"Kallion jengeistä" kirjoitettiin lehdissä erityisesti 1978 lopulla sen jälkeen, kun 15-vuotias kalliolaispoika oli pahoinpidelty kuoliaaksi. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä on mahdollista tutkia esim. Pasilan kirjastossa ja Kansalliskirjastossa. Pidempiä juttuja, joissa on myös kuvia, ovat esim.
Paula Harkki & Kalevi Hujanen: "Me taistellaan apatiaa vastaan." Apu 46/1978, s. 16-20.
Pekka Vuoristo: "Jengit ja karu todellisuus." Suomen Kuvalehti 49/1978, s. 42-46.
Yleiskuvia 70-80-l. vaihteen Kalliosta, myös kirjaston liepeiltä, löytyy jonkin verran verkostakin, ei kuitenkaan juurikaan nuorisoryhmistä. Ks. esim. Finna.fi: aihehaku "Kallio", kuvat välillä 1975-1985.
Ks. myös Ylen Elävästä arkistosta...
Kirjastot.fi-sivuilta löytyvät oppilaitokset, joissa kirjastoalaa voi opiskella:
https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu?language_content_entity=fi
Korkeakouluopetusta näistä järjestävät Oulun yliopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Åbo Akademi. Lisäksi järjestetään täydennyskoulutusta. Seuraava aika hakea koulutuksiin on kevään 2021 toinen yhteishaku, jossa haetaan korkeakoulujen syksyllä 2021 alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin.
https://opintopolku.fi/wp/opo/korkeakoulujen-haku/korkeakoulujen-yhteis…
Edu Kettusen vuonna 2000 julkaistulla albumilla Jokapojan Hollywood on kappale "Taivaansininen BMW". Laulun sanoitus kertoo tarinan pikkurikollisista, jotka ryöväävät motellin kassan. Rajakaupungista, joka tässä tapauksessa tarkoittanee Torniota, paetaan nelostietä pitkin etelään. Saalis lasketaan Limingassa. Lopulta sateisella kasitiellä Närpiössä käy huonosti.
Koko sanoitus löytyy verkosta. Kappaleen voi kuunnella YouTubelta. Voisiko tämä olla etsimäsi?
Suomen kielen hevos- ja ratsastussanaston ominaispiirteitä erityisesti slangissa ja puhekielessä tutkineen Virpi Siitosen mukaan "karvaooppelin" kaltaiset nimitykset liittyvät kiinteästi aikaan, jolloin hevonen syrjäytyi varsinaisen kulkuvälineen asemasta, ja autolla liikkuminen oli selvästi hienompaa kuin hevospelillä köröttely.
Suomalaisen autoilun alkuvaiheita kirjassaan Ajetaanpa automobiililla käsitellyt Pertti Kaarna ajoittaa hevosliikenteen väistymisen 30-luvun alkuun. Ensimmäiset Opelit tulivat maahamme vuonna 1908 ja siitä tuli nopeasti Suomen suosituin automerkki. Opelin voittokulku jatkui sotavuosiin ja niiden ankarasti säännösteltyyn autotuontiin saakka. Kun maahantuonti jälleen alkoi sodan jälkeen, tuontimaita olivat...
Saadakseni vastauksen kysymykseesi soitin Espoon kaupunginteatteriin, jossa luvattiin lisätä tieto teatterin sivuille. Toivottavasti saat tiedon tarpeeksi ajoissa!
https://espoonteatteri.fi/uutiset/taiteilijatapaamisessa-juha-hurme/
Kollega ehdotti, että kirjat voisivat olla nämä. Ensimmäinen Ilkka Remeksen Riskiraja (2010). Alla kirjan esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen Katri Mannisen Bittitiikeri (1998). Alla esittely Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au44706544-4833-4d31-8c42-0…
Lähetin kysymyksesi sisäministeriön pelastustoimeen, josta pelastusneuvos Janne Koivukoski antoi oman vastauksensa: "Aluehätäkeskusten käyttöönoton yhteydessä 1978 otettiin käyttöön palokunnalle hälytysnumero 000. Ennen tätä numero oli kunkin kunnan itse valitsema, vaikkakin siinäkin oli suurempien kaupunkien osalta yhtenäistä käytäntöä. Lisäksi oli erillisiä palohälytyspuhelimia, jotka oli kytketty suoraan palokuntaan. Itse olen vastannut lapsena Perhon kunnan palohälytyspuhelimeen, joka oli meidän kotinumeromme 136. Nuo Wikipedian tiedot olivat epämääräisiä ja jopa harhaan johtavia."
Toinen mahdollinen tietolähde, jota en tässä ajassa saanut käsiini, voisi olla teos Kun jotain sattuu : palo- ja pelastustoimi...
Kysyin asiaa Designmuseo Arabiasta. Sieltä vastattiin, että maljakko on Arabian mallistoa, mutta koristeen on luultavasti maalannut harrastelija.
Jos aihe kiinnostaa, kannattaa tutustua Katja Weiland-Särmälän blogikirjoitukseen Posliiniin maalattuja kuvia (21.6.2017). https://antiikkidesign.fi/blogit/posliin-maalattuja-kuvia
Weiland-Särmälän mukaan Arabia on myynyt valkoisia lautasia, purkkeja ja rasioita koristemaalareiden tarpeisiin. Kirjoituksessa pohditaan, miten tällaisen voi erottaa Arabian taitelijan työstä.
Kansallisbibliografian mukaan liiketaloustieteen professori Martti Saario oli suorittanut Helsingin yliopistossa alemman oikeustutkinnon sekä Kauppakorkeakoulussa ekonomin, kauppatieteiden kandidaatin ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnot:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7356
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Helsingin kaupungin liikuntapalveluista vastattiin näin: "Uimarannoilta ei oteta hiekkaa pois koskaan, eikä sitä tampata millään rannalla. Hiekkaa hoitavat koneet, jotka möyhivät sitä keräten roskat. Tämä tapahtuu syyskuun puoleen väliin asti. Hiekan lanaus taas kerää mm. levät ja muut isommat roskat pois. Tätä voi tapahtua läpi vuoden - riippuu kuskien muista hommista. Hiekka tiivistyy ja kovettuu syksyisin kun sataa vettä. Hiekkaa lisätään rannoille tarpeen ja budjetin mukaan."
Toimialalle voi laittaa palautetta myös palautelomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://www.hel.fi/kulttuurin-ja-vapaa-ajan-toimiala/fi/yhteystiedot-ja….
Näin ainakin väittää presidentti Donald Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja John Bolton paljastuskirjassaan. Aiheesta uutisoi mm. Helsingin Sanomat (17.6.2020). Siitä liittyikö asia Helsingin vuoden 2018 huippukokoukseen, ei uutinen kerro:
https://yle.fi/uutiset/3-11407506
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon sääntöjen mukaan palkinnon saajan valitsee palkintotuomari niistä palkintoehdokkaista, jotka esiraati on asettanut. Suomen Arkkitehtiliiton hallitus nimittää palkintotuomarin sekä esiraatiin kolme jäsentä ja puheenjohtajan.
Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan täältä: https://www.arkkitehtuurinfinlandia.fi/wp-content/uploads/2014/10/Arkki….
Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon on perustanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA vuonna 2011.
Valitettavasti noin tarkkaa tietoa ei ole vielä saatavaissa. Kirjojen postitus, pakkaus ja muutto sekä kirjahyllyjen kestävyys on yleensä laskettu keskimääräisellä painolla. Äkkiseltään voisi ajatella, että isojen kirjojen tieto-hylly painaa paljon enemmän kuin kaunohylly. Kirjojern koko kuitenkin aiheuttaa sen, että hyllyjen välitys ei voi olla niin tiheä kuin kaunon ja paksuus taas sen, ettei hyllyyn mahdu yhtä monta kirjaa kuin kaunokirjallisuusalueella. Siksi hieman yläkanttiin painotettu keskikokoisen kirjan paino ja niteiden määrä hyllymetrillä riittänee hyvin aineiston painon arviointiin.
Kirjaston paikkakin tietysti vaikuttaa. Vanhat tilat tai vain asumiskäyttöön suunnitellut kerrostalot eivät kenties kestä kirjastoa, mutta...
Lastenkirjainstituutin Kolmen tähden tietoa -tietokannasta löytyvät italian kielelle käännetyt suomalaiset lasten- ja nuortenkirjat. Tietokantaan on talletettu teoksia kevääseen 2020 saakka.
Tietokanta löytyy osoitteesta https://lastenkirjainstituutti.fi/asiantuntijapalvelut/tietoa-ja-tilastoja/kolmen-tahden-tietoa-tietokanta . Italiankieliset teokset löytyvät kirjoittamalla haun Käännöskieli-kenttään italia ja painamalla Hae. Haku listaa tuloksiin muun muassa Kaisa Happosen teoksen Mur, eli karhu (L'orsetta Mur 2018) sekä Aino Havukaisen teoksen Tatun ja Patun oudot kojeet (Tato e Pato macchine pazze 2012).
Lauri Pohjanpään runo Palokärki julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Metsän satuja (1924). Runo on luettavissa myös esimerkiksi teosksesta Kaipuu ylitse ajan : Valitut runot 1910 - 1954 (1962).
Saat runon sähköpostiisi.
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943...
Suomen kansallispyhimys Henrikin nimi yleistyi ristimänimenä keskiajan lopulla ja 1500-luvulla se oli toiseksi yleisin Satakunnassa ja Hämeessä, hyvin tavallinen muuallakin. Tosin saksalainen Heinrich oli saattanut tulla muunnoksineen tutuksi Suomessa jo kauan ennen v. 1156 surmansa saaneen Henrik-piispan aikaa. Saksalaiseen muotoon pohjautuukin suosituin muunnos Heikki. Muunnos oli vakiintunut jo keskiajalla asiakirjoissa: Kokemäellä 1552 Thomas Heickilen. Heikkilä-nimisiä taloja on kaikkialla Suomessa ja niiden lukuisuus näkyy sukunimen Heikkilä määrässä. Heikkilä on Suomen sukunimistä 18. yleisin ja Länsi-Suomen yleisimpiä nimiä.
Laine on Suomen seitsemänneksi yleisin sukunimi (2020). Laine on tyypillinen 1900-luvun alun muotinimi. Se...
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
En löytänyt kokonaista suomennettua Tanskan lakikirjaa. Joitakin lakiosia oli suomennettu jotain tiettyä tarkoitusta (esimerkiksi jokin seminaari) varten.
Eri maiden lakikirjojen suomentaminen ja hankkiminen kirjakaupan tai kirjaston kokoelmiin voisi tuntua melkoisen turhalta, sillä lainsäädäntö uudistuu koko ajan kansanedustuslaitoksen toimesta.
Itse haen eri maiden lainsäädännöstä tietoa verkon kautta. Tämä edellyttää kyllä kielitaitoa.
https://www.ft.dk/
