Helmet-kirjastojen toimipaikat, joissa on mahdollista käyttää levykeasemaa, löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut. Kirjaston tiloissa käytettävä levykeasema näyttää olevan käytettävissä Malmin, Malminkartanon ja Pasilan kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malmin_kirjasto/Palve…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Malminkartanon_kirjas…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Katselin vähän netistä keskustelupalstoja ja muita epävirallisia sivustoja, ja niiden perusteella vastaan seuraavaa: Punaiset mukit ovat tuttuja tv-sarjoista ja elokuvista muun muassa nuorison bilemukeina. Mukien kerrotaan olevan punaisia koska niistä ei näe läpi, mitä ne sisältävät. Mukien koko on myös sellainen, että niihin mahtuu olut-tuoppi. Punainen muki taitaa olla jo kulttuurinen juttu ja synonyymi hauskanpidolle ainakin Yhdysvaltojen opiskeijapiireissä ja tosiaan nuorisoelokuvissa.
Kannattaa kääntyä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin puoleen
https://kavi.fi/
sähköposti: kavi@kavi.fi
https://kavi.fi/yhteystiedot/
Samaa aihetta sivuava kysymys on esitetty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastosta-voisi-saada-kaukolainaa…
Hei
Onko sinulla kirjastokortti Vaasan kaupunginkirjastoon? Sinulla täytyy olla ensiksi asiakassuhde meihin, ennenkuin voit käyttää Vaasan kaupunginkirjaston e-aineistoja. Kun olet rekisteröitynyt asiakkaaksi, voit myös rekisteröidä kirjastokorttiisi rinnakkaiskortin, esimerkiksi Tritonian kirjastokortin.
Jos sinulla on jo meille kortti mutta et ole rekisteröinyt Tritonian korttia rinnakkaiskortiksi, sinun täytyy tulla kirjastoon paikanpäälle tekemään se.
Terveisin
She walks in beauty on yksi niistä yhdeksästä Byronin Hebrew melodies -kokoelman kolmestakymmenestä runosta, jotka Valter Juva on tulkinnut suomeksi valikoimassa Sata runoa : valikoituja maailmankirjallisuudesta (WSOY, 1916). Siinä sen nimenä on Hän ihanana hiipii luo.
Kylläpä se 'humu' on sekä Seljan esikoiskokoelmassa Vielä minä elän (1942) että niissä hänen valittujen runojen kokoelmissaan, joihin Nuori varsa sisältyy (Runot, 1970; Aurinko tallella, 1988; Riikinkukon lapsi, 2010).
Kirjastokortin ja siihen liitetyn tunnusluvun saaminen edellyttää, että käyt henkilökohtaisesti missä tahansa Helmet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus, passi tai ajokortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Vuonna 1862 voimaan tullut laki oli nimeltään Homestead Act. Ehtoina maan saamiselle olivat talon rakentaminen, yhtäjaksoinen asuminen ja viljely viiden vuoden ajan sekä pienen kirjaamismaksun suorittaminen.
Lähde:
Library of Congress: https://guides.loc.gov/homestead-act
Kyseinen Eino Leinon runo on kokoelmasta Sata ja yksi laulua (1898). Runo on järjestyksessä 81. runo ja kokonaisuudessaan se kuuluu näin:
Kun yksi rehkii ja yksi raataa
ja kaikki repii ja kaikki kaataa,
kun yksi kantaa ja kaikki sortaa,
kun yksi muuraa ja kaikki murtaa
ja yks se anteheks antaa vaan –
niin minne yksi se joutuukaan?
https://www.gutenberg.org/cache/epub/14649/pg14649.html
Ainoa tapa, miten saat kirjastokorttisi numeron on käydä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, sinulle tehdään uusi kortti.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Otsoni on kaasu, jossa tavallisen hapen kahden happiatomin (O2) sijasta on kolme (O3). Yläilmakehässä otsoni on hyödyllistä, sillä se imee auringon haitallista UV-säteilyä. Alailmäkehässä otsoni on saaste, sillä se ärsyttää hengitysteitä ja keuhkoja.
Otsonia ei ole päästöissä itsessään, vaan sitä syntyy auringonvalon reagoidessa hiilivetyjen kanssa. Kaupunkien keskustoissa otsonipitoisuudet saattavat kuitenkin olla pienet, koska otsoni reagoi niin ikään liikenteen päästöistä tulevan typpimonoksidin kanssa ja häviää sitä kautta. Tästä syystä ilman otsonipitoisuus on korkeampi maaseudulla. Otsonia voi myös kulkeutua Suomeen Keski-Euroopasta eteläisten ilmavirtausten myötä.
Otsonin muodostuminen on siis riippuvaista auringonvalosta, joten...
Finnan kautta löytyy runsaasti aiheesta kirjoitettuja artikkeleita eri kielillä:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=suoruumiit&type=AllFields&l… ja https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Tollundin+mies&type=AllFiel…
Suomeksi löytyy esim. artikkeli Tollundin mies teoksessa Miten opetan historiaa? (toim. Rantala Jukka). WSOY 2005
ja kirja Suon kansaa : rautakauden ihmisiä kahden vuosituhannen takaa / Glob, Peter Vilhelm ; Kopisto, Aarne ; Kunnas, KirsI. WSOY 1968, https://www.finna.fi/Record/satakirjastot.5316
Nykypäivän suoruumiita esiintyy joissakin jännityskirjoissa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www....
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun mukaan nimeä on annettu lapselle viimeksi 1920- ja 30-luvulla. Aiempinakin vuosikymmeninä sitä on annettu nimeksi yksittäisille naisille ja miehille:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
En löytänyt nimestä mitään tietoa kirjaston kokoelmissa olevista nimikirjoista. Verkosta löytyi jonkun verran tietoa nimestä Seda. Se on armenialainen tytön nimi, joka merkitsee metsänhenkeä:
https://www.babynames.com/name/seda
Mia Kankimäen käsittelemä Sei Shōnagonin ”Tyynynaluskirja” (tulossa suomeksi) on tietysti se klassikko. En tiedä voidaanko kaikkia numeroituina eteneviä tekstejä pitää varsinaisesti listoina, mutta Sontagilla ainakin ”Muistiinpanoja campista” on tällainen: https://nuorivoima.fi/lue/kesaklassikko/muistiinpanoja-campista
Nick Hornbyn romaanissa ”Uskollinen äänentoisto” päähenkilö tekee erilaisia top-listoja. Lyhyemmästä suomennetusta proosasta tulee mieleen Georges Perecin ”Suuntaa-antava luettelo nestemäisestä ja kiinteästä ravinnosta, jonka olen niellyt vuoden tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäneljä aikana” (Granta 1, 2013).
Muilla kielillä Natalia Ginzburgin tekstissä He and I (italiasta englanniksi kokoelmassa The Little Virtues...
Netflixin hakutoiminto ei ainakaan antanut tuloksia Search | Netflix Media Center Netflixin asiakaspalvelun yhteystiedot ja chat: Netflixin ohjekeskus
Ei myöskään HBO Nordicin haku Haku (hbonordic.com) HBO Nordic yhteystiedot: Ota Yhteyttä (hbonordic.com)
Veli-Heikki Uusituvan Kalevala World -draamasarjan verkkosivut The Bear Clan
Tv-sarjan facebook-sivut, lieneekö tällainen tulossa? KALEVALA - Kultainen aika | Facebook
Gabriella on johdettu hepreankielisestä miehennimestä Gabriel, joka merkitsee 'Jumala on voimakas' tai 'Jumalan taistelija'. Raamatussa Gabriel on myös arkkienkelin nimi.
Erika ja Eerika ovat Erikin sisarnimiä. Erik on muinaisskandinaavinen nimi ja tarkoittaa yksin hallitsevaa. Erik oli suosittu Ruotsin ja Tanskan kuninkaiden nimenä ja Suomeen nimi tuli ruotsalaisen ristiretkeilijä Erik Pyhän mukana 1150-luvulla. Erika oli Ruotsissa erityisen suosittu nimi 1980-90-luvuilla ja Suomessa vähän myöhemmin 1990-luvulla. 2000-luvulla yleiseksi tuli nimen suomalaistettu muoto Eerika.
Tilastotietoja etunimien tarkoista lukumääristä löytyy Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/...
Fono.fi - Äänitetietokannasta löytyi Mariskan sanoittamia levytyksiä yhteensä 349 kappaletta. Hakutuloksissa on paljon päällekkäisyyksiä eli sama laulu on saatettu julkaista moneen kertaan eri levyillä. Todellinen luku on siis huomattavasti pienempi, ehkä noin puolet eli n. 175 kappaletta. Mutta voit selvittää asian laskemalla mukaan vain yhden version jokaisesta laulusta. Laulut tulevat hakutulokseen aakkosjärjestyksessä:
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=mariska&rooliText=San.+t…
On myös huomioitava, että Fono.fi sisältää tietoja vain fyysisenä teoskappaleena julkaistuista levyistä. Ulkopuolelle jäävät monet pelkästään verkossa julkaistut laulut. Näistä löytyy tietoja Discogsin kautta:
https://www.discogs.com/...
Finnassa https://www.finna.fi/Content/about_finnafi on mukana paljon kirjastoja, arkistoja ja museoita ympäri Suomea. Mikäli löytämääsi teosta ei löydy Turun kirjastoista, voit tehdä kaukopalvelutilauksen https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana#interlibraryloans
Kaukopalvelu on kirjastojen välistä toimintaa. Se on maksullista. Turun kaupunginkirjasto veloittaa 4 € + mahdolliset lainanantajakirjaston maksut.
