Hyppykepistä löytyi mainintoja ja kuvauksia, mutta ei tietoa siitä, onko se vielä olemassa jossain. Hyppykepin kuvaus löytyy Pomuksen kirjoituksesta Kultaa taikka kunniaa, http://wiki.pomus.net/wiki/Kultaa_tai_kunniaa
Ehdottaisin, että kysyt asiaa joko Kansanmusiikki-instituutin museosta, http://www.kansanmusiikki-instituutti.fi/museo/ tai Fame-muusiikkimuseosta, https://musiikkimuseofame.fi/. Eihän hyppykeppi periaatteessa ole perinnesoitin, mutta on saattanut hyvinkin kiinnostaa kansanmusiikkipiireissä.
Voisit myös kysyä Jukka Kuoppamäeltä, http://www.jukkakuoppamaki.net/
Hei,
Kodin Pellervo -lehdestä löytyi vuodelta 2016 juttu Arboretum Magnoliasta, joka sijaitsee Lohjalla. Hain lehden sähköisestä arkistosta hakusanalla arboretum ja tuo oli ainoa viime vuosina tehty juttu tuolta päin Suomea. Heillä on oma verkkosivusto https://www.arboretummagnolia.fi/
Kiikalassa Salossa on Ilolan arboretum, mutta tästä ei löytynyt Kodin Pellervosta juttua. Tietoa paikasta löytyy esimerkiksi https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ilolan_arboretum_ja_taimisto/
Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja.
Kuvaus sopii Jukka Parkkisen kirjaan Kalle-Yrjänän kaksitoista yritystä (2002). Kirjasammosta voi hakea vapaatekstihaulla https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au8e60ca88-b9b2-429b-90ba-7… .
ADHD on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, joka voi haitata ihmisen elämää monin tavoin. Tavallisia ongelmia ovat esimerkiksi keskittymisvaikeudet ja impulsiivisuus. ADHD ei kuitenkaan sinänsä vaikuta mitenkään esimerkiksi ihmisen älykkyyteen. ADHD-ihminen voi siis aivan hyvin oppia, mikä on laitonta ja mikä ei, siinä missä neuronormaalikin.
On kuitenkin huomattava, että tutkimusten mukaan monilla vangeilla on ADHD tai muu neurokognitiivinen häiriö. Esimerkiksi ADHD:hen liittyvä impulsiivisuus voi aiheuttaa sen, että henkilö tekee rikoksia, vaikka tietääkin, että hänen tekonsa ovat laittomia. Tällöin ihminen häiriöstä johtuen ikään kuin toimii ennen kuin ajattelee. Lisäksi keskittymisvaikeudet voivat haitata opiskelua ja...
Periaatteessa voi. Esimerkiksi kirjassa Kuinka kieltä opitaan listataan tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa kielen oppimiseen, ja yksi niistä on motivaatio. Vieraan kielen puhujien tai heidän kulttuurinsa ihannointi voi edistää kielitaidon kehittymistä, koska yksilö on motivoitunut oppimaan kyseistä kieltä. Vastaavasti kielteiset asenteet jotakin kieltä tai kulttuuria kohtaan voivat heikentää oppimismotivaatiota ja siten myös kyseisen kielen oppimista.
Lähde:
Pietilä, Päivi & Pekka Lintunen (toim.): Kuinka kieltä opitaan (2014), Gaudeamus, ss. 49-54
Tämä voisi olla etsimäsi kirja: Puutarhan tontut : askarteluohjeet ja tarinoita / Iiris Nykänen (2018). Linkin kautta lisätietoa:
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789528102649&qtype=b
Aiempien teosten tapaan myös uusin Kinsellan kirja ilmestyy WSOY:n kustantamana. Kustantamon vastauksen mukaan I owe you one ilmestyy suomeksi helmikuussa 2020 nimellä Sitä saa mitä tilaa.
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
“Verbum gladio fortius est” on ilmeisesti latinankielinen käännös sanonnasta ”kynä on miekkaa mahtavampi”. Sama ajatus on muualla käännetty latinaksi ”Calamus gladio fortior”.
Tunnetuin esimerkki tästä sanonnasta tuntuu olevan sen englanninkielinen versio eli ”The pen is mightier than the sword”. Englanninkielinen sanonta on peräisin englantilaiselta kirjailijalta Sir Edward Bulwer-Lyttonilta (1803-1873). Se tulee hänen kirjoittamastaan näytelmästä Richelieu: Or the Conspiracy (1839).
Toki samanlaisia ajatuksia on ilmaistu eri sanoin jo sitä ennen. Täältä löytyy lisätietoa sanonnan historiasta https://en.wikipedia.org/wiki/The_pen_is_mightier_than_the_sword
lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edward_Bulwer-Lytton
https://en...
Fraasi ”Nothing lasts forever” on vain yksi tapa ilmaista ajatus asioiden pysymättömyydestä. Ajatus on ilmaistu eri sanoin kautta historian monessa kielessä ja kulttuurissa.
Vielä toinen esimerkki Englannin kielestä on, ”All good things must come to an end,” joka tulee Chaucerin runoteoksesta Troilus and Criseyde “But at the laste, as every thing hath ende/She took hir leave, and nedes wolde wende.”
Mitä tulee muihin kieliin, Latinan kielessä on 14-luvulta peräisin oleva sanonta ”Sic transit gloria mundi” tai ”niin katoaa mainen kunnia” (lisätietoa tästä https://en.wikipedia.org/wiki/Sic_transit_gloria_mundi).
Pysymättömyyden käsite on myös tärkeä joissakin itämaisissa filosofioissa ja uskonnoissa. Buddhalaisuudessa yksi kolmesta...
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
Hämeentien uudistuksella on hyvät sivut internetissä (https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuunnittelu/katujen-rakentaminen/hameentie).
Näiltä sivuilta löydät vastauksia useimpiin kysymyksiin ja yhteystiedot uudistuksesta enemmän tietäviin.
Kirja on varmaankin Kicki Stridhin kuvakirja Kaamea kummitustalo, joka ilmestyi suomeksi vuonna 1992. Kuvittaja on tosiaan Eva Eriksson. Kirja esitellään Kirjasammon sivuilla:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9518733791
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia.
Voisiko kyseessä olla Aili Somersalon kirja Terveyssatuja, josta on ilmestynyt kolme painosta vuosina 1927, 1943 ja 1951?
Myöhemmissä painoksissa on kuvitus, kansikuvakin on erilainen.
