Varmistin Talon-sarjaa aiemmin julkaisseelta HarperCollins Nordicilta, ettei suunnitelmissa ole suomentaa Infernoa. Toisinaan sarjan suomentaminen saatetaan jättää kesken.
Huonolla hyönteistietämykselläni en lähde arvailemaan kyseistä lajia tai sen vaarallisuutta. Voit pyytää tunnistusapua esimerkiksi sivustolla https://laji.fi/ tai kattava valikoima kuvia ja tietoa löytyy myös http://www.otokkatieto.fi/.
Satu Apon Ihmesatujen historiasta (SKS 2018) löytyy laaja artikkeli Lumikki-sadun alkuperästä ja erilaisista muunnelmista. Kamman ja myrkkyomenan
lisäksi Lumikki on yritetty ottaa hengiltä mm. granaattiomenan puolikkaalla ja myrkkyviikunoilla.
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä.
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/
Kyseessä on ruotsalainen kirjailija Elsa Carlsson. Hän on ilmeisesti eri henkilö kuin hänen täyskaimansa, joka oli tunnettu näyttelijä. Kirjailijasta löytyy hiukan tietoja osoitteesta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf3852939-850e-44a8-8d3e-06a99d761946. Häneltä on myös suomennettu muutama teos.
Kiitos myös mukavasta kirjastomuistosta!
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Täydellistä englantia tuskin puhuu edes suurin osa suomalaisista lääkäreistä, riippuen toki siitä, mikä täydelliseksi lasketaan. Täydellisyyden määrittely on muutenkin aika hankalaa. Äidinkielenään englantia puhuvat saattavat käyttää englannin murteita, joita toisenlaista englantia käyttävät eivät kunnolla ymmärrä.
Yleisesti ottaen voisi ajatella, että englantia todennäköisesti puhuvat erittäin hyvin ne, joiden ammatissa englannin kieli on olennainen ja jatkuvasti tarvittava. Esimerkiksi englanninopettajat luonnollisesti osaavat kaikki englantia, mutta välttämättä kaikilla heilläkään englanti ei ole aivan täydellistä tai äidinkielistä tasoa. Englannin kielen tulkit ovat toinen ryhmä, jonka voisi olettaa osaavan englantia todella hyvin....
Suomen esihistoriallinen aika on melkoisen pitkä. Se alkaa jääkaudesta ja jatkuu pohjolan viikinkiajan loppuun ja kristinuskon tuloon. https://web.archive.org/web/20160411022107/http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria
Koska kirjoitettuja lähteitä ei ole, on ihmisten arki jäänyt arvailujen varaan. Emme aivan varmasti tiedä, miten he suhtautuivat vähäväkisiin kanssakulkijoihinsa.
file:///C:/Users/e23lib/Downloads/58694-Artikkelin%20teksti-59976-1-10-20160620%20(1).pdf Ihmiskuvaa voidaan hahmottaa esimerkiksi esinenäyttelyjen perusteella.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/154774/ihmisjak.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Monissa suomen historiasta kertovissa kirjoissa on pieni...
Kyseessä voi olla kuusen koristemuoto ns. pallolatvakuusi tai tuulenpesäkuusi. http://www.metla.fi/tapahtumat/2014/metsataimitarhapaivat/Nikkanen-Kuusen-koristemuodoista-koristepuulajikkeita.pdf Myös männyllä on melko yleisesti tuulenpesä-latvustoja. http://www.metla.fi/julkaisut/mt/1998/670/ps-tuule.htm
Koivun ja muiden lehtipuiden tuulenpesät aiheuttaa tuulenpesäsieni. Kuusessa tuulenpesä on periytyvä geenimuutos latvuston kasvupisteessä. Siksi tuulenpesäkuusia on voitu jalostaa koristekasveiksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuulenpes%C3%A4sienet
Luonnonvarakeskukselle (Luke) on myönnetty Euroopan unionin laajuiset kasvinjalostajanoikeudet kuusen koristeelliselle erikoismuodolle, lajikenimeltään ’Punahilkalle...
Suomen sanojen alkuperä (osa 2; SKS ja Kotus, 1995) kertoo, että myyrä on ikivanha sana, jolle löytyy vastineita monista sukukielistä. Siten sitä on pidettävä omaperäisenä. Kirjakielessä sana on esiintynyt jo Agricolan ajoista asti.
Tarkemmista lajimääreistä maamyyrä ja peltomyyrä etymologiset sanakirjat eivät valitettavasti kerro mitään, eikä tämän vastauksen puitteissa asiasta ole mahdollista tehdä laajaa selvitystyötä esimerkiksi eläintieteellisiä kirjoja tutkimalla. Kansalliskirjaston digitoidut aineistot antavat kuitenkin peltomyyrän vanhemmaksi hakutulokseksi Tähti-lehden 5.1.1866. Vastaavasti maamyyrä esiintyy Ilmarinen-lehdessä 1.4.1870. On toki mahdollista, että sanat ovat esiintyneet jo aikaisemmin eikä tekstintunnistus ole...
Selvittelin suomalaisen kaukolainajärjestelmän historiaa, mutta kovin tarkkoja tietoja ei löytynyt lähdeoksistani. Pirjo Vatasen teoksessa Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi (SKS, 2002) kerrotaan, että laajamittaisen kaukopalveluajatuksen esitti jo vuonna 1909 Uno Therman, joka ehdotti perustettavaksi erityistä keskuskirjastoa, joka lainaisi kirjoja asiakkaille kaukopalveluna paikallisten kirjastojen kautta. Keskuskirjasto olisi saanut vapaakappaleoikeuden, sinne olisi hankittu myös kansainvälistä kirjallisuutta, ja se olisi vapautettu postimaksuista. Asia ei kuitenkaan lopulta edennyt käytäntöön asti.
Pääkirjastojen aineistoa on voitu lainata ilmeisesti jo pitkään sivukirjastojen kautta. Sven Hirnin teoksen...
Onpa harmillista!
Välitän palautteesi WSOY:lle.
Soitin oikeaa ihmistä etsiessäni WSOY:n vaihteeseen ja he kertoivat palautteiden kuuluvan markkinonintivastaavalle. Tulkitsisin neuvon niin, että palautetta voi lähettää osoitteella: Markkinointi- ja viestintäpäällikkö satu-maria.rastas@wsoy.fi
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Disneyn uudelleenfilmatisointeja on esitetty:
Viidakkokirja 13.4.2016
Beauty and the beast - kaunotar ja hirviö 17.3.2017
Maija Poppasen paluu 25.12.2018
Dumbo 29.3.2019
Aladdin 22.5.2019
Tulossa on seuraavat ensi-illat:
Leijonakuningas 17.7.2019
Pahatar 18.10.2019
Kaunotar ja kulkuri 12.11.2019
Mulan 27.3.2020
Cruella 23.12.2020
Lähteet:
Disney uudelleenfilmatisoi 22 rakastettua klassikkoelokuvaa - tässä lista https://www.iltalehti.fi/viihde/a/201704152200103364
Insider https://www.insider.com/disney-live-action-remakes-2017-2/#a-live-action-beauty-and-the-beast-is-currently-in-theaters-starring-emma-watson-as-belle-1
IMDB ...
THL on tehnyt tällaisia testejä suuremmista jätevesimääristä. Siitä löytyy tietoa osoitteesta https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/jatevesitutkimus. Jutun lopusta löytyy parin sellaisen henkilön yhteystiedot, joilta voisit ehkä tiedustella asiasta tarkemmin.
Yhden taloyhtiön tuloksista tuskin kuitenkaan on viranomaisille yhtään mitään apua, enkä ole varma, liittyisikö moiseen testaamiseen yksityisuudensuojaan liittyviä ongelmia, kun kyseessä olisi kuitenkin melko pieni otos ihmisiä. Jos tuollaiseen aikoisi ryhtyä, kannattaisi etukäteen selvittää asian lainsäädännöllinen puoli juridiselta asiantuntijalta.
