Lapin maakuntaliiton Evakkotaival-kirjoituskilpailuun saapunutta aineistoa säilytetään edelleen entisen Lapin maakuntakirjaston eli nykyisen Rovaniemen kaupunginkirjaston Lappi-osastolla. Aineisto on tutkittavissa Lappi-osastolla.
http://www.rovaniemi.fi/fi/Palvelut/Kirjasto/Lappi-ja-saamelaiset
Tampereen ja Lastenkirjainstituutin kollegat tiesivät kertoa, että tuo runo löytyy ainakin kahdesta eri teoksesta:
- runoantologiasta Kolme (WSOY, 1930), jossa on yksissä kansissa runokokoelmat Elina Vaaralta (Pilven varjo), Katri Valalta (Maan laiturilla) ja Suorannalta (Kevättuuli) sekä
- Koulutyössä : kansakoulun III:n ja IV:n luokan lukukirja / toimittaneet Alpo Noponen ja V. Tarkiainen ; 19. uud. p. Valistus, 1946. (s. 181-183; Ensimmäinen osa).
Selasin meillä paikalla olevia Suomen kirjallisuudenhistoriaan liittyviä teoksia, mutta niistäkään ei valitettavasti löytynyt yksittäisiä mainintoja enempää tietoa Suorannasta. Palaan asiaan, jos lisätietoa osuu jostain silmiin.
1600-luvulta 1800-luvun alkuun perinteisiin käsityöläisammatteihin kasvettiin Suomessa pääasiassa käytännön työelämässä. Tällöin ammatti periytyi yleensä isältä pojalle. Vähitellen kouluttautumisen lisääntyminen ja yleistyminen ja lisääntyvä muuttaminen paikkakunnalta toiselle muuttivat tilannetta. Edelleen kuitenkin noin viidesosa suomalaisista hakeutuu samaan ammattiin kuin vanhempansa.
Alla lisää tietoa Wikipediasta, Tilastokeskuksen sivuilta ja ammattiliitto JHL:n Motiivi-lehden sivuilta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ammattikasvatuksen_historia_Suomessa
https://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-03-16_002.html?s=0
https://motiivilehti.fi/lehti/artikkeli/ammatit-periytyvat/
Kyse lienee Eino Leinon runosta Tumma, joka päättyy näihin riveihin:
...pannen päivät päälletyksin
niin tulevat kuin menevät,
niin paremmat kuin pahemmat;
päällimmäiseksi paremmat.
Tumma sisältyy Leinon kokoelmaan Helkavirsiä (1903).
Voit lukea koko runon esimerkiksi Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1903_helkavirsia_1.xml#h17
http://kaino.kotus.fi/korpushaku/klassikkohaku.xql
E-kirjojen saatavuudesta oman kirjaston kautta kannattaa aina olla yhteydessä suoraan siihen kirjastoon, jota käyttää. Anneli Kivelän kirjaa Kasvukipuja Katajamäellä ei ainakaan vielä ole julkaistu e-kirjana, vaan ainoastaan paperisena ja äänikirjana (mp3-tiedostoja CD-levyllä). Kustantaja Kariston kotisivujen mukaan mitään Kivelän kirjoista ei ole saatavana e-kirjana, mutta useimmat kyllä äänikirjana.
Heikki Poroila
Seuraava vastaus ei sisällä juuri Roomaan liittyviä lisätietoja, koska kukaan vastaajista ei ole sellaisia ehtinyt tai osannut löytää. Kysymykseen on kuitenkin mahdollista vastata osittain yleistietämyksen perusteella. Toivottavasti seuraavasta on kysyjälle jotain hyötyä. Rooman historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta voisi löytyä tarkempia tietoja. Tätä kirjallisuutta on julkaistu myös suomen kielellä suhteellisen runsaasti ja HelMet-kirjaston tietokanta tarjoaa etsimiseen hyvää apua.
Käytännössä melkein kaikki kaupungit kasvavat korkeutta siitä yksinkertaisesta syystä, että on yleensä halvempaa rakentaa vanhan päälle kuin poistaa ensin kaikki vanhat kerrostumat ja rakentaa sitten uutta neitseelliselle perustalle. Pitkäikäisissä...
Heikki Hilanderin syntymävuotta ei näytä olevan julkisesti saatavana, mutta sitä voinee kysyä hänen kotisivujensa yhteydessä olevien yhteystietojen kautta. Myöskään Olli Mononen (oikeasti Olavi Antero Mononen) ei näytä antaneen tarkempia henkilötietojaan julkisuuteen. Häneen voisi yrittää saada yhteyden Ylen Tampereen toimituksen kautta (TV2) postiosoitteella Pikku Kakkonen, PL 196, 33101 Tampere.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelu ei voi välittää sellaisia henkilökohtaisia tietoja, joita ei ole julkisesti saatavana. Kirjastoilla ei ole myöskään mitään erivapauksia penkoa tällaisia tietoja esiin, vaan vastauksia etsittäessä käytetään hyväksi samoja julkisia lähteitä, joita muutkin voivat käyttää. Jos on itse tehnyt nettihakuja löytämättä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu ei ole kirjasto, joten kysyjän on otettava yhteyttä omaan kirjastoonsa ja pyydettävä kaukolainaa sen kautta. David A. Kolbin kirjaa Experiental learning (1984) ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy monena kappaleena Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto).
Heikki Poroila
David Gilesin teosta Illusions of Immortality: A Psychology of Fame and Celebrity ei ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy kuitenkin Helka-kirjastosta (Helsingin yliopiston kirjasto), missä sitä on lainattava kappale sekä Kaisa-talossa että Kansalliskirjaston avokokoelmassa. Ota yhteyttä omaan kirjastoosi ja pyydä teoksen kaukolainaamista. Amazonin verkkokauppa (UK) myy kirjan pokkariversiota alle 10 punnalla eli varsin halvalla.
Heikki Poroila
Itse en ole kuullut tällaista ilmaisua kuin "sivistynyt kieli", mutta usein varsinkin vanhemmassa kirjallisuudessa puhutaan "sivistyskansoista" ja "sivistyskielistä". Näillä ilmaisuilla on tarkoitettu lähinnä eurooppalaisten pitkään harrastamaa näkemystä, jonka mukaan Euroopan suuret maat (Saksa, Englanti, Espanja, Italia ja Ranska) ovat jollain lailla muuta maailmaa "sivistyneempiä" ja vastaavasti näissä maissa puhutut kielet "sivistyskieliä". Näkemys on kuitenkin täysin subjektiivinen, koska ei ole mitään objektiivista tapaa verrata eri kulttuurien "sivistyneisyyttä". Jyrkästi ilmaisten "sivistyskieli" on eurooppakeskeisen ajattelun synnyttämä historiallinen vääristymä, jolla ei ole mitään (kieli)tieteellistä perustaa. Monet ei-...
Tällaisen äänikirjan julkaisemisen laillisuus riippuu kokonaan siitä, onko kirjan tekijän nauttima tekijänoikeudellinen suoja edelleen voimassa. Kuka tahansa voi lukea Aleksis Kiven tai Minna Canthin tekstejä ja julkaista niitä miten ja missä haluaa. Mutta jos kirjoittaja on elossa tai jos hänen kuolemastaan ei ole kulunut 70 vuotta (tänä vuonna 2018 ovat vapautuneet vuonna 1947 kuolleitten teokset), tällaisen äänitteen julkaisemiseen tarvitaan ainakin kirjoittajan lupa. On myös mahdollista, että kirjailijan ja kustantajan välillä on tehty sopimus, jonka perusteella myös kustantajalta täytyy saada lupa.
Väärinkäsityksiä nettijulkaisemisesta aiheuttaa usein se, että siellä on paljon luvatonta aineistoa, eikä niistä tunnu seuraavan mitään...
Valtakunnallista kehittämistehtävää hoitaa Helsinki, ja alueellista kehittämistehtävää hoitaa yhdeksän kirjastoa: Joensuu, Kuopio, Lahti, Oulu, Porvoo, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Vaasa. Lisätietoa: https://www.avi.fi/web/avi/maakuntakirjastotoiminta
Asia selviää netistä löytyvästä World factbookista. https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/
Sen mukaan espanjan kieli ei ole virallinen kieli Yhdysvalloissa.
World factbookin mukaan kielijakauma on:
"English 79%, Spanish 13%, other Indo-European 3.7%, Asian and Pacific island 3.4%, other 1% (2015 est.)"
Ja vastaus kysymykseesi: "note: data represent the language spoken at home; the US has no official national language, but English has acquired official status in 32 of the 50 states; Hawaiian is an official language in the state of Hawaii, and 20 indigenous languages are official in Alaska"
https://www.huffingtonpost.com/entry/why-the-spanish-language-isnt-fore…
Selasin Eeva Kilven runokokoelmia, mutta en äkkiseltään löytänyt tuon nimistä tai tuolla lailla alkavaa runoa sieltä. Voisikohan kysymyksessä olla Maaria Leinosen runo, joka alkaa Aamu on kirkas, väkevä päivä...?
Kesuttaa löytyi Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) Suomen murteiden sanakirjasta http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kesuttaa&type=m&sms_id=SMS_97… : kesuttaa = kesyttää 1. tehdä kesymmäksi 2. auttaa jkta voittamaan ujoutensa, toista kohtaan tuntemat pelkonsa, ennakkoluulonsa; totuttaa olemaan jkn seurassa; suostutella. Kotuksen asiakaspalvelun https://www.kotus.fi/palvelut/neuvontapuhelimet vastaus :
Kalajoen Raution kylän Tyttäre-nimestä:
MML:n Karttapaikan mukaan Tyttäre on nykyisin pellon nimenä Kalajoella.
Nimiarkiston paikannimikokoelmissa on vuodelta 1971 keruutieto ko. nimestä Tyttäre. Paikan kerrotaan olleen alun perin luonnonniitty Vääräjoen rannalla ja Tyttäre-nimeä on käytetty kansanomaisesti myös...
Keski-Suomen museolta tiedettiin kertoa seuraavaa:
"Tourujoen vanha silta on nykyinen ns. Ramoninkadun silta. Se on ilmeisesti peräisin vuodelta 1931 ja noudattaa lohkivisten rautatiesiltojen rakennetta (holvikaari ja puukansi) . Samanlaisella rakenteella valmistui jo 1900-luvun ensimmäisellä kymmenyksellä Tourujoen ylittävä lohkokivinen rautatiesilta.
Nykyinen Vapaudenkadun jatkeena oleva Tourujoen maantiesilta voidaan päätellä valmistuneen vanhojen peruskarttojen tarjoaman tiedon (peruskartta 1973) mukaan vuoteen 1973 mennessä.
Museon kokoelmissa oli tosin tieto Tourulan ylittävästä sillasta, joka olisi valmistunut vuonna 1976. Joten ehkä näillä kahdella lähteellä haarukoimme sillan valmistumisajaksi 1970-1976. Peruskorjaus...
Kovin paljon lisää tietoa emme onnistuneet hänestä löytämään. Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot, Kirjasampo-palvelun kautta hiukan lisää tietoa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/karl%20von%20schoultz
Arvosteleva kirjaluettelo -julkaisussa on muutaman rivin arvostelut nuortenromaanista Anita, mustalaistyttö ja Vaihteeksi Varsovassa -tietokirjasta (vuoden 1960 luettelosta).
Vuoden 2013 Rauhanturvaaja-lehdessä on artikkeli hänestä. Lehteä tai artikkelia voit kysyä kirjastosi kaukopalvelun kautta.
Elokuvatietokanta IMDb:n mukaan hän on myös käsikirjoittanut lyhytelokuvan Romaani romanssi (1959):
https://www.imdb.com/title/tt1587262/?ref_=nm_flmg_wr_1
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa.
Hei,
Anna-lehteä vuodelta 2008 on lainattavissa ainakin Oulun kaupunginkirjastosta ja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Lehden vuosikerran pystyy varaamaan (kukin lehden numero varataan erikseen) OUTI-kirjastojen nettikirjastossa osoiteessa: https://outi.finna.fi/ . Varaamiseen tarvitset OUTI-kirjastokortin ja salanumeron. Jos sinulla ei ole kirjastokorttia tai salanumeroa, niin saat ne lähimmästä OUTI-kirjastosta. Varaukset voidaan tehdä myös lähikirjastossasi. Varaamasi lehdet voit sitten noutaa ja lainata lähikirjastostasi ja lukea ne kotona. Varaukset eivät maksa mitään, ainoastaan noutamattomista varauksista peritään OUTI-kirjastoissa 1€/varaus.
Toinen vaihtoehto on käydä Oulun kaupunginkirjastossa paikan päällä lukemassa lehdet...
