Sipisten kanta-alue on tiettävästi eteläisessä Savossa, Sulkavan ja Puumalan tietämillä, vanhan Säämingin suurpitäjän alueella. 1500-luvun puolivälissä on juuri Sulkavan seudulla merkitty kirkonkirjoihin henkilöt ’magnus sippinen’ ja magnus Sipin’. Mutta onpa nimenkantajia ollut myös läntisessä Suomessa.
Sukunimeksi Sipinen on muovautunut isän nimestä Sipi – tai mahdollisesti myös isännän mukaan nimetystä talosta. Sipi taas on aikoinaan kansan suussa muuntunut suomalaiseen muotoonsa ruotsalaisesta nimestä Sigfrid. Tämä alkujaan muinaissaksalainen nimi on muodostunut sanoista ’sig’, voitto, sekä ’frid’, rauha. Nimi siis merkitsee voittoisaa suojelijaa tai voitolla rauhan tuojaa.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999....
Hei!
Kyse ei ole Pohjanpään Sankarihaudasta, sen pystyin tarkistamaan. Runo on Heikki Asunnan kirjoittama, todennäköisesti löytyy kokoelmasta Leirinuotio (en kykene nyt tarkistamaan asiaa).
Googlella sain tulokseksi blogisivun http://jukola.blogspot.com/search?q=asunta%2C+heikki (vaikuttaa melko luotettavalta).
Jaakko Hyvönen kertoo kirjassa Kohtalokkaat lennot 1945-1988 Kokemäellä 4.4.1959 tapahtuneesta onnettomuudesta. Lisää tietoa tapahtumasta saa selaamalla ajankohdan lehtiä. Kokemäen kaupunginkirjasto voi auttaa teitä saamaan käyttöönne esim Satakunnan Kansan tai Lallin numeroita muutaman päivän ajalta tapahtuman jälkeen.
Paavo Haavikko on tosiaankin lausunut näin:
"Siis, Jumala on Hyvä kysymys mutta huono / vastaus. / Älä kysy vastauksella. Älä vastaa kysymyksellä."
Säkeet päättävät runon, joka alkaa sanoilla: "Toinen käsipari, se joka sijaitsee siipien / kohdalla, /". Runo on Haavikon kokoelmasta Prosperon runot: 45 runoa (Art House, 2001).
Suomen joulu on skandinaavinen, todennäköisesti ruotsin kautta tullut laina, joka on ollut meillä käytössä ainakin niin pitkään kuin suomea on painettu kirjoihin eli Mikael Agricola (kuoli 1557) on sen jo tuntenut. Sana on lainautunut myös lähisukukieliin: inkeroisen, vatjan ja karjalan joulu sekä viron jõul, (useimmiten monikossa) jõulud. Samasta alkulähteestä on edelleen pohjoissaamen juovllat.
Samaa alkuperää on myös sana juhla. Todennäköisesti tämä sana on tullut kieleemme jo ennen joulua. Joissakin suomen murteissa juhla tarkoittaa nimenomaan joulua.
Etäisimmissä sukukielissä sana ei esiinny. Todennäköisesti ne käyttävät venäjästä lainattuja sanoja, esim. karjalan roštuo, roštuva, marin рошто/rošto. Nykyvenäjässä joulu on рождество/...
Musiikkikirjastoilla ei ole varsinaista keskuspaikkaa, josta levyjä voidaan jakaa ympäri Suomea. Turkuun voimme ottaa lahjoituksina vastaan muutamia CD-levyjä, mutta kunnan ulkopuolista jakelutoimintoa meillä ei ole. Toisin sanoen Turun ulkopuolelle levyt täytyy lähettää itse.
Nuotteja suomalaisten säveltäjien huiluteoksista löytyy esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolta. On sävellyksiä sekä soolohuilulle (ilman säestystä) että huilulle pianon tai muun säestyssoittimen kanssa. On sekä helpohkoja että soittoteknisesti vaativampia yksittäisnuotteja tai kokoelmia. Ohessa muutama esimerkki:
Hilpeä huilu : suomalaisia sävellyksiä huilulle ja pianolle [osat 1 ja 2] (sis mm. Melartinin ja Hannikaisen kappaleita ja sovituksia suomalaisista kansanlauluista. Sibelius, Jean: Nocturne (sovitus huilulle ja pianolle Belsazarin pidot -teoksen Nocturne nimisestä osasta.) Melartin: Sonata : for flute and guitar. Saariaho, Kaija: Laconisme de l'aile (soolohuilulle, sävelletty 1982).
Jyväskylän...
Jos olet kirjan jo palauttanut, eikä sinulla ole muita lainoja, maksu ei enää nouse vaan pysyy sinä parina eurona, joka sinulla oli lainan palauttaessasi. Pälkäneen kirjaston sivuilla kerrotaan, että myähästymismaksun enimmäismäärä on viisi euroa lainaa kohden. Kannattaa soittaa tai käydä kirjastossa selvittämässä asia.
Lisätietoa Pälkäneen kirjaston maksuista:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=saannot#myohastymismaksu
Kirjaston yhteystiedot:
http://www.kirjasto.palkane.fi/index.php?sivu=kirjastot
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
On mahdollista. Voit täyttää kaukopalvelulomakkeen täällä: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Voit toki tehdä tilaukset myös Töölön kirjastossa kirjastonhoitajan kanssa. Ja aina voit valita kaukolainojen noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Kaukopalvelumaksut ovat Suomessa ja Pohjoismaissa 4 €/teos ja muualta Euroopasta 25€/teos.
Hei!
Eeva Riihonen kirjoittaa teoksessaan Mikä lapselle nimeksi, että Sirkan alkuperä on kirjallinen, mutta sirkka tarkoittaa myös kasvin itulehteä.
Kirjallinen alkuperä tarkoittaa vuonna 1877 suomeksi ilmestynyttä satukirjasta Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtautui tytön nimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin Sirkku tuli vuonna 1893 ja muuttui 1900 Sirkaksi. Sirkka-niminen lahti ilmestyi jo 1888.
Pentti Lempiäisen teos Nimipäiväsanat ja Kustaa Vilkunan Etunimet ovat hyvin samalla kannalla kuin Eeva Riihonen. Niissä mainitaan Sirkka-nimen yhteydet heinäsirkkaan ja keltasirkkuun, mutta ei mitään vieraskielisiä merkityksiä.
Bassokitaran soitonoppaat löytyvät kirjaston hyllystä luokasta 78.69 ja 78.6907. Esim. seuraavat oppaat löytyvät Kyyti-tietokannasta:
-Dean, Dan (opett.): Sähköbasso : Dan Deanin uusi bassokoulu
-Engblom, Janne: Rock & pop basson alkeet: harjoitusvihko
-Kinnunen, Jussi: Rockbasso-treenejä
Myös muuta materiaalia löytyy, esim. tämä dvd-levy:
-Kringel, Chris (opett.): Play bass today!
Ensimmäisen näytöksen viidennessä kohtauksessa Hamlet sanoo Horatiolle näin:
”Horatio, taivaassa ja maass’ on paljon,
Jot’ ei voi uneksia tietoviisaat.”
Lähteet:
Shakespeare, William: Hamlet. Suom. Cajander. KS, 1879.
Shakespeare, William: Hamlet. Ed. Wilson. 1959.
Kesän ääniä ja Simpukankerääjien lisäksi Rosamunde Pilcherin kirjoittamia romaaneja ovat myös Aikainen kevät(1994), Kaksosten merkeissä(1992), Myrskyn aika (1993) ja Syyskuu (1991. Nummi-Pusula on yksi kuudesta Luoteis-Uusimaan Lukki-kirjastoista, joissa on lainattavina Pilcerin kirjoja (http://nummi-pusula.kirjas.to/). Niitä voit myös kysellä antikvariaateista, joista niitä voi vielä hyvällä onnella löytää.
Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan (2004) avio-sanan alkuperä on kiistanalainen. Sitä on pidetty vanhana germaanisena, lakia tai normia merkitsevänä lainana. Todennäköisemmin avio olisi johdos omaperäisestä ava-vartalosta. Tämän mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen liitto. Vanhemman Suomen kielen etymologisen sanakirjan ensimmäisessä osassa (1974) avio-sanan germaaninen laina on epävarma. Kirjan mukaan mahdollisesti avio kuuluu ava, avoin jne. sikermään ja on alkuaan merkinnyt avoin, julkinen, laillinen. Häkkisen Etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että avioliitto ensi kertaa on mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa 1605.
Kirjaa ei ole suomennettu kokonaisuudessaan. Vuonna 1944 ensi kertaa ilmestyneeseen suomennosvalikoimaan
Pessimistin elämänviisaus : valittuja lukuja Schopenhauerin teoksista / suom. Sirkka Salomaa
on suomennettu Die Welt als Wille und Vorstellung -teoksesta seuraavia kappaleita:
Idealistisesta peruskatsomuksesta (II, luku 1)
Ihmisen metafyysillisestä tarpeesta (II, luku 17)
Nerosta (II, luku 31)
Musiikin metafysiikasta (II, luku 39)
Elämän turhuudesta ja kärsimyksestä (II, luku 46)
Myös v. 1919 ilmestynyt suomennos
Kuolema ja kuolematon (Über den Tod und sein Verhältnis zur Unzerströbarkeit unsers Wesens an sich) näyttää suomentajan, Eino Kailan, mukaan olleen alkuaan jonkinlainen lisäys Die Welt als Wille und Vorstellung -teokseen (II,...
Pasi Heikuran kirjassa Samoilla linjoilla (s. 29) kerrotaan sanonnasta näin:
Persuksiin ammuttu karhu on äkäisyyslatteus Suomen salomailta. (--) Viime vuosisadan lopulla karhun metsästäminen painimalla korvautui tuliasein tapahtuvalla kaatotoiminnalla. Koska pyssy oli uusi keksintö eikä osumatarkkuus aina ollut paras mahdollinen, opittiin pian tuntemaan, millainen on persuksiin ammuttu karhu. Nykyän sanonnalla kuvataan mm. vastaherätettyä unikekoa, yhtiön juuri irtisanottua vanhaa työntekijää tai salametsästyksestä pidätettyä poromiestä.
Suurella sydämellä ihan sikana- suomen kielen fraasisanakirjassa (tekijät Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Hari ja Jantunen Ossi Kokko) annetaan ilmaisulle "nukkuva karhu" kaksi merkitystä: Kiivas tai äreä...
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Tarkoitatko tänä vuonna kirjoitettua kirjaa? Uudet kirjathan eivät ole ehtineet saada kirjastoalainoja yhtä paljon kuin vanhemmat. Luultavasti lainatuin kirja on aika vanha, jo vuosia lainoja kerännyt. Ehkä se on tenttikirja tai monena painoksena ilmestynyt lastenkirja.
Kirjastotietokannoista näkee kunkin kirjan lainausluvut, niistä ei selviä kuinka monta lainaa tietyllä nimekkeellä on. Jokainen uusi painos alkaa myös kerätä tilastoa aina alusta. Eri kuntien kirjastotietokantojen lukuja ei ole myöskään laskettu yhteen. Näin ollen tietyn kirjan lainojen selville saaminen kaikista Suomen kirjastoista olisi hyvin työlästä, eikä tällaisia tilastoja ole tehty.
Jonkinlaisen käsityksen kirjan tämän hetkisestä suosiosta saa esim....
