Aiheesta on ilmestynyt viime aikoina runsaasti materiaalia. Tässä joitakin tietolähteitä.
Kirjallisuutta:
Flannery, Tim: Ilmaston muuttajat (Otava 2006)
Isomäki, Risto: 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen (Tammi 2008)
Toiviainen, Pasi: Ilmastonmuutos. Nyt (Otava 2007)
Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja:
Lähiajan energia- ja ilmastopolitiikan linjauksia : kansallinen strategia Kioton pöytäkirjan toimeenpanemiseksi (2006)
Teknologiaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen (2005)
Lehtiartikkeleita:
Karjalainen, Irma: Julkishallinto lämpenemässä hillitsemään ilmastonmuutosta (Asu ja rakenna 2/2008)
Laaksonen, Ensio: Joukkoliikenteellä ilmastonmuutostaisteluun ja terveystalkoisiin (Kanava 3/2008)
Taipale, Paavo: Yrityskumppanit...
Yksittäisten sanojen ja termien kääntäminen riippuu myös asiayhteydestä, jossa sanoja käytetään. Esimerkkikäännöksissä on käytetty useampia sanakirjoja.
informationssystem
tietojärjestelmä
information system
datavärd – tätä ei sanakirjasta löytynyt, mutta esiintyy kyllä tässäkin muodossa.
databasvärd
tietokannan ylläpitäjä, tietokantaisäntä
database management ( tietokannan ylläpito) database administrator (tietokannan valvoja)
återvinning av information ur databaser
tietokantahaku
database search
återvinning av information (informationssökning)
tiedonhaku
information retrieval tai data retrieval (atk)
Käytetyt lähteet:
Suursanakirja Ruotsi-Suomi, WSOY, 2007.
Suursanakirja Suomi-Ruotsi, WSPY, 2004.
ATK-sanakirja 1, tietotekniikan...
Aiheesi on varsin laaja. Alla on joitakin viitteitä, joista voisi olla apua. Ne ovat peräisin yliopistojen yhteistietokanta Lindasta, johon voi tehdä hakuja yliopistojen, ammattikorkeakoulukirjastojen ja yleisten kirjastojen verkoissa:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/linda.html
Hakusanoina voisi käyttää ainakin ?-merkillä katkaistuja sanoja yhteiskun?, keskustelu?, moraali?, etiikka?. Haettaessa useammalla sanalla hakutyypiksi valitaan komentohaku ja sanojen väliin laitetaan and-sana.
- Kaksoisefektin periaate ja sen soveltaminen aborttiin katolisessa moraaliargumentaatiossa sekä modernissa filosofisessa keskustelussa / Leila Silius (1991)
- Yhteiskunnallinen keskustelu naisten asemasta työelämässä 1940-luvun Suomessa /...
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Varaus peruttu.
Periaatteessa omien varausten peruminen sähköpostin kautta ei ole suositeltavaa, koska sotkujen vaara voi olla liian suuri, ja myös jotta estetään esim. ketään ulkopuolista perumasta toisen ihmisen varauksia. Asiakkaat voivat myös unohtaa ilmoittaa kirjastokortistaan löytyvän käyttäjätunnuksen, mikä voi aiheuttaa ongelmia, jos asiakkaissa onkin useita samannimisiä henkilöitä, joista useammalla voi olla sama varaus jne.
Tässä tapauksessa ei ollut kuitenkaan epäselvyyttä, joten varaus voitiin poistaa.
Omien varausten tekeminen ja peruminen onnistuu myös puhelimitse tai kirjaston verkkosivujen kautta: http://helmet.fi . HelMet-etusivulla valitaan "omat tiedot", jonka jälkeen kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin (...
Valitettavasti Oulun kaupunginkirjaston aineistossa ei ole kysymykseesi liittyvää materiaalia. Tietokanta Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/ asiasanoilla sairaanhoito sota-aika löytyneet viitteet käsittelevät Suomen sairaanhoitoa. Haulla lääketiede sota-aika taas ei tullut viitteitä lainkaan. Hieman enemmän aineistoa löytyi sanoilla lääketiede historia.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta https://finna.fi hakusanoilla lääketiede Iso-britannia 1800-luku löytyi esimerkiksi teos Hardy, Anne: Health and medicine in Britain since 1860 (2001). Ja haulla Isobritannian ja Egyptin historiasta teos: Marlowe, John: History of modern Egypt and Anglo-Egyptian relations 1800-1956 (1965).
Englanninkielisiä artikkeleita voi katsoa...
Käyttösäännöissä sanotaan, että kirjastokortti on henkilökohtainen. Se tarkoittaa myös sitä, että vaikka kyse on lapsen kortista, vastuuhenkilö ei voi sitä käyttää lainatakseen, jollei lapsi ole mukana. Virkailija toimi oikein ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Automaatilla tapahtuvaa lainausta henkilökunta ei tietenkään voi valvoa, joten tunnuslukujen kanssa täytyy olla tarkkana.
Aivastus on tahdosta riippumaton refleksi, jonka tarkoitus on poistaa ärsyttävä tekijä nenäkäytävistä. Lääketieteellistä tukea sille, että ihminen menettäisi aivastaessaan tajuntansa, en löytänyt. Aivastamiseen liittyy kuitenkin runsaasti erilaisia uskomuksia, kuten "aivastaessa sydän pysähtyy millisekunnin ajaksi" ja "jos tukkii ihmisen sieraimet ja suun ja hän aivastaa, hänen silmänsä pullistuvat ulos". Useimmat näistä lienevät perättömiä. Lisää uskomuksia sekä aivastamisesta yleensä voit lukea esim. näistä nettiosoitteista:
- http://www.mtv3.fi/helmi/hyvinvointi/artikkeli.shtml/418396?hyvinvointi…
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sneeze
- http://www.sacred-texts.com/neu/eng/osc/osc60.htm
Aivastamisen tukahduttamisesta Joka kodin suuri...
Pohjoiskarjalaisten tietokirjailijoiden teoksia julkaistaan vuosittain n. 20-30. Teoksia, jotka käsittelevät Pohjois-Karjalan, Itä-Karjalan tai luovutetun Karjalan historiaa on vuosittain n. 20. Loput koostuvat elämäkerrallisistä teoksista.
Edellä mainittujen alueiden sotahistoria on suurin aihealue, jota tutkitaan ja josta kirjoitetaan. Myös paikallishistoriaa käsitellään, esim. kylähistoriikkejä, myös rajan takaisen Karjalan, ja muita jonkin alueen paikalliseen kulttuuriin liittyviä kirjoja julkaistaan paljon. Joukossa on myös omakustanteita, joissa on usein myös elämäkerrallinen aihe. Elämäkerrallisia ja sukuhistoriikkeja ilmestyy vuosittain. Sukuhistoriikit sisältävät usein pelkkien sukutaulujen lisäksi paljon paikallishistoriaa ja...
Kiehtovaa on erityisesti se, että Sipri on oikeastaan miehen nimi!
Kustaa Vilkuna kertoo Siprin olevan vanha suomalainen kutsumamuoto Sigfridistä. Sigfrid taas on alkujaan muinaissaksalainen nimi, joka muodostuu sanoista ’sig’, voitto, ja ’frid’, rauha. Nimi merkitseekin voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa. Ruotsinmaalla vaikutti 1000-luvulla Pyhä Sigfrid, apostoli ja Ruotsin ensimmäinen piispa, jolla on legendoissa samanlainen asema kuin meidän piispa Henrikillämme. Pyhä Sigfrid näet käännytti yhdessä kuningas Olavi Pyhän kanssa norjalaisia kristinuskoon, mutta ruotsalaisia pakanoita hänen kerrotaan kastaneen yksin. Nimenä Sigfrid onkin ollut varsin suosittu täällä Pohjolassa. (Saksassa Sigfridiä alettiin suosia vasta...
Almiina-nimi on suomalaisena nimenä harvinainen eikä sen alkuperää selosteta suomalaisissa nimikirjoissa. (Kiviniemi: Suomalaiset etunimet, 2006. Lempiäinen: Suuri etunimikirja,1999. Nummelin&Teerijoki: Eemu, Ukri, Amelie,2005). Almiina-nimi muistuttaa Elmiina-nimeä, joka on muotoutunut Vilhelmiina-nimestä. Vilhelmiina on vanha Saksassa, Italiassa ja Amerikassa käytetty nimi. Vilhelmiina on lähtöisin muinaissaksalaisesta miehennimestä Vilhelm, joka merkitsee 'lujatahtoista kypäränkantajaa'. Almiina voi olla myös Alma-nimestä johdettu nimi. Alma on vanha espanjalainen nimi, joka luultavasti pohjautuu espanjan 'sielua" tarkoittavaan sanaan alma. Alma voi olla johdettu myös latinankielisestä sanasta almus, joka tarkoittaa 'hellää', '...
Kalastusasetuksen 9 §:n 3 ja 4 momentissa säädetään pyyntivälineiden etäisyyksistä:
"Meressä kylänrajan ulkopuolella ei toisen kalastusta häiritsevää pyydystä ilman asianomaisen lupaa saa panna pyyntiin sataa metriä lähemmäksi toisen käytössä olevaa nuotta apajaa eikä troolia vedettäessä saa mennä sataa metriä lähemmäksi toisen pyynnissä olevaa nuottaa eikä isorysää.
Sen lisäksi, mitä 3 momentissa säädetään häiritsevästä pyynnistä, ei kalastusta ankkuroiduilla pintaverkoilla tai isorysällä saa ilman asianomaisen lupaa harjoittaa kahtasataa metriä lähempänä toisen isorysää sen sivulta lukien eikä sataa metriä lähempänä sen perää."
Kirjaa on tilattu ja se on tulossa. Se ei ole vain vielä ehtinyt saapua kokoelmaan, vaikka jo luettelotiedoissa näkyykin nimeketasolla.
Joskus kirjat luetteloidaan kokoelmatietokantaan jo ennen kuin yhtään nidettä ehtii saapua kokoelmaan. Kirjojen saatavuustiedot näkyvät kuitenkin kokoelmaluettelossa tällöinkin. Esim. kyseisen kirjan saatavuus- ja nidetiedot eivät näy vielä kokoelmatietokannassa, koska kirjaa ei - vielä - ole yhtään nidettä pääkaupunkiseudun yleisten kirjaston kokoelmassa. Mutta tulossa siis on useitakin lainattavia kappaleita.
McKinleyn Unimaisemat-kirja on tilattu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Se lienee lainattavissa muutaman viikon kuluessa. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/) voit seurata tilannetta.
Kirsti Aapala kirjoittaa Kielikello lehdessä 4/1997 artikkelissa Leivät ja leivonnaiset:
"Kukko on tavallisesti ruistaikinakuoreen leivottu, usein leipämäinen paistos, joka on täytetty esimerkiksi kalalla, lihalla tai lantulla: kalakukko, muikkukukko. Nimitys kukko voi liittyä huippua ja kukkuraa tarkoittavaan sanaan kukku, jonka yhteyteen kuuluu myös kukkula. Nimityksen perusideana olisi kohouma: kukot ovatkin yleensä korkeita mataliin piirakoihin verrattuina. Toisen käsityksen mukaan syötävä kukko olisi samaa lähtöä kuin eläimen nimitys kukko."
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) http://ykl.kirjastot.fi/ ja sen edeltäjät ovat amerikkalaisen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmän (Dewey Decimal Classification) mukaelmia. DDC:n ensimmäinen painos luotiin jo 1876 ja siitä on tullut paljon uusia painoksia sen jälkeen http://www.oclc.org/dewey/resources/summaries/default.htm#ten
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen (15.5.2008) mukaan kirjastoaineiston yleinen laina-aika on neljä viikkoa eli 28 vuorokautta, mikä koskee mm. suurinta osaa kirjastojen kirjoista.
Poikkeuksia yleisestä laina-ajasta:
Bestseller-aineiston, DVD-levyjen ja videokasettien laina-aika on seitsemän vuorokautta, samoin kysytyimpien musiikki cd-levyjen laina-aika voi olla seitsemän vuorokautta. Bestseller-aineestoon valitaan lähinnä kysytyimmistä ja varatuimmista uutuuksista joitakin kappaleita pikalainoiksi joissakin kirjastoissa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kaukolainatulla aineistolla on lähettäjäkirjaston päättämä laina-aika.
Lainan voi uusia kolme kertaa, jos aineistosta ei ole varauksia. Omien lainojen uusiminen onnistuu paitsi...
1700-luvun lopulla Suomessa oli useita eri herätysliikkeitä ja Jaakko Wallenbergin lahko oli yksi näistä. Wallenbergin liike oli separatistinen, eli siinä ei yhteiskirkollisia toimituksia kunnioitettu kovinkaan suuresti: esim. kastetta, ehtoollista ja yhteisiä jumalanpalveluksia ei noudatettu. Jumalan palvelus oli enemmän "sisällistä", mystistä palvelusta. Jaakko Wallenbergin liike syntyi n. 1795/6 Härmässä, hän siirtyi Kauhavalle 1798, jossa perusti yhteisön, jonka profeetaksi itseään kutsui. Wallenberg uskoi mm. että omaisuus oli yhteistä, mutta hän joutui vaikeuksiin tämän yhteisen omaisuuden huvettua. Kirkolliset auktoriteetit eivät katsoneet myöskään hyvällä Wallenbergin oppia ja hänet tuomittiin vankeuteen. Hän kuoli jo samana vuonna...
Saat uuden tunnusluvun kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaan. Keravan kirjaston yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät täältä:
http://www.kerava.fi/kirjasto_palvelut.asp#Aukioloajat
