Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Tarkoitatko kirjojen ”Elphame’s Choice” ja ”Brighid’s Quest” muodostamaan nuorille aikuisille suunnattua Parthalon-sarjaa? Vai Pathalonin maailmaan sijoittuvaa Goddess of Partholon -sarjaa? Jälkimmäisen kaikki tähän mennessä ilmestyneet kirjat ”Divine by mistake”, ”Divine by choice” ja ”Divine by blood” ovat saatavilla HelMet-kirjastoista. Tarkemman saatavuuden voit katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Kirjailijan sivut löytyvät osoitteesta http://pccast.net.
Jos toivot kahta ensiksi mainittua kirjaa hankittaviksi kirjastoon, voit tehdä niistä hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp. Englanniksi julkaistaan niin valtava määrä kirjallisuutta, että vain pieni osa voidaan hankkia Helsingin...
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjasto Metsosta löytyy sukukirjoja. Voit hakea niitä PIKI-verkkokirjastosta (http://piki.verkkokirjasto.fi) laittamalla yläreunan hakuruutuun hakusanoiksi "sukututkimus suvut". Klikkaamalla saamastasi listasta kirjan nimeä saat esiin tarkemmat tiedot ja näet myös, missä kirjastoissa kirjaa on. Kirjastossa sukukirjat löytyvät luokasta 99.31.
Jos muistat kirjastokorttisi numeron, voit tilata uuden tunnuksen sähköpostiosoitteellasi, mikäli se on liitetty asiakastietoihisi. HelMet-ohjeissa neuvotaan seuraavasti: "Napsauta painiketta Omat tietoni ja sen jälkeen linkkiä Unohditko tunnuslukusi? Syötä kirjastokorttisi numero sille varattuun kenttään ja napsauta painiketta Jatka. Saat viestin asiakastiedoissasi olevaan sähköpostiosoitteeseen. Seuraa viestissä olevia ohjeita vaihtaaksesi PIN-koodisi. Jos et saa sähköpostiviestiä, ota yhteyttä kirjastoon."
Mikäli et muista korttisi numeroa, saat uuden tunnusluvun mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Ja mikäli kirjastokorttisi on tosiaankin kadonnut, voit samalla hankkia uuden kortin.
https://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Sukunimestä ei ehkä voi sanoa, mitä se "tarkoittaa". Jos se on johdettu sanasta siivo, niin Nykysuomen sanakirjan mukaan siivon synonyymeja ovat moitteeton, nuhteeton, kunnollinen, hyvätapainen, siisti, säädyllinen, siivokas, siivollinen; kiltti. lauhkea, säädyllinen.
Nimen alkuperästä tiedetään Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan (v.2000) mukaan, että talonnimestä juontuvaan Siivolaan sisältyy meillä jo keskiajalla tunnetun Sigfridin kansanomaistunut muoto Siivo. Siivola on tuttu sekä asutus- että sukunimenä Hämeessä (torpan nimenä mm. Asikkalassa 1836, torppari Johan Joh.son Siivola 1828 Kalvola, Ylä-Satakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa (Simon Siivola 1834 Loimaa) sekä toisaalta Lapin läänin eteläisissä kunnissa (Matts Siivola...
Sirkustemppuja opetetaan esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:
Markku Aulanko & Kari Nieminen, Sirkustaitojen käsikirja. Otava, 1989
Markku Aulanko & Björn Gammals, Sirkustemppuja palloilla, renkailla ja keiloilla. Otava, 1987
Jari Siljamäki, Klovnerian käsikirja : miten esiintyä klovnina. Atena, 2010
Suurin osa näissä kirjoissa esitellyistä tempuista tosin lienevät soveliaimpia hieman kolmea vuotta vanhemmille aloitteleville sirkustaiteilijoille, mutta jonkin verran pienille lapsille soveltuvia ohjelmanumeroita näistäkin löytynee.
Ruotsintaitoisille suosittelisin lisäksi Claudío Madían italiankielisestä alkuteoksesta käännettyä kirjaa Gör din egen cirkus (Alfabeta, 2005), joka on suunnattu nimenomaisesti lapsille. Myös Lennart...
Emme ole onnistuneet löytämään novelleja, jotka vastaisivat kuvausta kaikilta osin.
W. Somerset Maugham on kirjoittanut lyhyitä vakoilutarinoita, jotka perustuvat hänen omiin kokemuksiinsa salaisen tiedustelupalvelun tehtävissä. Hän kirjoittaa itse esipuheessaaan tarinoiden sisältävän jonkin yllätystekijän, odottamattoman käänteen Tsehovin tapaan. Tapahtumat eivät kuitenkaan sijoitu siirtomaihin. (Ashenden, or the British Agent 1928, suom. Salainen asiamies)
Ainakin yksi Mikko Pöksyläisestä kertova runo löytyy Maalaiskuntien liiton vuonna 1929 julkaisemasta Kotitanhuilta kouluteille : alakansakoulun lukukirja 2. Tästä teoksesta löytyy runo "Mikko Pöksyläisen tuumia" (s. 69-73) - tekijää ei mainita, ainoana lähdeviittauksena on sisällysluettelon "Koitto-lehdestä 1896".
MIKKO PÖKSYLÄISEN TUUMIA
Mie tästä kerran wielä
walloitan kaiken moan,
kun ensin uniwormun
mie reätäliltä soan.
Kas "smirnoosta" mie sitten
ja kenoselkänä
kuninkaan howwiin marssin
ja rinta pystyssä.
Tien kunniata hällen.
Karskisti haastetaan:
"Oun Mikko Pöksyläinen",
ja "hywwee päiwee woan."
Roapasten lattiata
niin sievästi kuin woin
myös terwehin mie rouwoo,
rinsessoo pokkuroin...
Kirjastot toki poistavat aineistoa säännöllisesti, mutta varmin tapa löytää oma hyväkuntoinen kappale on etsiä sitä antikvariaateista. Monilla antikvariaateilla on ns. puutelistoja, joille asiakas voi ilmoittaa etsimänsä kirjan tiedot: puutelistoista kannattaa kysyä oman alueen antikvariaateilta lisätietoja. Verkkoantikvariaateista esim. Antikka.net tarjoaa tällaista palvelua.
Helsingin sanomien verkkoliitteen sisällysluettelon mukaan Anssi Miettisen blogi Kuukausiliitteestä, päivää, jossa tehtiin lehtijuttu ilmestyi Helsingin Sanomien verkkoliitteessä 14.9.2005. http://www.hs.fi/extrat/vainverkkoliitteessa/2005. Valitettavasti sitä ei enää löytynyt verkkosivuilta.
Minni Niemelän vuonna 2006 Jyväskylän avoimen yliopiston kirjoittamisen aineopintoihin liittyvän proseminaaritutkielman
Bloggaan - siis olen! Blogikirjoittamisen vaikutus identiteettiin mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliite julkaisi marraskuussa 2005 Anssi Miettisen jutun blogeista ja lanseerasi samaan aikaan joukon toimitusten ja toimittajien omia blogeja. http://www.hernekeppi.fi/bloggaan_siis_olen.pdf
Artikkeli Muotitytöt, joka käsittelee...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (käännetty saksaksi)
- Rebekka ja kesäprinssi (käännetty japaniksi)
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa Lehtinen...
Tutkailin omakustantamista käsitteleviä kirjoja, mm. Kai Vakkurin kirjaa Digitaalinen painaiminen ja muita neuvoja omakustantajalle (2003). Ihan suoranaista ohjetta en kysmykseesi löytänyt, mutta esilletuomasi asian voisi tuoda esille esim. kirjan sisällön kuvauksessa esim. takakansitekstissä tai mainintana nimiösivun takana.
Tämä sitaatti on paljon käytetty, mutta kuka ajatuksen on esittänyt ensimmäisen kerran onkin jo vaikeampi selvittää. Tutkin asiaa verkosta ihan googlailemalla ja siellä nämä sanat laitettiin mm. lääkäri, teologi Albert Schweitzerin, Ernest Hemingwayn ja Ingrid Bergmanin suuhun. Useimmin ajatus esitettiin muodossa: Onnellisen elämän edellytykset ovat (tai onni on) hyvä terveys ja huono muisti. Yhteyttä Max Jakobsoniin en löytänyt. Kävin vielä läpi kirjoja: Vaeltava viisaus: Aforismeja ja ajatelmia vuosituhansien varrelta (Wsoy 1992), Elämän viisauden kirja (Wsoy 1991, Lentäviä lauseita (Otava 1978)ja Lentävien lauseiden sanakirja (Otava 1898). Näistä kirjoista en kuitenkaan löytänyt tuota sitaattia.
Oselotti on melko pieni isoihin kissapetoihin kuuluvaksi eläin. Se on pituudeltaan 100–150 cm, josta häntä on 30–45 cm. Aikuinen eläin on noin 10–16 kg:n painoinen. Oselotti muistuttaa ilvestä pitkine jalkoineen.Oselotin levinneisyysalueeseen kuuluvat osa Pohjois-, Keski- ja Etelä-Amerikkaa Arizonasta ja Teksasista etelään aina Pohjois-Argentiinaan asti. Se kuuluu uhanalaisiin eläimiin.
Oselotista on kerrottu hyvin mm. sivulla www.tunturisusi.com/kautta/kissat/oselotti.html.
kirjassa Viranta-Kovanen: Pienet kissapedot (2005), on kerrottu oselotista.
Kirja on lainattavissa jyväskylän kaupungingirjastossa.
Kirjastostamme löytyy myös kirjoja yleisteoksia kissaeläimistä.
Tervetuloa tutustumaan.
"Tuloihin" on monikon illatiivi sanasta "tulo".
"Vieraakseen" on yksikön translatiivi "vieras"-sanan possessivisuffiksillisesta muodosta "vieraansa". Kolmannen persoonan taivutusmuodoissa possessiivisuffiksi on tavallisesti lyhyeen vokaaliin loppuvan sijapäätteen jäljessä vokaalinpidentymä + n.
Lähteet:
http://kaino.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=81
Leino: Suomen kielioppi
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
