Eino Leinon runosta Oi, kiitos sa Luojani armollinen liikkuu monenlaista tekstiasua. Mikä lienee alkuperäinen? Ja mistä kokoelmassa ja minä vuonna se on kirjoitettu/julkaistu?
Vastaus
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä nimestä on tullut alaotsikko ja kolmannen osan nimi Hymyilevä Apollo on nostettu koko runoelman nimeksi. Samassa yhteydessä kolmas osa on saanut uuden nimen Aurinkolaulu. Vaikka tekstin yksityiskohtia on muokattu, säkeistöt ovat ennallaan, joten etsitty "runo" löytyy samasta kohdasta kuin alkuperäisessä versiossa (29. ja 30. säkeistö): "Siis kiitos, Luojani armollinen, / joka hetkestä jonka elin, -- " (s. 177).
Vaikka Oi, kiitos sa Luojani armollinen onkin tunnettu Merikannon lauluna, Leino-valikoimissa sen teksti esiintyy yleensä laajemmassa yhteydessään. Riippuu sitten aivan käytettävästä kirjasta, mitä pitää sisällysluettelosta etsiä oikean tekstin löytääkseen - Aurinkolaulua, Hymniä vai Hymyilevää Apolloa.
Kommentoi vastausta