo Kukkolan suomennoksessa vuodelta 1999 kyseinen luku on suomennettu Baker Streetin vapaaehtoiset.
Kyseessä on siirtymäsana, jota tarvittiin nimenomaan kirjan valmistuksessa. Käsikirjoitusten aikakaudella sen tehtävä oli auttaa kirjan sitojaa laittamaan sivut oikeaan järjestykseen. Kun kirjoja alettiin painaa painokoneella, siirryttiin yksittäisten sivujen painamisesta nopeasti arkkipainoon. Tällöin käytettiin sekä arkintunnuksia (kirjain- ja numeroyhdistelmiä) varmistamassa, että arkit taitetaan oikein ja sidotaan oikeaan järjestykseen, että siirtymäsanoja opastamassa asemoijaa sivujen sijoittelussa painokehilöön.
Kansalliskirjaston Kiehtova kirja -verkkonäyttely:https://www.kansalliskirjasto.fi/extra/verkkonayttelyt/kiehtovakirja/su…
Laine, Tuija: Kirjahistorian perusteet ja tutkimus (Kansalliskirjasto ja Suomen kirjahistoriallinen...
Olisikohan kyseessä Marion Braschin teos Ab jetzt ist Ruhe: Roman meiner fabelhaften Familie, joka ilmestyi suomeksi nimellä Ja nyt hiljaisuus : romaani suurenmoisesta perheestäni (2014, suom. Arja Rinnekangas).
Suomennoksesta ei ole äänikirjaa, mutta alkukielinen äänikirja kuuluu edelleen Lastu-kirjastojen kokoelmiin.
http://www.lurraeditions.fi/marion-brasch.html
https://finna.fi/Record/lastu.263083
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen tai hukkaan menneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.
Voit korvata kirjan maksamalla kirjastossa käydessäsi sen korvaushinnan. Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle.
Aineiston korvausmaksun voit maksaa myös verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Jason Lewisin teokset The seed buried deep : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 2, 2014) ja To the brink : true story of the first human-powered circumnavigation of the Earth (osa 3, 2015) näyttävät kuuluvan Suomessa ainoastaan Helmet-kirjastojen kokoelmiin.
Voit tilata teokset kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://lastu.finna.fi/Content/info
Hei,
Hyvinkään kaupunginkirjaston lehtitarjontaan voit tutustua kirjaston sivuilla olevan aiheenmukaisen lehtiluettelon kautta https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/lehdet/aiheenmukainen-lehtiluettelo/
Jos haluat lisätietoja lehtitarjontaan liittyen, kannattaa olla yhteydessä suoraan kirjastoon kirjasto@hyvinkaa.fi
Osaan Johannes Brahmsin Unkarilaisista tansseista [teosluettelonumero WoO1] on saatavissa kirjastosta tällainen painos, jossa on melodianuotti ja sointumerkit.
Nuottiviitteet Outi-kirjastojen tietokannassa. Näissä on osat 1 ja 4 (sekä 6).
Kansallisen Finna-tietokannan mukaan myös Unkarilainen tanssi numero 5 olisi kokoelmissa, mutta koska tätä tietoa ei löydy Outi-haulla, kannattaa kysyä suoraan Raahen kirjastosta.
Linkki Raahen kaupunginkirjaston yhteystietoihin.
Induktioliedelle tarkoitettuja, lämpöeristettyjä kattiloita ei ainakaan paljoa mainosteta, jos jokin taho niitä on alkanut valmistaa. Erilaisia omatekoisia haudutusastioita ja energiaa säästävää ruoanlaittoa koskevia ohjeita ja tutkimuksiakin löytyi monia, mutta ei viittausta mihinkään valmistajaan. Tiedustelin asiaa Fiskars Finland Oy Ab:stä, joka vastaa Hackmanin tuotteista, mutta heilläkään ei ole kuvatunlaista kattilaa valikoimissa.
Tässä heidän vastauksensa:
"Meillä ei valikoimissamme ole tällaista ulkopuolelta lämpöeristettyä kattilaa. Fiskarsin paksurunkoiset kattilat (Norden Steel- sarja) varaavat toki itseensä paremmin lämpöä, mutta eivät nekään mitään lämpöeristettyjä ole. Tiedossamme ei myöskään...
Kaikki Helmet-kirjaston teokset asiasanoitetaan Finto-asiasanaston mukaan. Helmet-haku siis kohdistuu esimerkiksi teoksen nimen lisäksi - tai ennen kaikkea - asiasanoihin. Asiasanat ovat varsin loogisia ja enempiä tarkistelematta voi arvata, että hakusanoilla 1900-luku ja siirtolaisuus löytyy jo ko. aihepiirin teoksia.
Hyvä keino löytää sopivia asiasanoja on myös katsoa niitä jonkin halutun aihepiirin teoksen yhteydestä. Taivaanraapijat-romaani on asiasanoitettu seuraavilla hakusanoilla:
Ketola, Jussi, fikt.
romaanit
siirtolaiskirjallisuus
rakennustyöt
pilvenpiirtäjät
aikuistuminen
miehet
toveruus
työtapaturmat
amerikansuomalaiset
kaupungit
1900-luku
New York
kaunokirjallisuus...
Aino Sallan vuonna 1945 ilmestynyt Anri, tunturien tyttö kuuluu muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Voit tilata teoksen kaukolainaan oman lähikirjaston kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3664469
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=%22anri+tunturien+tytt%C3%B6%22…
Kirjapaino ja kustantaja Oy Taidekorttikeskus Ab toimi vuosina 1941-52. Se oli erikoistunut postikortteihin, paperinukkearkkeihin ja satukirjoihin. Yhtiö johtajana oli alunperin saksalainen graafikko ja valokuvaaja Hans Brückner. Hän piirsi osan yhtiön kustantamista postikorteista. Sota-aikana Taidekorttikeskuksen graafikkona toimi myös Tove Jansson. Erityisesti Janssonin piirtämät postikortit ovat nykyään haluttuja keräilyharvinaisuuksia.
Lähteitä:
https://www.porssitieto.fi/kirjoitus/saksalaisyhtiot2.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hans_Br%C3%BCckner
Voisiko kyseessä olla Taisto Ahlgrenin tunnetuksi tekemä "Elon polkuja", jonka ensimmäinen säkeistö päättyy sanoihin "onnen aikaa en takaisin saa". Laulun sanoitukset ovat Pirkko Ahlgrenin käsialaa.
