Aiheeseen voisivat sopia esimerkiksi seuraavat kirjat (linkin takaa löydät kirjan tarkemmat tiedot ja saatavuuden Helmet-verkkokirjastosta):
Vladimir Sorokin: Pyhän Venäjän palveluksessa : 2027. Like, 2008.
Viktor Pelevin: Viides maailmanvalta : yli-ihmisen tarina. Tammi, 2009.
Jukka Mallinen & Ville Hytönen (toim.): Putin tulee kylään : Venäjän politiikan hurjimmat vitsit. Savukeidas, 2015.
Michael Honig: The senility of Vladimir P. Atlantic Books, 2016.
Klassikkoteos:
Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan. WSOY, tarkistettu painos,2015. Ensimmäinen suomennettu painos ilmestyi 1969.
Tietokirjoja:
Anna-Lena Laurén: Samettidiktatuuri : vastarintaa ja myötäilijöitä nyky-Venäjällä. Teos...
Tietoa muutoksesta ei suoralta kädeltä löytynyt. Tässä kuitenkin Helmet-hausta löytyviä teoksia, jotka mahdollisesti käsittelevät aihetta. Aiheena on käytetty hakua ”motorinen kehitys”
Varhaisvuosien liikunta, kirjoittajat: Pirkko Karvonen, Helena Siren-Tiusanen, Riitta Vuorinen
Lapsen motorinen kehitys / Britta Holle
Hyppää pois! : lapsen motoriikan arviointi ja kehittäminen / Pirkko Karvonen
Iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä : varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset
Liikunta ja oppiminen : mitä merkitystä on kuperkeikalla? / Liisa Hakala
Motoriikan säätely ja motorinen oppiminen / Kari Kauranen
Paluulupia kirjoitti Sotilashallinto-osaston väestönsiirtotoimisto. Toimiston arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa Helsingissä. Voit tehdä tietopyynnön kansallisarkistoon tällä lomakkeella: https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Lassi Nummen runokokoelma Requiem (1990) ilmestyi ruotsiksi vuonna 1994 Gunvor Javenin kääntämänä ja julkaistiin siis myös ruotsiksi nimellä Requiem.
Lähettämänne teksti on Nummen runosta Anna meille rauha eli Giv oss frid.
Ruotsinnos kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin ja voitte tilata teoksen omaan lähikirjastoonne.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3605083
Kysymääsi peliä en onnistunut löytämään. Selvitin, että 2000-luvun alussa käytössä on ollut ainakin alla olevat aapiset, joihin peli voisi liittyä. Voit itse selvittää asiaa lisää esimerkiksi ottamalla yhteyttä kirjojen kustantajiin.
Tuula Kallioniemi: Aapinen : satulakka, viestivakka, tietopakka (https://outi.finna.fi/Record/outi.1195106)
Hannele Huovi: Iloinen aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.1197833)
Tuula Kallioniemi: Aapinen : Hauska matka (https://outi.finna.fi/Record/outi.518386)
Mervi Wäre: Pikkumetsän aapinen (https://outi.finna.fi/Record/outi.821421)
"Hypättiin hyrrien selkään ja lähdettiin vilistämään yksitoikkoista oilinkia (oilingiksi sanotaan kauvan jatkuvaa suoraa maantietä – ojelmusta). Se on ikävimpiä taipaleita tämä väli Utajärveltä Sanginkylään. Ei mitään vaihtelua silmälle, ei mitään muodon muutosta: alastonta, hedelmätöntä rämettä koko seutu. Mieli käy ilottomaksi, sydän toivottoman tyhjäksi tällaista erämaata vaeltaessa. Täytyy olla pilkkopimeä sitä kulkiessa, silloin ei erämaan surkeus sieluun niin pure..."
Ilmari Kianto kuvaa taivalta Utajärveltä Sanginkylään kirjoituksessaan Polkupyörällä kotiin. Se sisältyy hänen vuonna 1904 julkaistuun kirjaansa Nuoren miehen kädestä : kokoelma mielialoja. Tämän lisäksi teksti on mukana Kiannon Valittujen teosten ensimmäisessä...
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmiin kuuluu Suomen laki 1-3 -teos, jonka ensimmäinen osa sisältää perustuslain. Teoksesta julkaistaan uusi painos vuosittain. Vuoden 2021 painoksen saatavuus näkyy verkkokirjastossa: https://bit.ly/3vsLWph.
Suomen ajantasainen lainsäädäntö on nähtävissä myös sähköisesti Finlex-palvelussa: https://www.finlex.fi/fi/.
Toveri Näveri löytyy Lassi Sinkkosen runokokoelmasta ”Väljät vaatteet” (Kansankulttuuri, 1966, s. 73-74). Sama runo sisältyy myös hänen kirjaansa ”Meitä kohti : runoja vuosilta 1965-1973” (WSOY, 1974, s. 49-50). Runon nimeä ei ole runon alussa, vaan se löytyy sisällysluettelosta tai hakemistosta: ”Toveri Juhonpoika Soikkelin päiväkirjasta”. Runossa on 8 numeroitua säkeistöä, joista 5. säkeistö alkaa: ”Toveri Näveri puolsi anomusta”. Ensimmäinen säkeistö alkaa: ”Vuosi 1918 helmikuuta.”
Hyviä johdatuksia Jugoslavian hajoamissotien sotatapahtumiin voisivat olla myöhemmin jugoslavialaisesta sotataidosta tohtoriksi väitelleen everstiluutnantti Janne Mäkitalon vuosina 1999-2000 laatimat tutkielmat aiheesta:
Mäkitalo, J. (2000). Entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käytyjen sotien merkittävimmät operaatiot. Yleisesikuntaupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Mäkitalo, J. (1999). Suluttamisen merkitys entisen Jugoslavian alueella vuosina 1991-1995 käydyissä sodissa. Esiupseerikurssin tutkielma, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Muutama vuosi myöhemmin ilmestyneen hieman vastaavan Balkan battlegrounds -teoksen erinomainen kartta-aineisto sotatapahtumista on saatavilla Yhdysvaltain kongressin kirjaston...
Kirjastoon tarjotaan paljon lahjoituskirjoja, joten joudumme miettimään tarkkaan mitä kannattaa ottaa. Otamme vastaan uudehkoa (alle 10 vuotta vanhaa) kaunokirjallisuutta ja mahdollisimman uusia tietokirjoja. Kirjastossa on jo aika paljon virolaisia klassikkoja ja historiallista kirjallisuutta. Tuo näytteeksi muutama kirja 2. kerroksen palvelupisteeseen, niin katsotaan millaisia kirjoja sinulla on.
Koko Hubaran kirjassa Bechi on hahmo nimeltä Shoshana, joka on kirjan toisen hahmon Bechin jemeninjuutalainen äiti ja kirjailija. Shoshanan hahmo on kirjassa kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen nimeltään "Shoshana Ayin. kävi täällä". Kyseessä on siis fiktiivinen hahmo, Shoshana ei ole Koko Hubaran äiti. Hänen äitinsä ei tiedettävästi ole kirjailija. Bechi kirjan lopussa on monisivuinen lähdeluettelo, jossa mainitaan Anja Kaurasen kirja "Sonja O. kävi täällä". Liekö Shosanan fiktiivisen teoksen nimi saanut inspiraationsa kyseisestä teoksesta.
Lähteet:
Kuvaus Bechi kirjan sisällöstä Otavan sivuilta https://otava.fi/kirjat/bechi/ (viitattu 28.2.2022) ja Tuijata. Kulttuuripohdintoja -blogista...
Regine Deforgesin kirjasarjassa Sininen polkupyörä (La bicyclette bleue) on kaiken kaikkiaan kymmenen osaa, joista on suomennettu vain
viisi ensimmäistä.
Seuraavien osien suomennosaikeista ei löydy tietoa.
Sininen polkupyörä -sarjan viisi ensimmäistä suomennosta on kustantanut Gummerus Kustannus. Sinun kannattaa kääntyä kustantajan puoleen ja toivoa jatko-osien suomentamista.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175999478276
https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Metsäjänis on Keski-Suomen maakuntanisäkäs Keski-Suomen liiton mukaan.
Maakuntaeläinten valinnasta en löytänyt tietoa, ja muutamalta maakunnalta sellainen puuttuukin. Nimikkoeläinten valinta perustunee kuntien ja maakuntien omaan nimitysintoon. Muita nimikkolajeja on aikanaan valittu äänestyksin, esim. maakuntalinnut vuonna 1985.
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Myöhästymismaksun voi maksaa kirjastokorttia tai henkilöllisyyspapereita näyttämällä kirjastojen infotiskeille, kun henkilökunta on paikalla.
Monissa kirjastoissa ei ole enää käteiskassaa, vaan maksut hoidetaan kortilla.
Sakot voi maksaa myös verkkopankkitunnuksilla Helmet-sivuilla. https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle.
Jukka Partasen kirja Mannerheim ja Hitler kertoo Mannerheimin juhlalounaan tarjoilusta seuraavaa:
"Tiedettiin yleisesti, että Hitler oli kasvissyöjä eikä käyttänyt alkoholia. Korkealle juhlavieraalle oli valmistettu edellisenä iltana presidentinlinnassa pikaisesti omat ruoat. Lounaan alkuruokana tarjottiin muna-riisi- sekä kaalipiirakoita, joita myös Hitler söi. Keitetyn lohen asemesta hänelle tarjottiin parsakeittoa. Pääruokana olleen täytetyn hanhen tilalle Hitlerille tuotiin vihannesvanukas. Myöskään jälkiruokana ollutta hedelmäsalaattia hän ei syönyt, sillä sen valmistuksessa oli käytetty alkoholia."
"Hitler ei myöskään juonut aterian yhteydessä tarjottuja viinejä, Dienheimerin vuosikerran 1937 valkoviiniä, Chateau Bel-Gir -...
