Alla pari varsin kattavaa sivustoa, jotka käsittelevät Mildred Wirt Besonia, (Carolyn Keene). Valitettavasti sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.nancydrewsleuth.com/mildredwirtbenson.html
http://childrensbooks.about.com/cs/authorsillustrato/a/nancydrew.htm
Sirpa on 1900-luvun alkuvuosina käyttöön otettu nimi. Nimen alkuperästä ei ole tarkkaa tietoa. Ensimmäinen Sirpa-niminen on luultavasti vuonna 1900 syntynyt Näyttelijä Sirpa Tolonen. Hänet oli alun perin kastettu Siiriksi. Nimen alkuperän yhteydessä on pohdittu voisiko nimi tulla sirpale-sanasta, mutta se tuntuu aika epätodennäköiseltä.
Suomen kielessä nimi Sirpa on ollut almanakassa vuodesta 1950. Sirpan nimipäivä on 15.9.
Sirpan kutsumanimiä ovat mm. Sirpana, Sippa ja Sirppa. Sirppaa käytetään myös ristimänimenä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja. WSOY, 1999
Vilkuna, Kustaa : Etunimet. Otava, 1990
Aihehaussa hakua voi rajata toisella asiasanalla valitsemalla ensimmäisen hakutuloksen jälkeen "rajaa/järjestä hakua" ja valitsemalla nuolella "sana teoksen nimessä" -alta vaihtoehto "asiasana". Koska asiasanaa "tietokirjallisuus" ei kuitenkaan käytetä, tällä hakutavalla voi etsiä vain tietystä aiheesta kaunokirjallisuudessa.
Rajaus tietokirjallisuuteen onnistuu käytettäessä sanahakua. Hakuun kirjoitetaan haluttu aihe tai aiheet ja "and not kaunokirjallisuus".
Animorphs-sarjan kirjoista on viimeksi suomeksi julkaistu 19. osa Lähtö ja Megamorphs-sarjasta toinen osa Dinosaurusten aikaan. Englanniksi kirjoja on Wikipedia-artikkelin mukaan kaiken kaikkiaan 65.
Kysymykseesi on jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta-palvelussa seuraavassa osoitteessa: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita Etsi arkistosta-kohtaan Kimi ja hae.
Kimi on Kim-nimen pidentymä, joka pohjautuu useissa kielissä Joakimiin. Kim saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta se voi olla lyhennys myös vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ("kuninkaallinen kukkula"). Joakim puolestaan pohjautuu heprealaisesta nimestä, jonka merkitys on "Jahve herättää, Jahve nostaa".
Kim ja Joakim viettävät nimipäiväänsä 20.3. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelussa voit katsella, kuinka yleinen nimi Kimi on. http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Lisää tietoja löydät myös erilaisista nimikirjoista esim. Vilkuna, Kustaa,...
Maiju Lassila eli Algot Untola oli monitahoinen persoonallisuus, josta kirjallisuudentutkijatkaan eivät ole päässeet yksimielisyyteen. Leo Lindstenin kirjoittamassa elämäkerrassa Maiju Lassila, legenda jo eläessään (ilm. vuonna 1977) kerrotaan hänen lapsuudestaan ja nuoruudestaan (sivut 36-54). Kirjassa valotetaan Lassilan persoonallisuutta ja mm. motiiveihin kirjailijanimen muuttamiseen Lassilaksi viitataan sivulla 144. Myös Elsa Erhon tutkimuksessa Maiju Lassila kerrotaan jonkin verran kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta. Kauko Kämäräisen teoksessa Intohimon ihmisiä kirjoittaja hyödyntää käsialantutkimusta yrittäessään ymmärtää Maiju Lassilan persoonallisuutta. Hänen mukaansa Untola halusi, ettei hänestä tiedettäisi mitään ja teki...
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
Joensuun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi elämäkertaa Marie Antoinettesta. Toinen sisältyy kirjaan Barth, Reinhard: Historian suurnaiset, 2005 ja toinen on teos Haslip, Joan: Marie Antoinette, 1989. Ne ovat suomenkielisiä. Muiden maakuntakirjastojen kokoelmista löytyy Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/ asiasanalla Marie Antoinette lisäksi seuraavat kaksi suomenkielistä elämäkertaa: Tschudi, Clara: Marie Antoinette, 1910 ja Zweig, Stefan: Marie Antoinette, 1935. Muista maakuntakirjastoista ja varastokirjastosta löytyy useita ruotsin- ja englanninkielisiä elämäkertoja, kuten Söderhjelm, Alma: Marie Antoinettes stora hemlighet, 1934, Saint-Amand, Imbert de: Marie Antoinette : 1789-1793, 1922, Fraser, Antonia: Marie...
Tässä palvelussa kirjailijasta on kysytty aiemminkin.
Saat aiemmista Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksista erilaisia, lähinnä kirjailijan kirjoihin liittyviä lähteitä. Ota osoite www.kirjastot.fi (Etusivu > Tiedonhaku > Kysy kirjastonhoitajalta > Arkisto). Laita asiasanaksi kirjailijan nimi. Itämeren maiden kirjailijakokous Littera Baltican kotisivuilta löytyy kirjailijan vuoden 2002 kokouksessa pitämä esitelmä englanniksi. Siinä hän käsittelee henkilöhahmojensa ongelmia
(http://www.litterabaltica.net/2002/vallik_aidi.shtml).
Internetistä on saatavissa Vallikin englanninkielinen haastattelu (http://www.einst.ee/literary/spring2004/18_08.htm) ja kriitikko Suvi Aholan artikkeli Vallikin teosten merkityksestä(http://www2.hs...
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Seuraavissa tämän vuoden Helsinginsanomissa käsitellään aihetta: Helsingin Sanomat - Talous - 1.12.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 1.4.2006; Helsingin Sanomat - Kotimaa - 23.8.2006; Helsingin Sanomat - Hinta & Laatu - 19.4.2006;
Helsingin Sanomat - Talous - 10.3.2006;
Helsingin Sanomat - Mielipide - 22.1.2006;
Näiden lisäksi aihetta käsitellää myös seuraavissa julkaisuissa: Maatilan Pellervo 2006, nro 1, sivu 20-22; Kuntalehti 2006, nro 5, sivu 28-29.
Kaikki edellä mainitut lehdet löytyvä Pääkirjastosta Pasilassa. Yli kolme kuukautta vanhoja Helsingin sanomia voi lukea mikrofilmeiltä. Lehtiä ei voi lainata, mutta niistä voi ottaa kopioita.
Katsoin youtubesta kyseistä kappaletta ja ymmärsin asian niin, että artistin nimi olisi Ruby ja kappaleen Enta 3aref. Vaasan kaupunginkirjastossa ei tätä ole enkä löytänyt levyä muualtakaan päin Suomea. Netissä toimii arabialaiseen musiikkiin erikoistuneita nettikauppoja, joista voit halutessasi yrittää katsoa kyseisen artistin levyjä.
Oosa on luultavasti suomennettu suositusta ruotsalaisesta Åsa-nimestä, mutta tämä suomalaistettu versio ei ole jostain syystä yleistynyt, väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimeä on annettu kaikkiaan vain 42 kappaletta . Åsa tulee pohjoismaisesta jumaltarustosta, jossa aasat ovat mahtava jumalsuku. Suomessa Åsa on ruotsinkielisessä almanakassa, nimipäivä on 13.6.
Lähteet:
Juri Nummelin: Eemu, Ukri, Amelie. 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2005)
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
"Suomen kielen perussanakirjan" (v. 1994) mukaan 'toimipaikka' on 1) toimintapaikka; virka-, työpaikka, esim. suurlähettilään toimipaikka 2)toimisto, toimitilat, esim. pankin toimipaikat, postitoimipaikat.
"Suuressa suomen kielen sanakirjassa" (v. 2004, toim. Timo Nurmi) 'toimipaikka' määritellään näin: 1) työpaikka, esim. Olen matkalla toimipaikkaani. 2) toimintapaikka, esim. Tarkastajan toimipaikkana on Jyväskylän talousalue. 3) laitoksen, liikkeen tms. toimisto, konttori, myymälä jne.; esim. Liikkeellä on toimipaikkoja ympäri maata.
Archemorus (Achromous), tai suomeksi Arkhemoros ei ollut varsinaisesti jumala, vaan (ainakin alkujaan) tavallinen kuolevainen. Hän oli Nemeaan kuninkaan Lycurguksen poika, alkujaan nimeltään Opheltes. Hypsipyle-niminen orjatar jätti pojan vartioimatta opastaessaan ”Argoksen seitsemän sankarin” Thebaa vastaan lähtenyttä sotajoukkoa. Sillä välin käärme (joskus lohikäärme) surmasi pojan. Yksi seitsemästä, Amfiaros piti tätä tapahtumaa huonona enteenä, ja antoi kuolleelle lapselle nimen Arkhemoros, ”edeltäkuolija”. Pojan kunniaksi alettiin viettää joka toinen vuosi Nemean kilpakisat. Arkhemoros on - jo nimensä mukaisesti – kreikkalaisessa mytologiassa kuoleman sanansaattaja, ja persiljan sanotaan saaneen alkunsa hänen verestään. Nyt en osaa...
Seuraavia kirjoja aiheesta saa eri maakuntakirjastoista: Toni Korkalo: Dekadenssin hurmaa – matka itseeni dekadenssin kautta (2004), J.K. Huysmans: Vastahankaan (2005), Ian Kelly: Beau Brummell: The Ultimate man of style (2006), Fashion Cultures – Theories, Explorations aned Analysis (2000), Charles Baudelaire: Modernin elämän maalari ja muita kirjoituksia (2001), Modernin ulottuvuuksia (1989), Henry Chriscott: The Story of a Great Passion (1978), Riddar Blåskägg och mannen med järnmasken – legendariska gestalter i historien (1973. Saat sijaintitiedot maakuntakirjastoissa Frank-monihaulla (www.kirjastot.fi > tiedonhaku > Frank-monihaku), valitsemalla hakualueeksi maakuntakirjastot ja laittamalla asiasanan dandyismi. Voit saada...
Lentoyhtiöiden visuaalisesta ilmeestä on saatavissa lähinnä
kirjallisuutta, joka käsittelee koneiden sisustusta, matkustamohenkilökunnan pukuja ja lehtoyhtiöiden
graafista ilmettä. Kullakin lehtoyhtiöllä on oma kokonaisilmeensä. Tiedot olisikin etsittävä erikseen yhtiöiden historioista.
Esim. Finnairin aloittaessa säännölliset lennot New Yorkiin v. 1969,
valittiin ensimmäisessä luokassa käytettäväksi astiastoksi Tapio Wirkkalan suunnittelema Ultima Thule.
Ohessa muutama kirjallisuusviite. Kaikki mainitut ovat saatavissa
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta.
Hämeentie 135 A, 00560 Helsinki, www.aralis.fi/taik, kirjasto@uiah.fi.
Kirjallisuutta:
Lovegrove, Keith
Airline : identity, design and culture
London : Laurence King, 2000.
Tapio...
Olisiko kuitenkin kyseessä varsin uusi kotimainen, eli Leverage-yhtyeen kappale "Superstition"? Radio Cityllä oli ainakin "Tides"-levyn mainoskampanja. Kyseinen kappale soi myös kevään jääkiekon MM-kisojen maalikoosteissa.
