Philip Ridley syntyi vuonna 1960 Lontoon East Endissä, missä hän edelleen asuu ja työskentelee. Hän opiskeli maalausta St.Martin's School of Art-nimisessä taidekoulussa, josta hän valmistui vuonna 1984. Vuonna 1988 ilmestyi hänen ensimmäinen kirjansa Crocodilia.
Nämä tiedot löysin saksankielisiltä nettisivuilta osoitteesta http://www.theaterkosmos.at/conts/11autoren/philip_ridley.htm . Ridleyn henkilötietoja en löytänyt suomenkielisiltä sivuilta.
Nykysuomen sanakirja vuodelta 1980 (WSOY) määrittelee sanat pikkupiika, piika ja emäntäpiika seuraavasti:
Pikkupiika on palvelustyttönä (tav. vanhemman palvelijan ohella) toimiva keskenkasvuinen tyttö. Emäntäpiika taas
emännän tehtäviä hoitava palvelija, emännöitsijä, esimerkiksi kartanon, piispan emäntäpiika. Piika viittaa
nykyään varsinkin maalaistaloissa, aikaisemmin yleisemmin naispalvelijaan, -palkolliseen, palvelustyttöön, kotipiikaan, talousapulaiseen, mutta sanalla on nykyään hieman halventava sävy.
Ainakin Kaari Utrio on käsitellyt naishistoriaa ja piikoja kirjoissaan Kalevan tyttäret ja Suomen naisen vuosisadat, osat 1-4. Viimeksi mainitun moniosaisen teoksen 1-osan nimi on Piikasesta maisteriksi.
Justus tarkoittaa latinan kielellä oikeamielinen, rehellinen, vanhurskas. Uudessa Testamentissa Justus oli mies, jota ehdotettiin apostoliksi pettäjä Juudas Iskariotin jälkeen. Katolisessa kirkossa Justus on neljäntoista pyhimyksen nimi. Kirkon kalenteriin nimen on tuonut Lyonin piispa Justus, joka perimätiedon mukaan kuoli 2.9.309. Suomalaisessa almanakassa Justuksen päivä oli tämän päivän mukaisesti vuosina 1708-1907 ja on Ruotsin almanakassa edelleen.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäivättömien nimipäiväkirja, 1989 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999.
Nykysuomen sanakirjan mukaan koetinkivi on kivi, jota käytetään kulta- ja hopeapitoisuuden määrittämisessä, koetuskivi. Se on siis paikka, missä aines, laatu, testataan. Yleiskielessä sana on saanut kuvaannollisen merkityksen ja sitä käytetään tilanteissa, jossa jokin asia on koetuksella, testissä (köyhyys on ystävyyden koetinkivi).
Sanan kantana on verbi koetella, jolla on useita merkityksiä:
1. tunnustella (esim.valtimoa)
2. kokeilla, tutkia (kokeilla onneaan, kokeilla kestävyyttä)
3. panna koetukselle, pitää koetuksella, kysyä, rasittaa
(johdin on koeteltu suurella jännitteellä)
4. joskus myös merkityksessä yrittää, yritellä
(he koettelivat käyttäytyä kuin juhlissa) )
Tässä pari vinkkiä:
Hesse; Hermann: Lasihelmipeli
Proust, Marcel: kadonnutta aikaa etsimässsä
MacDonald, Ann-Marie: Linnuntietä
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Herääminen : 1300-1600
Alnæs, Karsten: Euroopan historia. Kiihkon aika : 1600-1800
(Alnaesin teos on erittäin sujuvasti ja mielenkiintoisella tavalla kuvaillut Euroopan historiaa. Hän kertoo arkielämästä, eikä hallitsijoista ym. Voi lukea kuin romaania)
Némirovsky, Irène: Ranskalainen sarja
Nesser, Håkan: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä
Mankell, Henning: Kaikki kirjat, hienoa jännitystä ja loistavia Afrikka-kirjoja.
Eva ja Adam -kirjojen kirjoittaja Måns Gahrton (s. 1961) itse on syntynyt Lundissa, mutta muuttanut jo hyvin varhain Tukholmaan.
Eva ja Adam -kirjoissa kyseessä on nykyaika ja koulu on ruotsalainen peruskoulu.
Gahrtonin Rosa-kirjojen Rosan kotipaikaksi mainitaan Tukholma ja Gahrton asuu itsekin Tukholmassa. Joten voisiko olla...???
Mervi Kosken kirjassa "Ulkomaisia nuortenkertojia 1" on kerrottu enemmänkin kirjailijasta itsestään ja myös hänen kirjoistaan, mutta sielläkään ei ollut vastausta paikkaa koskevaan kysymykseen. Kirjoissa pääpaino on enemmänkin ihmissuhteissa ja ystävyydessä ja jokapäiväisessä elämässä, jolloin tapahtumien paikka ei ole nähtävästi pääasia.
Evalla ja Adamilla on omat kotisivut.
http://www.evaochadam.com/index2....
Marilyn Kayesta on kysytty tällä palstalla aiemminkin. Vastaukset löydät arkistosta kirjoittamalla laatikkoon Kaye Marilyn. Esim. seur. osoitteesta löytyy tietoa suomeksi
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=320&lastname=Kaye&…;
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiia on Virosta meille tullut Dorotean lyhentymä. Dorotea puolestaan on kreik. Jumalan lahja ja kolmen katolisen pyhimyksen nimi. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiian Concordiaan sen lopun perusteella, mutta muuta yhteyttä niillä ei ole.
Siiri on suomalainen muunnos Sigridistä, joka on muinaisskandinaavinen nimi. Sigridin alkuosa merkitsee voittoa ja jälkiosa kaunista tai ratsastajatarta, siis voittoisa kaunotar tai voittoisa ratsastajatar.
Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja (WSOY 1999)mukaan nimi Pirita on muunnos nimestä Birgitta, joka puolestaan on muuntuma kelttiläisestä Brigidasta. Kelttiläinen sana brigh tarkoitaa voima, vahvuus, korkea, ylhäinen.
Raul Roineen satukirjassa Tammikon väki (Karisto 1962) on satu Sam Syöverinen, jossa sammakko Sam Konnanpoika Syöverinen arvonantoa ja huomiota saadakseen alkaa kutsua itseään von Syöveriseksi.
Kirjassa Maailman taiteen historia, kirjoittanut Hugh Honour & John Fleming on hyvä slostus ja analyysi Isenheimin alttarista.
Englanniksi löytyy myös tietoa netistä:
http://www.wga.hu/frames-e.html?/html/g/grunewal/2isenhei/
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Otavan Iso musiikkitietosanakirja (1977) osaa kertoa, että Kaj-Erik Albert Gustafsson syntyi Loviisassa 24.11. 1942 sekä mainitsee hänet suomalaiseksi urkuriksi ja kuoronjohtajaksi. Tietoa Gustafssonista löytyy myös Sibelius-akatemian kirkomusiikin osaston sivun(http://dept.siba.fi/kimu/fin/index.php?pid=674). Säveltäjänä Gustafsson on tuottanut ensisijaisesti kirkollista käyttömusiikkia: kuoro- ja urkuteoksia.
YLEn levystöstä (http://www.yle.fi/levysto/firs2/saveltaja.php?Id=Gustafsson+Kaj-Erik+Al…) häeltä löytyy seuraavat sävellykset:
Aftonpsalm
Agnus dej
Ave maria
De profundis
Det var lärksång och glans
Fröjda dig
Gloria
Inför ditt ansikte
Jag har ett hem ett ljuvligt hem
Jag ville jag vore
O salutaris hostia
Pohjoisella rannalla...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä syntyneen Emilin sisarnimi, joka yleistyi erityisesti 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomen almanakassa se oli vuonna 1851 muodossa Emelia. Emilia on ollut almanakassa vuonna 1852, 1864-1928 ja uudelleen vuodesta 1950. Nimellä on lukuisia muunnoksia, kirjoitusasuja ja lyhennelmiä: Emiilia, Emilja, Mila, Milja, Milka ja Milla
Vuosina 1990-1991 10 suosituinta tytön nimeä olivat: Laura, Jenni, Heidi, Anna, Noora, Sanna, Hanna, Johanna, Jenna ja Tiina. 10 suosituinta pojan nimeä olivat: Ville, Mikko, Antti, Joonas, Niko, Joni, Sami, Teemu, Toni ja Janne.
Tiedot löytyvät Eero Kiviniemen teoksesta Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993, s. 46-47).
Pasilan kappaleet Svenska dagbladetista on luettava rikhardinkadun kirjastossa remontin aikana.
Oheisena osoite sinne:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1555#riku
Svenska dagbladetilla on myös verkkoversiona
http://www.svd.se/
Niksi Pirkan ohje:
"Asettakaa ryijyn alle muovi, jolloin voitte liikutella sitä helpommin. Peskää ryijy 30-asteisella vedellä ja villapesuaineella. Käyttäkää väljästi vettä ja huuhdelkaa kolmesti. Sen jälkeen puristelkaa ryijyä kevyesti ja hellästi, jotta saatte veden mahdollisimman hyvin siitä pois. Lopuksi tasokuivatus." - MS.
LIsää pesuohjeita näiltä sivuilta:
http://www.tupulatakki.net/vaiheet.htm
http://www.craftmuseum.fi/konservointikeskus/esitteet/ohjeryijynhoito1d…
Artikkeli:
Kasanen, Outi: Näin hoidat,ryijyt, raanut ja matot. Novita 2003 n:ro 1 s. 72
Emilia nimen juuret löytyvät Pentti Lempiäisen "Nimipäiväsanat mitä nimet kertovat" Helsinki 1994, ISBN 951-625-282-6
Kirjan mukaan nimi juontuu muinaisroomalaisen Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Tästä nimestä on saatu miehennimi, Eemil sekä sisarnimi Emilia, joka otettiin almanakkaan 1852.
Samasta kirjasta käy ilmi että " tämänpäiväiset nimet vievät eilisen tavoin ajatukset luonnonhaltioihin. Tuulikki on Kalevalassa yksi metsän haltioita, Tapion tytär, Tellervon (13.4) rinnakkaisnimi. Etunimenä se jäi kristinuskon vakiintuessa syrjään, kunnes se 1800-ja 1900-luvun vaihteessa pääsi uudelleen käyttöön ja otettiin almanakkaan 1908. Myöhemmin sen rinnalle ovat tulleet Tuulia (1950, alkuaan kirjailija Tyyni Tuulion nimimerkki).." s 72-73
Taika-...
