Perinteisiä viljelykasveja Suomessa ovat olleet ruis, ohra, kaura, eri vehnälajikkeet, tattari, nauris, lanttu, papu ja herne. Kotieläimistä pidettiin nautakarjaa, lampaita, vuohia, sikoja ja kanoja. Lehmistä ja kutuista saatiin lihan ohella maitoa ja lampaista villaa, minkä lisäksi kaikella karjalla oli suuri merkitys lannan tuottajina aikana, jolloin teollisia lannoitteita ei ollut.
Lähteet:
Helsingin yliopiston Historiallinen maatalous -verkko-opetuspaketti: http://www.helsinki.fi/kansatiede/histmaatalous/index.htm
Luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitosten Virtuaalikylä-sivusto: http://www.virtuaali.info/opetusmaatilat/index.php?tila_id=1&ohjemappi&…
Luonnonvarakeskus: https://www.luke.fi/futurecrops/fi/elamammekasvit/...
Poliitikko Väinö Tanner sai vaimonsa Linda Tannerin kanssa peräti kahdeksan lasta ja lukuisia lapsenlapsia(lapsia). Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner ei kuitenkaan tiettävästi ole yksi heistä, eikä muutakaan tietoa sukulaisuudesta valitettavasti löytynyt. Väestötietoviraston sukunimitilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Tanner.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maanmittari on maanmittaustoimitusten suorittaja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittari?searchMode=all ja maanmittausinsinööri maanmittausalan korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/maanmittausinsin%C3%B6%C3%B6ri…. Kirjaston näkökulmasta se sopisi molempiin, ilmeisesti Wikipediassakin käsitteen voi sijoittaa useampaan kuin yhteen luokkaan, ehkäpä se olisi ratkaisu, https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Luokittelu.
Kyseessä voisi olla Eeva Kilven runo Legenda kokoelmasta Animalia (1987). Runon voi lukea myös esimerkiksi teoksesta Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972-2000 (2008)
Saat runon sähköpostiisi.
Karjala-aiheisia romaanisarjoja:
Kuusalo Rauha, Karjala evakot -trilogia: Karjalan katrilli, Pala maata, pala elämää, Jäähyväisten aika; Hämärän kukkien maa
Tenkanen Martti, Kajahtaa Karjasta, Vielä kajahtaa Karjalasta (uskonnollinen)
Kaari Utrion Halvast-sarja sijoittuu Hämeenlinnaan, mutta Karjalassa käydään ristiretkellä: Pirkkalan pyhille pihlajoille, Karjalan kruunu, Neidon tanssi, Katariinan taru (historiallinen, romantiikka)
Olsson Hagar, Karjalainen vaeltaja, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10047
Iris Kähärin teoksissa karjalaisuus ja siirtokarjalaisten elämä ovat usein aiheena: Elämän koko kuva; Seppele Viipurille; Rikastua, rakastua; Jerusalemin suutarit; Viipurilainen...
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Tiedot Tanskaan siirretyistä sotalapsista löytyvät Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tanskan valiokunnan arkistosta https://www.mll.fi/tietoa-mllsta/mlln-historia/arkistot/ .
Arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ks. yhteystiedot https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot .
Tarkoitatko intiaanipäällikkö Seattlen (Sealth/Seathl) puhetta Valkoiselle miehelle 1854, vastausta USA:n vaatimukseen liittää intiaanien maat määräysvaltaansa? Vastauksesta on esitetty useita versioita ja osaa on väitetty väärennykseksikin. Yleiseen tietouteen tämä puhe tuli 1970-luvulla. Teksti löytyy netissä useissa kohdin ja hiukan erilaisena. Painettuna se löytyy ainakin Hiltunen, Juha: Päällikkö Seattle, hänen aikansa ja puheensa (1992) sekä YK-tiedotteessa 2/1991. Päällikkö Seattle oli Suquamish- ja Duwamish-intiaaniheimojen päällikkö.
Jos haluat asettaa esille teoksiasi jossakin Helsingin kirjastoista, ota yhteyttä vaikka sähköpostilla kyseisen kirjaston johtajaan. Johtajien yhteystiedot löydät kunkin kirjaston yhteystiedoista. Näyttelytilasta ei peritä maksua.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Terveyskirjaston mukaan vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus sinänsä, vaikka se voikin aiheuttaa haittaa, kuten röyhtäilyä, lievää vatsakipua, raajojen puutumista. Vaikka vatsan vähähappoisuus ei ole sairaus itsessään se voi olla oire sellaisesta, joten vähähappoisuuden syy tulee selvittää.
Musiikin syntymäpäiväkalenterissa kerrotaan, että Jorma Panulan koulunkäynti jäi kesken oppikoulussa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/10/kapellimestari-jorma-panula-ol…. En ainakaan löydä tietoa, että hän olisi myöhemmin jatkanut.
Jorma Panulan elämästä voi lukea seuraavista kirjoista:
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Konttinen, Anu: Panulan luokka. Otava. Keuruu 2003.
Sirén, Vesa: Suomalaiset kapellimestarit. Sibeliuksesta Saloseen, Kajanuksesta Franckiin. Otava. Keuruu 2010.
Taajamaa, Bruno: Jorma Panula. Maestron muotokuva. Recallmed. Klaukkala 2002.
Ylen 90-vuotisohjelman esittely, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/12/14/itse-asiassa-kuultuna-jorma-pa…,
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa niiden harvinaisuus, kunto ja ikä. Huonokuntoisen ja hyväkuntoisen rahan hintaero voi olla huomattava, joten myös vuoden 1890 hopeamarkan arvo voi vaihdella huomattavasti kolikon kunnon mukaan.
Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas -kirjan mukaan kyseessä olevan kolikon arviohinta vaihtelee 5 - 250 € välillä. Kannattaa kuitenkin antaa vanhojen rahojen asiantuntijan eli numismaatikon arvioida rahan kunto, jolloin hän voi antaa myös hinta-arvion.
Rahojen kuntoluokitus ja muuta tietoa vanhoista rahoista löytyy mm. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n tietopankista: http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2020: keräilijän opas / toimittanut Suomen...
Paanasia on kirjoihin merkitty 1500-luvulta lähtien (pol paanan Joroisissa 1541, Andhers panaine Saarijärvellä 1572, Påhl Panaine Viitasaarella 1711, Mich. Pananen Kivijärvellä 1743, Pehr Pananen Enontekiöllä 1788). Nimen valta-aluetta on sittemmin ollut Keski-Suomi. Se pohjautuu mahdollisesti ristimänimeen Urbanus ja sen kansankielisiin muotoihin Orpana, Paanus ja Panu. Toisaalta T. I. Itkonen on yhdistänyt Kuusamon Paanajärven, Vienan-Karjalan Poanarvin sekä keskisuomalaiset Paanala-talonnimet lapin 'hammasta' tarkoittavaan sanaan (Inarin Hammasjärvi l. Päänijärvi).
Virtasista on vanhoja asiakirjatietoja vain vähän. Hiitolassa nimi on tiettävästi esiintynyt 1684, Viipurin pitäjässä 1700-luvun lopulla (Sigfr. Virain 1796 eli Virtanen...
Löysin Pikku Kakkosen 20-vuotisohjelmaa Areenasta, linkit on koottu yhdelle sivulle muisteluiden joukkoon, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/01/13/olipa-kerran-juhla-ja-monta-ju…. Siellä on pätkiä juhlaohjelmasta ja konsertista. Kirjaston kokoelmista en löydä näitä ohjelmia.
Koko konsertti löytyy Ritvasta, eli radio- ja televisio -arkistosta ja sitä voi käydä kuuntelemassa https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656749 Ritva-asiakaspisteissä, https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet, poikkeusaukiolot täytyy tarkistaa noista pisteistä.
Sitä voisi myös kysellä Ylen tallennemyynnistä, lisätietoa Ylen sivulla, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-...
Hei,
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kuuro tarkoittaa kuuloa vailla olevaa, kuulematonta tai välinpitämätöntä, piittaamatonta, tottelematonta sekä puuskaa, ryöppyä, lyhytaikaista (runsasta) sadetta.
Murresanakirjoistakaan ei ollut apua etsiessäni sanan muita merkityksiä. Olisiko niin, että Ismo Alanko on kyseisessä tekstissä vain riimitellyt ilman sen kummempaa kuuro-sanan merkitystä.
Moi,
periaatteesa Aalto-kirjastojen kortti käy, mutta jos et ole käyttänyt korttiasi moneen vuoteen, voi olla, että tietosi on poistettu.
Voit testata korttiasi kirjautumalla kirjaston verkkosivulle keski.finna.fi. Etusivun oikeassa yläkulmassa on Kirjaudu. Kirjoita kirjastokorttisi numero ja pin-koodi niille varattuihin kenttiin. Jos kirjautuminen onnistuu, kortillasi voi lainata.
Jos kirjautumisessa on ongelmaa, ota yhteyttä kirjastoon joko käymällä jossain toimipisteessä, soittamalla p. 014 2664123 tai sähköpostilla Kirjasto.Asiakaspalvelu@jyvaskyla.fi.
