Soitin kustannusyhtiö Gummerukseen, joka kustantaa tätä Entrada espanol- kielikurssia ja sieltä kerrottin, että kyseistä kielikurssia ei ole saatavana videona tai dvd:nä.
Rahojen arvosta saa tietoja esim. seuraavista lähteistä: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas, Hki 2004 ja Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998 : keräilijän opas, Hki 1988 . Kirjoja voi kysyä lähimmästä kirjastosta. Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx kannattaa myös katsoa kirjoittamalla hakukenttään sana raha tai rahat. .Lisäksi tietoa voi saada Suomen numismaattisen yhdistyksen sivuilta osoitteessa http://www.snynumis.fi/
Green Building lehteä ei näytä olevan saatavissa Suomen kirjastoissa. Sitä ei löydy yleisten eikä yliopistokirjastojen yhteistietokannoista eikä myöskään elektronisena Nelli-portaalista. Yhteistietokannat ja Nelli-portaali ovat käytetttävissä kirjastoissa. Tietoa niistä on Kansaliskirjaston sivuilla http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html sekä http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/nelli.html .
Aiheeltaan lähin Nellin kautta löytyvä elektroninen lehti on Building and environment, joka on luettavissa yliopistokirjastoissa.
Tietoa lehdestä saa julkaisijan sivuilta www.elsevier.com .
Yliopistokirjastojen Internetsivut löytyvät osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/yliopistokirjastot/ .
Nimelle on useitakin mahdollisia selityksiä. Ensinnäkin se voi olla arabialaista alkuperää, joskus kirjoitettuna myös Ayda, jonka merkitys olisi ’paluu’, ’vierailija’. Koska arabialaisia nimiä on enimmäkseen käytetty islamilaisessa kulttuurissa, ei niille voi osoittaa nimipäivää, koska sen vietto on alkuaan kristillinen käytäntö.
http://www.behindthename.com/.
Ainakin Ranskassa Aida (kirjoitettu Aïda) tulkitaan usein mukaelmaksi nimestä Adelaide (Adélaïde), joista tunnetuin oli v. 999 kuollut Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan puoliso. Nimen saksalainen muoto on Adelheid, joka tarkoittaa ’jaloa olentoa’. Kirkollisesti hänen muistopäiväänsä vietetään joulukuun 16. päivänä, joka olisi yksi mahdollinen nimipäivä. Suomalaisessa...
Kyseinen juhlaraha tuli myyntiin vasta vajaa vuosi sitten, eikä sitä ole vielä Suomen rahahinnastossa eikä muissa kirjastostamme löytyvistä hakuteoksissa.
Pohjois-Karjalan Numismaatikot ry:n ylläpitämällä keskustelualueella nimeltä
Numismaatikoiden tietopankki
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/viewtopic.php?f=3&t=1074 keskustelijat arvioivat Rooman sopimuksen 50v. juhlarahan hinnaksi 2-4 euroa.
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä.
http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/viewforum.php?f=7
Rahaliikkeitä löytyy Juhan kotisivuilta
http://koti.mbnet.fi/jm78/rahaliikkeet.html
Kolikot.com -sivulla on rahojen osto- ja myyntiliikkeiden osoitteita
http://www.kolikot.com/index.php?p=linkit
Huuto....
Talvi- ja jatkosotaa käsittelevää kaunokirjallisuutta Neuvostoliiton kannalta ja heidän omien kirjailijoidensa kuvaamina ei ole kovin paljon ilmestynyt Suomessa. Seuraavat teokset olen löytänyt:
Gusarov, Dmitri: Korpi ei tunne armoa, 1980 – partisaanien hyökkäys suomalaisten selustaan
Gordijenko, Anatoli: Kuoleman divisioona, 2003 – talvisodan kuvaus
” ” : Syväri, kuoleman joki, 2006 – jatkosotaan sijoittuva
Simonov, Konstantin: Todistaja, 1988 – kertoo Stalinin ajan Neuvostoliitosta, mutta kirjaan sisältyy kuvaus talvisodan alkamisesta
Tsakovski, Aleksandr: Piiritys, 1972 – Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon; viittauksia talvisotaan
Gordijenkon kirjat ovat aikuisten lainausosastolla luokassa 84.2 (...
Jokainen Helsingin kaupunginkirjaston kirjasto päättää itse hankinnoistaan. Voit esittää jollekin kirjastolle hankintatoivomuksen tällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Kirjasto 10 säilyttää periaatteessa vain kuluvan vuoden Mad-lehdet, mutta kokoelmissa näyttää olevan myös joitakin vuoden 2006 ja 2007 lehtiä. Lehdet ovat uusinta numeroa lukuunottamatta lainattavia.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....
Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes".
Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… .
Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin...
Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi."
Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Helsingin kaupunginkirjastoon otetaan joka kesä muutamia kesätyöntekijöitä, yleensä n. kahden kuukauden työsopimuksella. Tänä vuonna kirjastolla on tarjota 6 paikkaa 16-17-vuotiaille nuorille kesätyöntekijöille sekä 15 paikkaa muille kesäapulaisille.
Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan suoraan Internetin kautta seuraavasta osoitteesta http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html.
Otamme mielihyvin kirjastoon kesätyöntekijöiksi ahkeria, sosiaalisia ja iloisia lukutoukkia, mutta joudut valitettavasti odottelemaan pari vuotta. Kirjastotyöhön voi tulla tutustumaan myös koulun kautta Tet-harjoittelijana.
Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=…
Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään.
Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan.
Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Syksyn päivät runo on julkaistu alunperin Edith Södergranin Dikter -teoksessa vuodelta 1916. Sen nimi on Höstens dagar. Höstens dagar on myös kokoelmassa Dikter vuodelta 1940. Lahden kirjaston julkaisema Linkki maailman runouteen sisältää käännösrunojen alkuperäisnimiä ja tietoja siitä, mistä runot teoksista runot löytyvät käännöksinä ja alkuperäiskielellä, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ .
