Suurin osa keväällä ilmestyvistä kirjoista tilataan kirjastoihin jo edellisenä syksynä. Kustantajaluetteloissa kustantajat ilmoittavat teosten oletetun ilmestymisajankohdan. Aina nämä eivät kuitenkaan pidä aivan paikkaansa. Luettelot kun pitää tehdä jo hyvissä ajoin ennen kirjojen valmistumista.
Kirjat saapuvat kirjastoihin pian niiden ilmestyttyä. Sen jälkeen ei mene enää kauan kun kirjat lähtevät lukijoille. Kirjastojen hankintaosastoilla huolehditaan siitä, että suosituimmat kirjat pääsevät nopeimmin käsittelyyn.
Helmet-kirjastoissa kirjoja voi varata jo etukäteen ennen niiden ilmestymistä heti kun teosten kuvailutiedot on saatu vietyä rekisteriin.
Helsingin kaupunginkirjaston e-aineistovastaava vastasi kysymykseesi näin:
Suomen yleisillä kirjastoilla ei valitettavasti tällä hetkellä ole mitään alustaa, jonka kautta tarjota kotimaisia e-lehtiä luettavaksi. Tutkimme kuitenkin koko ajan erilaisia mahdollisuuksia, joilla saisimme kotimaisia e-lehtiä asiakkaiden saataville etenkin etäkäyttöisesti.
Osa Suomen kirjastoista tilaa eMagz-nimistä aikakauslehtipalvelua, joka on käytettävissä vain kirjastotilassa. Palvelun tuottaja on LM Tietopalvelut. Ainakin heihin kannattaa olla yhteydessä tämän asian tiimoilta.
Sangen lähelle kysymyksessä siteerattua runoa menee Otto Mannisen Pellavan kitkijä, jonka viimeinen säkeistö kuuluu näin:
"Pilvet on pilviä, vaikka ne kuinka
kullassa ruskotelkoot.
Toivot on turhia, vaikka ne kuinka
onnea uskotelkoot."
Pellavan kitkijä ilmestyi ensimmäisen kerran Mannisen esikoisrunokokoelmassa Säkeitä 1 vuonna 1905. Toki se löytyy myös Mannisen koottujen runojen kokoelmasta Runot (1950, viimeisin painos vuodelta 1992).
Mongoliasta on kirjoitettu paljonkin matkakertomuksia. Helmet-kirjastoista löytyvät ainakin alla mainitut:
- Hevospoika : isän ja pojan yhteinen matka / Rupert Isaacson
- Ratsastusretket : laukkaa aavikolla ja Mongolian arolla / toimittanut Maria Saari
- Matka Mongoliaan vuosina 1253-1255 : Veli Vilhelm Rubrukin matkakertomus Ranskan kuninkaalle Ludwig IX:lle
- Kultaiset vuoret : Mongolian matkalla / J. K. Ihalainen
- On the trail of Genghis Khan : an epic journey through the land of the nomads / Tim Cope
- Jabunaa : seikkailuja ja elämyksiä Keski-Aasian paimentolaisten seassa / kirjoittanut Henning Haslund-Christensen
- Zhongguo : kulttuurimatkailua 1966 : Neuvostoliitto, Mongolia, Kiina, Hongkong, Macao, Japani / [valokuvat, teksti...
Rikostutkija Harry Bosch on kahdeksantoista Michael Connellyn rikosromaanin päähenkilö. Romaaneista on suomennettu 15. Alla olevassa listassa ovat Connellyn Bosch-sarjan teokset ilmestymisjärjestyksessä. Alkuperäisteoksen perässä on suomenkielinen nimi niistä teoksista, jotka on suomennettu. Connellyn dekkareita ovat suomentaneet Jukka Jääskeläinen, Kimmo Paukku ja Mika Tiirinen ja ne on kustantanut Gummerus. Kaikki suomennokset ovat saatavina sekä sidottuina että nidottuina.
The Black Echo (1992), suom. Tunnelirotta
The Black Ice (1993)
The Concrete Blonde (1994), suom. Betoniblondi
The Last Coyote (1995)
Trunk Music (1997), suom. Yöihmisiä
Angels Flight (1999), suom. Enkelten portaat
A Darkness More Than Night (2001), suom. Mustempi kuin...
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-...
Kirjastot kyllä ottavat vastaan kirjalahjoituksia, mutta tällöin kyseeseen yleensä tulevat vain paljon kysytyt ja varatut uutuuskirjat. Helsingissä Pasilan kirjastossa sijaitseva kirjavarasto saattaa ottaa vastaan myös vanhempia nimekkeitä, mikäli sen kokoelmassa on näistä nimekkeistä huonokuntoisia kappaleita, jotka sitten voidaan korvata lahjoituksina tulleilla parempikuntoisilla.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshyllyjä, joihin asiakkaat saavat tuoda omia kirjoja muiden asiakkaiden ilmaiseksi otettaviksi.
Käytännöt vaihtelevat kirjastokohtaisesti jonkin verran, joten sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan siitä kirjastosta, johon haluaisit kirjoja lahjoittaa.
Lehteä kannattaa etsiä HelMet-hausta lehden nimellä, samaan tapaan kuin kirjojakin.
Gerontologia-lehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Helsingissä Pasilan kirjastossa. Lehtiä ei saa kotilainaan, mutta voit ottaa valokopion tarvitsemastasi artikkelista tai skannata sen sähköpostiisi tai muistitikulle.
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa säilytetään Gerontologia-lehden kuluvan vuoden ja viiden edellisen vuoden vuosikerrat. Tikkurilan kirjaston Gerontologia-lehdet näyttävät olevan lainattavissa, joten voit tilata kyseisen numeroon omaan lähikirjastoosi.
Jos kirjastokorttiisi on liitetty pin-koodi, voit tehdä varauksen itse. Alla olevasta linkistä löydät ohjeet lehden varaamiseen. Varauksen voit tehdä myös kirjastossa käydessäsi tai...
Suomeksi mustan populaarimusiikin historiasta voi lukea Heikki Hiilamaan ja Seppo Varjuksen toimittamasta teoksesta Musta syke : funkin, diskon & hiphopin historia (Like, 2000).
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyvät mm. seuraavat aihetta käsittelevät teokset:
Souled American : How black music transformed white culture / Kevin Phinney (Billboard Books, 2005)
Hip hop's amnesia : from blues and the black women's club movement to rap and the hip hop movement / Reiland Rabaka (Lexington Books, 2012)
Sounds like London : 100 years of black music in the capital / Lloyd Bradley (Serpent's Tail, 2013)
Duke / Peacock Records: An illustrated history with discograohy / Galen gart & Roy C. Ames (Nickel Publications, 1990=
Black...
Nimen Suomi etymologiasta ei ole täyttä varmuutta. Se on ilmeisesti ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä Varsinais-Suomea koskeva nimitys ja laajentunut vasta myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Sanaa on käytetty jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksessa 1323 nimen Somewesi osana, jolloin se on kuitenkin merkinnyt Viipurinlahden pohjukkaa, jonka suomenkielisenä nimenä vieläkin on Suomenvedenpohja. Varhaisimmissa selityksissä sana on selitetty suon tai suomun johdokseksi, mutta uudempien tulkintojen mukaan se on lainasana. Lainan yhdeksi mahdolliseksi lähteeksi on esitetty kantabaltin maata (merkityksessä ’seutu’, ’alue’, ’valtapiiri’) tarkoittavaa sanaa žemē, josta myös nimet Häme ja saame olisivat peräisin. Toisen...
Tekijänoikeusasiat eivät ole yksiselitteisiä. Ne ovat paljon tapauskohtaisia. Esimerkiksi se, millaista kollaasia olet tekemässä, määrittää, tarvitaanko tekijältä (kuvaajalta)lupa kuviin. Onko tarkoitus tehdä taideteos?
"Kuvakollaasi saattaa koostua esimerkiksi valokuvista, piirroksista ja maalauksista tai niiden osista. Kuvakollaasin on yltääkseen teostasoon oltava itsenäinen ja omaperäinen. Lähtökohtaisesti kollaasin tekemiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien sen yksittäisten osien, teosten, oikeudenhaltijoiden lupa. Jos uusi teos koostuu pienistä kuvadetaljeista, jotka sellaisenaan eivät yllä teostasoon, ei lupaa tarvita."
https://wiki.aalto.fi/display/copyright/1.2+Kuvakollaasi%2C+muunnelma+j…
Valokuvista sanotaan tekijänoikeuslaissa...
Kyllähän ne ovat välttämättömiä asiakkaille, jotka eivät halua tai eivät pysty vastaanottamaan sähköposti- tai tekstiviesti saapumisilmoitusta. Kirjaston henkilökunnalle kertomalla voi vaihtaa saapumisilmoitukset joko sähköposti-ilmoituksiksi tai tekstiviesti-ilmoituksiksi.
Jos pidät Risto Rasasta ja Mirkka Rekolasta, saattaisit ehkä pitää ainakin näiden runoilijoiden tuotannosta: Eila Kivikk'aho, Sirkka Selja, Jyrki Pellinen, Kirsi Kunnas (aikuisten runot) ja Tua Forsström.
Nuoremman polven runoilijoista myös Olli Heikkosen teokset 'Jakutian aurinko' ja 'Jäätikön ääri', sekä Sanna Karlströmin minimalistinen 'Saatesanat' -runoteos, sekä Olli-Pekka Tennilän Runeberg-palkittu 'Yksinkeltainen on kaksinkeltaista' saattaisivat myös olla sellaisia joista pidät!
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-aineistotietokannasta: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSea…
Hämähäkit ovat vaihtolämpöisiä eläimiä, niinpä ulkoinen lämmönlähde eli käytännössä aurinko on niille elintoimintojen kannalta välttämätön. Ulkoseinät ovat hämähäkeille, aivan kuten esimerkiksi perhosille, ensimmäisiä rakennetun ympäristön lämpeneviä paikkoja kevään auringossa.
Oman kokemukseni perusteella lämpimillä seinillä näkee etenkin lukkeja (mm. seinälukki), mutta toki lämmin seinä tarjoaa houkuttelevan pinnan muillekin lajeille. Lukit ovat pitkäraajaisia hämähäkkieläimiä, joita ei kuitenkaan lasketa varsinaisiksi hämähäkeiksi.
Lisää tietoa hämähäkkieläimistä löytyy kuvien kera vaikkapa teoksista Kaaro: Ötököitä Suomen luonnossa, Kalliola: Ötökät sekä Sandhall: Hämähäkit sukulaisineen.
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä...
Pullavauva on perinneloru eikä sen tekijää tunneta. Ihanista ihanin on
Eppu Nuotion käsialaa ja löytyy esimerkiksi Nuotion Silkkipaperitaivas -runokirjasta.
Haiveleita tarkoittaa todennäköisesti haiveneita. Haivel tai haiveli sanaa ei löydy Kielitoimiston sanakirjasta; haiven on hius tai luonnossa
esim. siemenkodan haiven.
