Pitkään tätä yritettiin selvittää, mutta emme pysty tarkasti sanomaan mikä hyönteinen kuvassa on. Arviomme on, että kyseinen hyönteinen on jonkun yökkösen toukka. Kuvassa oleva toukka on ruskea tai harmahtava ja sen värisiä toukkia on hyvin paljon. Kuvan perusteella varma tunnistaminen ei onnistunut. Osaisiko joku toinen tunistaa tämän toukan?
Ainakin vielä 1980-luvulla yläkoulun historiankirjoissa Neuvostoliitosta puhuttiin myönteiseen sävyyn. Arno Kotron blogikirjoituksessa Uskomaton oppikirja https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arnokotro/218761-uskomaton-oppikirja/ käydään läpi Historia ja me -sarjan kahdeksannen luokan kirjaa. Kotron mukaan esimerkiksi talvisodan syy jää kirjassa kertomatta.
Jos aihe kiinnostaa laajemmalti, historian oppikirjojen Neuvostoliitto-kuvasta on tehty myös gradu nimeltä Oppikirjat todellisuutta rakentamassa - Neuvostoliitto-kuva peruskoulun historian oppikirjoissa 1973-2013. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201406121743
Lähetin kysymyksesi Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalle. He vastasivat: "Valitettavasti meiltä ei löydy tähän suoraa vastausta. Uskoisin, että mahdollinen ihmisvirtsan vaikutus riippuu paljolti pensaasta, maaperästä ja virtsan määrästä."
Voit maksaa kadonneen aineiston korvausmaksun verkossa. Sinun pitäisi kuitenkin ensin ottaa yhteyttä kirjastoon, jotta korvattava aineisto lisätään maksuihisi. Verkkomaksaminen edellyttää myös sitä, että kirjastokorttiisi on liitetty tunnusluku.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…(51687
Kysymyksesi ei ole lainkaan outo. Myös aikuiset kysyvät tätä asiaa varsin usein.
Voit tulostaa kännykästäsi pdf-muotoisen tai kuvaliitetiedoston (jpeg, bmp, tiff). Sitä varten sinun pitää luoda itsellesi kirjautumistunnus osoitteessa https://print.lib.hel.fi/user kohdassa "Uusi käyttäjä / New User". Saat sähköpostiisi linkin, jonka avulla pääset vahvistamaan tilisi.
Tämän jälkeen voit aina lähettää tulostettavat tiedostosi pdf-muodossa osoitteeseen print.helkir@gmail.com.
Kun haluat hakea tulosteesi, kirjaudu luomallasi käyttäjätunnuksella ja salasanalla itsepalvelutulostus-tietokoneelle ja vapauta tulosteesi.
Kirjaston henkilökunta auttaa sinua tarvittaessa. Helsingin kaupunginkirjastossa viisi ilmaista...
Kirjastopedagogi on varsin uusi ammattinimike. Tällä nimikkeellä työskenteleviä on löytyy ainakin Espoosta, Keravalta, Lappeenrannasta ja Seinäjoelta.
Tällä hetkellä (6.10.2020) Keravalle haettavan kirjastopedagogin koulutusvaatimus on soveltuva korkeakoulututkinto, pedagoginen ja/tai kirjasto-osaaminen ja kokemus luetaan eduksi. Sama soveltuva korkeakoulututkinto on ollut vaatimuksena myös meidän paikkoihimme Espoossa. Kirjastokokemus tai -koulutus on yleensä eduksi, mutta ei siis vaatimus.
Et siis tarvitse välttämättä mitään lisäkoulutusta. Vaatimukset voivat tietysti vaihdella tehtävän mukaan. Seuraa kirjastoalan työpaikkailmoituksia, tervetuloa alalle!
Laavuvene tai rinkkalautta on tilapäinen apuväline vesistöjen ylitykseen. Partiolais- ja eräkilpailuissa laavuveneen tai rinkkalautan teko näyttäisi olevan yleinen tehtävä. Lisää aiheesta mm. PartioWikissä https://fi.scoutwiki.org/Rinkkalautta sekä 4H-järjestön Top-tehtäväpankissa https://www.toptehtavat.fi/task/view/597/vesiston-ylitys
Muun muassa Ramblers-orkesterin perustajajäseniin kuulunut muusikko Klaus Salmi kuoli mitä ilmeisemmin vuonna 1987. Erään jazzkonserttiarvioinnin yhteydessä 31.10.1987 mainitsi Helsingin Sanomat "taannoin kuolleen" Klaus Salmen. Samoin jazzrytmit-verkkosivusto kertoo Klaus Salmen uraa koskevassa artikkelissaan: "Uusi kokoonpano pysyi koossa lähes Klasun 1987 poismenoon johtaneeseen sairauteen asti."
Helsingin Sanomat 31.10.1987
https://jazzrytmit.fi/wp/s13-artikkelit/c63-artikkelit/klaus-salmen-ela…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_Salmi
Pauli Salonen on tehnyt suomenkieliset sanat Veniamin Basnerin lauluun S tšego natšinajetsja Rodina eli Mistä saa alkunsa synnyinmaa. Sanat sisältyvät esimerkiksi julkaisuihin Volga virtaa : Lauluja Neuvostoliitosta 1. (1982), Legendaarinen Agit-Propin lauluvihko (1982) ja Ystävyyttä laulu soi (1982).
Mikään edellämainituista julkaisuista ei näytä kuuluvan lähikirjastosi kokoelmiin, mutta verkkokirjastoalueesi kokoelmista ne löytyvät, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
https://finna.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Whatsapp ei automaattisesti tee varmuuskopioita lähetetyistä ja vastaanotetuista viesteistä. Mikäli tilin haltija ei itse varmuuskopioi tilinsä tietoja, niiden takaisin saaminen on käytännössä mahdotonta.
Malaguena Salerosa -kappaleen nuotit myös kitaralle löytyvät teoksesta: All-time Spanish favorites : complete Spanish lyrics, music and guitar chords. Kyseinen teos on saatavilla Kauhavan pääkirjastosta. Nuotit voi halutessaan tilata lähimpään kirjastoon.
Jenny Hanin Pojille, joita joskus rakastin -trilogian jatko-osien (P.S. I still love you ja Always and forever, Lara Jean) piti alunperin ilmestyä vuoden 2019 aikana. Suomennosten julkaisu on kuitenkin viivästynyt syistä, joita ei ole eritelty. Tämän hetkisen tiedon...
Tieteen Kuvalehden ja Wikipedian mukaan epikantusta eli mongolipoimua esiintyy mm. itäaasialaisilla eli myös japanilaisilla.
https://tieku.fi/ihminen/miksi-aasialaisilla-on-vinot-silmat
https://en.wikipedia.org/wiki/Epicanthic_fold
"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Edu Kettusen vuonna 2000 julkaistulla albumilla Jokapojan Hollywood on kappale "Taivaansininen BMW". Laulun sanoitus kertoo tarinan pikkurikollisista, jotka ryöväävät motellin kassan. Rajakaupungista, joka tässä tapauksessa tarkoittanee Torniota, paetaan nelostietä pitkin etelään. Saalis lasketaan Limingassa. Lopulta sateisella kasitiellä Närpiössä käy huonosti.
Koko sanoitus löytyy verkosta. Kappaleen voi kuunnella YouTubelta. Voisiko tämä olla etsimäsi?
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
