Biarritz esiintyi kollegan muistikuvan mukaan radion ulkomaan merisäätiedotteissa. Valitettavasti emme löytäneet klippejä emmekä viitteitä RITVA-tietokannasta, https://rtva.kavi.fi/ tai Yleltä, jonka Elävään arkistoon on tallennettu otteita merisäästä kotimaassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/08/merisaa-radiotiedotteiden-klas….
Asiasta voisi saada enemmän tietoa Ilmatieteen laitokselta, https://www.ilmatieteenlaitos.fi/yhteystiedot.
En ole varma, mitä kysyjä täsmällisesti tarkoittaa kysymyksellään. Laitan aluksi muutaman linkin, jotka johtavat lahottajasienistä kertoviin tietoiskuihin ja dokumentteihin.
Viherympäristöviikko: Käävät ja muut lahottajasienet:
https://www.vyl.fi/alan-kehittaminen/teemavuodet-ja-kampanjat/puunhalausviikko/tietoa/puut-ja-monimuotoisuus/kaavat-ja-muut-lahottajasienet/
Luontoportti:
https://lehti.luontoportti.fi/fi/artikkelit/kaavat-asuvat-arvokkaissa-metsissa
Helsingin kaupunki: Sienet ja laho
https://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/2012/sienetjalaho_net.pdf
Helmet-sivulla on käytetty ainakin termiä 'undervisning i biblioteksanvändning'.
Lähde:
https://www.helmet.fi/sv-FI/Barn/Skolor_och_daghem/Skolor(20675)
Helsingin kaupunki ei vastaa pääkaupunkiseudun vesihuollosta yksin vaan palvelusta vastaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä. Kuntayhtymässä ovat mukana Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit. Alueella toimii myös Sipoon vesi sekä 11 vesiosuuskuntaa. Yhteisellä suunnittelulla pyritään takaamaan vedensaanti kaikissa oloissa. "HSY:n alueella on tehty ja tehdään lähitulevaisuudessa useita uusia vesijohtoja, jotka lisäävät vedenjakelun varmuutta." Kaupunkien ja vesihuoltopalveluita tuottavien yhtiöiden ja yhtymien yhteistyö on keskeinen keino turvata vesihuolto.
HSY:n alueella on tällä hetkellä 12 vesitornia. Helsingissä niistä on neljä. Vesitornit eivät ole pelkästään varastoja vaan niiden...
Hei!
Voisi olla haaskakuoriainen. Tunnistus-applikaatio antoi tämän tuloksen.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Kyseessä voisi olla Agathe Demoisin kirja Taikalasi (Nemo, 2015). Sen esittelyteksti kuuluu näin: "Tässä kiehtovassa pienten lasten kirjassa kuljetaan linnun matkassa ja katsotaan maisemia sen silmin. Lintu kohtaa lennollaan paljon jännittäviä asioita eikä ole välillä uskoa näkemäänsä. Kirjan taskussa on punainen taikalasi, jonka läpi katsottaessa suuren kirjan yksityiskohtaisista piirroksista paljastuu odottamattomia asioita. Tehtaan tiiliseinät kätkevät uutteria työläisiä. Puun lehtien seassa oravat tekevät eriskummallisia temppuja. Jäävuori onkin jäätelöä! Entä mitä ihmettä tapahtuu jättilaivan kannella?"
Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä:
Ingman, A.E.: Rimpisuon usvapatsas, Seikkailukertomus Pohjan periltä (KustannusOy, 1915)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au46677530-40d2-4da5-a277-5…
Parmanen, Eino I. : Haukkavuoren aarre (Yrjö Weilin, 1907)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au837dcad2-577a-4b47-961f-1…
Kyseessä on Helsingin Sanomissa 11.8.2022 julkaistu juttu "Poikkeukselliset tuuliolosuhteet hermostuttavat monia lentokentän lähellä asuvia, mutta aivan kentän kupeessa asuvalle Tomi Takamaalle ne tarkoittavat hyviä uutisia".
Tässä linkki: https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008982933.html
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut etsimääsi kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ennen vuotta 1908 Turusta muuttanut Helsingin Yliopisto oli ainoa yliopistomme. Vuoteen 1919 asti yliopisto tunnettiin nimellä Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto (Tirronen 2010).
Pääsykokeita ei kysymälläsi ajanjaksolla käytetty, vaan yliopiston kirjoille pääsi, jos oli suorittanut ylioppilastutkinnon. 1919 ylioppilastutkinto siirrettiin yliopistosta lukioihin, eikä todituksellä enää päässyt suoraan yliopistoon (Klinge 1968).
Klinge, Matti. (1968). Ylioppilaskunnan historia 3. Kolmas osa, 1872-1917. Helsinki:WSOY. (s. 170)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.41543
Tirronen, Jarkko. (2010). Turun Akatemiasta Aalto Yliopistoon, teoksessa Yliopistoa etsimässä : johdatus yliopiston ajatukseen. Kuopio:Itä-Suomen yliopiston kirjasto. (s....
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta...
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisema tuholaisesite sisältää hyvät tunnistuskuvat: https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf.
Tuholaistorjuntayrityksen sivulla lajia voi määrittää tuntomerkkien perusteella: https://www.anticimex.fi/tunnista-tuhoelain.
Valokuvaa voi hyödyntää esim. Googlen kuvahaussa, joka etsii samankaltaisia kuvia (ohje: https://support.google.com/websearch/answer/1325808?hl=fi&co=GENIE.Plat…). On olemassa myös puhelimeen ladattavia sovelluksia, joiden avulla voi etsiä kuvaa vastaavaa hyönteistä.
Jos laji jää kaikesta huolimatta mysteeriksi, voi kokeilla yhteydenottoa Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (LUOMUS): https://luomus.fi/fi.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin tällä palstalla ansiokkaasti. Tutkijoiden mukaan ei löydy selkeää yksiselitteistä yhteyttä sisäelinten peilikuvasijainnin ja aivojen poikkeavuuksien välillä. Linkin takaa löytyy aiempi vastaus sekä linkkejä hyödyllisiin lisälähteisiin:
Onko ihmisillä, joilla on situs inversus (sisäelinten peilikuvasijainti) vastaavasti aivopuoliskot eri päin kuin yleensä? Entä ovatko useimmat vasenkätisiä? | Kysy kirjastonhoitajalta (kirjastot.fi)
Tulostus ja kopiointi onnistuu kirjastojen monitoimilaitteilla sekä A3- että A4-koossa kaikissa Espoon kirjastoissa, joissa on tulostus- ja kopiointimahdollisuus. Tulosteiden hinta on 20 senttiä kappale.
Helmet.fi -sivujen Kirjastot ja palvelut -hakemiston kautta voi selata kirjastoja, joissa tietty palvelu on saatavissa. Ko. hakemiston mukaan laminointimahdollisuus on Espoossa Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Laminointikalvoja on yleensä monessa koossa mukaan lukien A3-koko. Kalvoja voi käyttää viisi kerrallaan.
Kyseessä on laulun Maataloustuottajien marssi ensimmäinen säkeistö. Sanat ovat Pauli Karin, sävellys Yrjö Kilpisen.
Helmet-kirjastosta löytyvät laululle nuotit laulukirjasta Laulun taika : Nuorison ja varttuneen väen laulu- ja leikkikirja. Äänite on ilmeisesti olemassa vain Ylen kokoelmassa.
Eu.terveydenhoito.fi esittelee lyhyesti Yhdysvaltojen terveydenhuoltoa, https://www.eu-terveydenhoito.fi/terveyspalvelut-ulkomailla/maakohtaist…. Terveyspalveluja Yhdysvalloissa säätelevät osittain osavaltiot sekä liittovaltio yhdessä, mutta osavaltioiden itsenäisyys on suuri kaiken kaikkiaan ja niin myös terveydenhuollon järjestämisessä.
Yhdysvaltain terveysministeriön sivulla esitellään ministeriön vastuualueita, https://www.hhs.gov/.
Liittovaltion ja osavaltioiden valtasuhteet ovat liittovaltion perustamisesta lähtien olleet keskeinen asia Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän toiminnassa. Aiheesta kerrotaan tiivistetysti artikkelissa Näin toimii Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä,...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan verbi on etiketöidä https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/etiket%C3%B6id%C3%A4
Uudelleenetiketöidä-verbiä ei löydy sieltä.
"Tuote etiketöidään uudelleen" voisi olla sopiva lause.
Kyseessä on Lassi Nummen runo Trubaduurin kujelaulu kokoelmasta Intohimo olemassaoloon (Otava, 1949). Runon voi lukea myös teoksesta Lassi Nummi: Runot 1947 - 1977 (Otava, 1978, s. 13).
Runo alkaa riveillä "Oh, suokaa anteeksi - sieppasin / vain pari pienoista oksaa, / kun talonne ohitse kuljin, arvoisa pormestari".
https://finna.fi/
