Asevelvollisuuslaissa todetaan seuraavasti: "Asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
"Palveluskelpoisuuden tilapäisen puuttumisen takia asevelvollinen jätetään määräämättä palvelukseen tai vapautetaan palveluksesta toistaiseksi sekä määrätään myöhemmin toimitettavaan tarkastukseen. Määräys voidaan antaa yhden tai useamman kerran enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan."
"Lisäksi palveluksesta rauhan aikana vapautetaan...
Puhdas vesi jäätyy normaalissa ilmanpaineessa 0 °C:ssa. Verellä ei voi antaa näin täsmällistä jäätymispistettä, sillä veri on monenlaisista eri aineista koostuva kudos. Veri jäätyy, kun pakkasta on noin 2-3 astetta.
https://science.sciencemag.org/content/110/2859/398
https://www.oxfordreference.com/view/10.1093/oi/authority.20110803100404378
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sivuilla kerrotaan nuorisotyönohjaajaksi kouluttautumisesta ja työn sisällöstä:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/ammatit/nuorisotyonohjaa…
Tietoa avoimista työpaikoista löytyy esim. evankelis-luterilaisen kirkon sivuilta:
https://evl.fi/tietoa-kirkosta/toissa-kirkossa/avoimet-tyopaikat
Virkavalan vannomistilaisuudessa koru näkyy aika hyvin. Googlen kuvahaulla "Tytti Tuppurainen ministerin virkavala" saa näitä kuvia tutkittavakseen.
Korua voi tarkastella myös kyseisen tapahtuman videotallenteelta. Antti Rinteen hallituksen uudet ministerit vannovat virkavalan ja antavat virkavakuutuksen - YouTube
Koru näyttää tosiaan Hämäläiseltä juhlakäädyltä Kalevala Koru Hämäläinen juhlakääty | Caratia
Toinen vaihtoehto on Hämäläistä juhlakäätyä mukaileva Paratiisi-juhlakääty Pronssinen Paratiisi-juhlakääty – Kalevala-koru
Suomen kansallisbiografian verkkojulkaisun Adof Ivar Arwidssonista kertovassa artikkelissa kerrotaan, että tämä lause on "epähistoriallinen ja perustuu J. V. Snellmanin 1861 esittämään kärjistykseen Arwidssonin poliittisen ajattelun ytimestä." Artikkelin mukaan lause kuuluu näin: "ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla, olkaamme siis suomalaisia".
Kansallisbiografian artikkelit ovat vapaasti luettavissa yli 120:ssä julkisessa kirjastossa, muun muassa yli sadan kunnan ja kaupungin kirjastoissa sekä yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kirjastoissa.[Osa artikkeleista on kokonaan vapaasti luettavissa, mm. tämä artikkeli Arwidssonista:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/...
Kyseisen runon nimi on Dos Patrias. Alkukielisen runon ja sen englanninkielisen käännöksen löydät esimerkiksi täältä: https://allpoetry.com/Dos-Patrias#orig_8531741,%20.otitle_8531741.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on muutama José Martín teos: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smarti%20jose__Orightresult….
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Matkalla noutopaikkaan tarkoittaa, että kirja on tulossa jostakin toisesta Vaski-kirjastosta noutopaikkaasi, esimerkiksi Turun pääkirjastoon. Ei siis vielä ole tullut sinne.
Kun kirja on noudettavissa, saat ilmoituksen valitsemallasi tavalla joko tekstiviestinä, sähköpostina tai kirjeenä. Tekstiviesti on nopein.
Lainan voi uusia netissä 5 kertaa, jos kirjalla ei ole varauksia. Mene Vaskin etusivulta oikeasta yläkulmasta https://vaski.finna.fi/ kohtaan Kirjautuminen ja anna kirjastokortin tunnuksesi ja PIN-koodisi ja mene kohtaan Lainat. Voit valita kaikki lainat tai klikata ne, jotka haluat uusia. Jos kirjasta on varauksia, vieressä on teksti "ei voi uusia".
Uusia nimiä otetaan almanakkaan ensisijaisesti niiden yleisyyden perusteella. Vuoden 2010 nimipäiväuudistuksesta lähtien rajana on pidetty sitä, että nimi on annettu vähintään 500 lapselle ensimmäiseksi etunimeksi uudistusta edeltäneen 50 vuoden aikana. Nimen yleisyys ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri. Nimen tulee myös sopia hyvin kotimaiseen nimistöön.
Päätökset uusien nimien mukaan ottamisesta tekee Helsingin yliopiston rehtori. Asian valmistelevat yliopiston nimittämät nimiasiantuntijat, joista toinen huolehtii suomalaisista nimistä ja toinen suomenruotsalaisista nimistä. He esittelevät asian rehtorille, joka tekee siitä päätöksen.
Uudet almanakkanimet valitaan niiden yleisyyden perusteella. Siksi kansalaiset eivät käytännössä...
Jyväskylän historiaa, perustamisen aikoihin, käsittelevää kirjallisuutta:
•Brummer: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1912
•Tommila: Jyväskylän kaupungin historia 1837–1965
Tietoa myöhemmistä ajoista:
•Keski-Suomen historia, 1.osa
•Repo, Onni: Jyväskylän kunnan historia
Suosittelen tutustumaan myös Jussi Jäppisen teoksiin, hän on tehnyt useita
Jyväskylän historiaan liittyviä kirjoja, joissa menneisyyden kaupunki herää eloon
valokuvien välityksellä.
Helpointa taitaisi Suomessa olla löytää laulun espanjankielinen käännös erikseen sekä nuotit erikseen.
Kappaleen nimi on espanjaksi "Amor, hablame dulcemente". Nettihaku laulun espanjankielisellä nimellä (mieluiten koko fraasi lainausmerkeissä) sekä lisähakusanalla lyrics, löytää useita verkkosivuja, joissa laulun sanat ovat espanjaksi, mm. seuraava verkkosivu: https://www.flashlyrics.com/lyrics/andy-williams/amor-hablame-dulcemente-64
Suosittu ja tunnettu laulu on nuotteineen varsin monissakin nuottikirjoissa, joita on saatavilla useista Helmet-alueen kirjastoista. Toimiva Helmet-haku on tällöin hakea kappaletta englanninkielisellä nimellään sekä rajata hakutulos sen jälkeen nuotteihin. Laulun nuotit ovat -...
Pete Suhonen on myös kirjailija, ja hänen yhteystietojaan voisi koettaa selvittää kustantajan kautta:
https://www.wsoy.fi/kirjailija/pete-suhonen
City-lehdet vuosilta 1986-1988 ja 1990-2012 ovat Helsinki-kokoelmassa Helmet-kirjastojen kirjavarastossa Pasilan kirjastossa. Pikaisella lehtien sisällysluetteloiden selaamisella ei vuoden 1999 lehdistä löytynyt Kari Hotakaisen haastattelua.
Lehtiä ei lainata, mutta ne voi pyytää selattavaksi Pasilan kirjastossa. Nyt korona-aikana kirjastossa voi asioida vain lyhyesti. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Finna-hakupalvelun kautta löytyi pari muuta Kari Hotakaisen haastattelua vuodelta 1999, mutta muista lehdistä...
Valitettavasti emme löytäneet täysin kuvailuasi vastaavia runoja.
Edith Söderganilla on runo Vangittu lintu, jossa lintu on vankina kultaisessa häkissä ja laulaa mm. pienistä karuista kukista loistavilla väreillään. Runo löytyy teoksista Tulevaisuuden varjo (1972) sekä Elämäni, kuolemani, kohtaloni : kootut runot (1994).
Lintu ja häkki esiintyvät myös Aale Tynnin runossa Ja aina vesi virtaa (Ylitse vuoren lasisen 1949 ja Kootut runot 1938-1987, 2013) sekä Eeva-Liisa Mannerin runossa Olen väsynyt olemaan vahva (Tämä matka 1956).
Tunnistaisiko joku lukijoista näitä runoja?
Taloyhtiön hallitus voi tehdä esteettömyyden itsearvioinnin siihen tarkoitetulla lomakkeella. Esim. Invalidiliiton nettisivuilla on saatavilla kyseinen lista. Tulosten perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Itsearviointi toimii pohjana yksityiskohtaisemman estettömyyskartoituksen hankkimista varten.
Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEssä koulutetaan esteettömyyskartoittajia. Myös muutamat ammattikorkeakoulut järjestävät esteettömyyskartoittajien koulutusta ESKEH-menetelmällä.
ESKEH-kartoitusmenetelmä on tarkoitettu rakennusten ja niiden ulkoalueiden kartoittamista varten. Kartoituksen avulla saadaan tietoa siitä, missä kohdin esteettömyydelle asetetut kriteerit toteutuvat. Saatua tietoa voidaan hyödyntää...
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Mannerheim osasi kuutta kieltä: ruotsia, suomea, venäjää, ranskaa, saksaa, englantia.
Ruotsi oli Mannerheimin äidinkieli, ja suomea hänen kerrotaan oppineen jo lapsena palvelusväeltä ja muilta lapsilta. Suomea ja muita kieliä hän opiskeli koulussa sekä Suomessa että sotilaskoulutusaikana Venäjällä. Mannerheimin sotilasura Venäjällä kesti suurin piirtein 30 vuotta. Kieliä hän käytti myös hoitaessaan kansainvälisiä suhteita.
https://www.hbl.fi/artikel/mannerheim-var-inte-bara-sprakbegavad-utan-o…
Konela aloitti Ladan maahantuonnin vuonna 1971. Vuonna 1997 yhtiön nimi muutettiin Delta-Autoksi. Lada-autojen maahantuonnin yhtiö lopetti vuoden 2012 alussa.
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/delta/delta-motor-group-75-vuott…
https://www.deltamotorgroup.fi/uutiset/konserni/delta-lopettaa-ladan-ma…
Helsingin Sanomien arkistohaun perusteella Konelalla oli liike Pitäjänmäen Strömbergintiellä (Strömbergintie 6) 1980-luvulla.
Sanalla perä on suomen kielessä useitakin merkityksiä. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/per%C3%A4?searchMode=all
Perä-sana taipuu idiomina antaa periksi https://fi.wiktionary.org/wiki/per%C3%A4 Adjektiivina periksiantamaton
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla perä on vastineita sekä lähi- että etäsukukielissä. Näitä ovat esim. karjalan ja vatjan perä, vepsän pera, viron pära, liivin pierā, ersämordvan pŕa 'pää, huippu, latva', udmurtin ber, komin bõr, mansin pär 'takaisin' ja hantin pärta, 'takaisin, vasen, nurja'. Suomalais-ugrilaisen sanavartalon alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu perä ja alkuperäiseksi merkitykseksi 'takana oleva tila, takaosa'. Suomen kirjakielessä perä on...
Yleisisistä kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat teokset, joista voisi olla hyötyä (hakupalvelu osoitteessa finna.fi):
Hänninen, Hanna, Maarit Karppinen, Markku Leskelä, ja Maija Pohjakallio. Tekniikan Kemia. 14., uudistettu painos. Helsinki: Edita (2018)
Smyth, Lawrence; Liam, Hennessy, ja Vince, Sally: New Engineering Technology: 3rd edition. (2015)
Yli-Niemi, Jussi: Ruostumattomat teräkset. Teknologiainfo Teknova Oy (2005)
Forsell, Pia: Kone- ja metallituoteteollisuuden ympäristöopas : tietoa yrityksen materiaali- ja jäteasioista. (2000)
Seppälä, Jyri ; Koskela, Sirkka ; Palperi, Matti ; Melanen, Matti: Metallien jalostus ja ympäristö. Suomen ympäristökeskus : Edita (2000).
Lisäksi internetistä...
