Olen onnittelemassa ylioppilasta Nuwasin teoksella Runoja kaduilta ja kapakoista (mukana paketissa myos Islamilainen kulttuuri, ei sen puoleen...). Ajattelin…

Kysytty
31.05.2005

Olen onnittelemassa ylioppilasta Nuwasin teoksella Runoja kaduilta ja kapakoista (mukana paketissa myos Islamilainen kulttuuri, ei sen puoleen...). Ajattelin antaa höysteeksi listan muissa maissa vaikuttaneista hulivilirunoilijoista. Saan itse nopeasti kasaan Villonin, Bellmanin, Leinon ja jokusen muun. Mutta ketkä Kiinan ja Japanin runoilijoista ovatkaan ne huimat veikot? Kuka Ruotsin Bellmania nuoremmasta polvesta? Onko saksalaisilla tällaista olemassakaan?!

Ideana siis tyypit, jotka ovat eläneet runoutensa naköisen elämän. Jahtaan nimenomaan noiden muiden kulttuurien kirjailijoita, kun kyse on ikuisesta ihmisyydessä.

Epäilen että se etsimäni kiinalainen runoilija on Li Po.

Vastaus

Vastattu
31.05.2005
Viimeksi päivitetty
07.06.2005

Olettamuksesi osottautui oikeaksi: Li Po, "hyvin epätyypillinen kiinalainen: renttu, murhamies, ikuisesti levoton sielu" on epäilemättä juuri se kiinalainen, jota etsit. Hänen runonsa heijastavat "rajua elämäniloa ja hengen vapautta".

TEOS: Taivaanrantaan pitkä matka : Li Pon runoutta / [suomentanut] Pertti Nieminen, Helsingissä : Otava, 1992.

Japanin kirjallisuudesta löytyy Santokan teos Vastapäätä kapakka Kai Niemisen suomentamana, Helsinki, Basam Books, 2002.

Persian kirjallisuuden klassikko matemaatikko ja tiedemies Omar Khaijam (1048-1131) on myös kirjoittanut filosofisia runoja viinistä, esim. Viisaan viini (suomentanut Toivo Lyy) Porvoo : Hki : WSOY, 1975 sekä Malja ja mennyt maine, suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Viimeiksimainitun teoksen nimi on tässä tapauksesa ehkä harhaanjohtava, sillä Viisaan viini kuvaa paremmin Omar Khaijamin elämäntapaa.

Teoksessa Shirazin puutarhoja / Hafiz ... et al. (jossa Hafizin lisäksi runoilijat Rumi ja Eraqi) on puhe viinistä ja kapakoista miltei jok'ikisessä runossa.

Lisää teoksia em. runoilijoilta: Hafiz, Samseddin Muhammed, Hafizin runoja / suomentanut ja toimittanut Henri Broms, WSOY, 1994.

Rumi, Dzalaladdin: Rakkaus on musta leijona / Mawlana Rumi ; suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila, Helsinki : Basam Books, [2002].

Antiikin ajalta löytyy Venus, viini ja vapaus : epigrammeja / Marcus Valerius Martialis ; suomennos, selitykset ja sanastot: Marja-Liisa Polkunen, Helsingissä : Otava, 2000 sekä antologia Lainehtiva malja : antiikin runoja viinistä / valikoineet, suomentaneet ja selityksin varustaneet Arto Kivimäki ja Sampo Vesterinen, Helsinki : Teos, 2004.

Suomalaista vanhempaa juomien nauttimista kuvailevaa runoutta (mm. Aleksis Kiven Olven ylistys) löytyy Jarkko Laineen toimittamasta antologiasta Putelille puhelen: viinavirsiä, Helsingissä : Otava, 1978

Lisäisin listaan vielä Charles Baudelairen (1821-1867) teokset Pahan kukkia sekä Pariisin ikävä. Baudelairen tuotanto on paitsi viinin, myös opiumin ja hasiksen innoittamaa ja kyllästämää.

Arthur Rimbaud kuuluu myös seuraan. Teoksia: 1) Hirtettyjen tanssiaiset : runoja / Arthur Rimbaud ; runot valinnut ja suomentanut Einari Aaltonen, Turku : Sammakko, 2000. Kokoelmasta löytyvät mm. lupaavan kuuloiset runot Vihreässä kapakassa ja Bohemiadi. 2) Illuminaatioita = Illuminations : runoja / Arthur Rimbaud ; suomentanut Einari Aaltonen, Turku : Sammakko, 2003, 3) Kausi helvetissä = Une saison en enfer : runoja / Arthur Rimbaud ; suomentanut Einari Aaltonen, Turku : Sammakko, 2003. 4) Säteilevät kuvat ja Kausi helvetissä / Arthur Rimbaud ; suom. Pekka Parkkinen ja Jaakko A. Ahokas, [Espoo] : Weilin+Göös, 1983.

Edellisen ystävä Paul Verlaine on myös mainittava tässä yhteydessä. Teos: Paul Verlainen runoja, Otava, 1965 ja Saturnisia runoja; runot valinnut ja suomentanut Einari Aaltonen, Turku : Savukeidas, 2002.

Itäisen naapurimaamme Venäjän tuhlaajapoika Sergei Jeseninin (1895-1925) tuotantoa on käännetty valitettavan vähän, mutta teoksesta Neuvostolyriikkaa I, toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen, Raija Rymin ; suom. Anna-Maija Raittila, Pentti Saaritsa, Hki : Tammi, 1979 löytyy makupalaksi runo Kapakka-Moskova.

Läntisessä naapurimaassamme Ruotsissa erittäin suositun runoilija Nils Ferlinin tuotannossa käsitellään myös kaipaamaasi aihepiiriä. Seuraavat kokoelmat on suomennettu: Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit (1991), Lauluja elämälle (1980) ja Riemunkirjavin lyhdyin ; Keisarin papukaija (1991). Hänen runojaan on myös sävelletty runsaasti.

3 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä kysymyksesi täältä.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Mikä on tuttu lemmikkieläin, joka syö hiiriä?