Kysymys osoittautui sen verran vaikeaksi, että siihen ei löytynyt vastausta. Kyselin kirjastojen väliseltä tietopalvelulistalta, tunnistaisiko joku teosta. Lopussa kuvailemanne teoksen tunnisti muutama Helen DeWittin Viimeinen Samurai -teokseksi. Taidekokoelmia on kuvattu teoksessa Hitchchock, Jane Stanton: Silmänlumetta ja Manuel Vicentin Matissen morsian. Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Valitettavasti kysymyksestänne ei käy ilmi, mitä tonttulaulua varsinaisesti tarkoitatte. Suuren toivelaulukirjan eri osista löytyy mm. seuraavia vaihtoehtoja (jäljessä osa ja sivu): //Soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu 1, 75//, //Sinivuorten yö, siellä uuras työ 4, s. 82//, //Hiipiellen tonttuset hyörivät vaan 7,41//, //Pakkasyö on ja leiskuen Pohja loimuja viskoo 7, s. 44//, //Hei tonttu-ukot hyppikää, nyt on riemun 7, s.50//, //Tonttu Torvinen on salainen 9, s. 52//, //Mikä hyppy, mikä huiske 10, s. 47//, //Arvaa kuinka tonttu-ukko
11, s. 38//, //Hyvää iltaa, hyvää iltaa pienet tontut te 11, s. 39//, //Helkkää pienet tiu'ut 11, s.41//, //Jo pipolakki ja punatakki on juhlakuntoon laitettu 12, s. 48//,
//Soita sormia, napsuttele, kyllä me...
Helsingin Arabianranta on uusi asuinalue, josta ei vielä ole julkaistu juurikaan kirjallisuutta. Tietoa kaupunginosasta löytyy Internetistä Helsingin kaupungin sivuilta:
www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto
Kaupunkisuunnitteluvirasto > Ajankohtaiset suunnitelmat > Projektialueet > Arabianranta
sekä
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2005/305Vanhakaupunk… .
Historiallisesti nykyinen Arabianranta on Helsingin Vanhaakaupunkia. Vanhankaupungin historiasta kertoo teos Markku Heikkinen, Helsinki, Helsingin kaupunginmuseo, 1989.
Myös Annalan kartano sekä Arabian tehtaat liittyvät alueen historiaan. Annalasta kertovat teokset:
Villa Anneberg - Annalan huvila, porvarisidyllistä kaupunkilaisten keitaaksi,...
Anna Leino on kirjoittanut vain yhden teoksen, Mustat siivet, joka on ilmestynyt WSOY:n kustantamana vuonna 1998. Anna Leinosta ei löydy tietoa kirjailijahakemistoista eikä myöskään internetistä. Voit halutessasi lähestyä teoksen kustantajaa WSOY:tä, yhteystiedot löydät heidän nettisivuiltaan osoitteesta www.wsoy.fi
Aivan oikein muistettu, näytelmää on esitetty vuosina 1970-1971 Wasa Teaternissa nimellä Ernest och ingen annan. Samannimisenä se on mennyt myös Helsingissä Svenska Teaternissä vuonna 1984. Åbo Svenska Teatern puolestaan on esittänyt näytelmää vuonna 1961 nimellä Mr. Ernest. Nämä tiedot löytyivät Ilona-esitystietokannasta osoitteesta http://212.213.117.18/ Tietokantaan pääsee myös Teatterin tiedotuskeskuksen sivujen kautta http://www.teatteri.org/ . Ruotsinkielisten teattereiden esitystiedot ovat tosin tietokannassa kattavasti vasta 1960-luvulta alkaen, joten on hyvinkin mahdollista, että aikaisempiakin ruotsinkielisiä esityksiä on ollut, onhan näytelmää esitetty suomeksi jo 1910-luvulla.
Näyttää siltä, että kaskelotti on levinnein. Vertailu tehtiin pullonokkadelfiinin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pullonokkadelfiini)ja kaskelotin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaskelotti)kesken.
Eemi on Eemil nimen yksi monista kutsumanimistä. Eemil tulee meille ranskasta, jossa sen muoto on Émile, joka taas juontaa juurensa muinaisroomalaisesta Aemilius-patriisisuvun nimestä.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja. Vilkuna ...et al. Otava.
Aurora on kreikkaa ja tarkoittaa aamuruskoa. Nelli on suomalainen muoto etunimestä Nelly, joka taas on englantilainen lyhenne Eleonoorasta tai Helenasta. Eleonoora puolestaa tulee arabian Ellinorasta eli "Jumala on valoni". Helena taas tulee Kreikasta ja tarkoitaa "loistava".
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Kyseessä on todennäköisesti Maila Pylkkösen runo, joka alkaa "Kun meissä oli hinkuyskä". Se on Pylkkösen runokokoelmasta Kootut: runot ja proosarunot 1957-1977. Kirja löytyy useiden Piki-kirjastojen kokoelmista, mm. Kangasalan kirjastosta.
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa on asumisviihtyvyyttä käsittelevistä teoksista esimerkiksi:
Pelkonen, Juha
Kaupunkiviheralueiden koetut arvot ja merkitys asukkaille Länsi-Vantaalla
[Vantaa] : Vantaan kaupunki, 2005
Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen, Ympäristöministeriön ja Vantaan kaupungin yhteistyössä toteuttama tutkimushanke. (Tiivistelmä)
Strandell, Anna
Asukasbarometri. 2004 : asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä
Helsinki : Ympäristöministeriö : Edita, jakaja, 2005
ISBN 951-731-287-3 (nid.)
Myös verkkoversiona, ISBN 951-731-288-1 (PDF.)
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=120388&lan=fi
Strandell, Anna
Asukasbarometri 1998 : asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä
Helsinki :...
Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, tietoa:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2006/9/tekijanoikeuslaki_muuttuu.ht…
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tekijänoikeuslain 19 §:n muuttamisesta
Esityksen pääasiallinen sisältö:
Esityksessä ehdotetaan, että tekijänoikeuslakia muutetaan siten, että tekijöiden oikeus korvaukseen teosten kappaleiden lainaamisesta yleisölle ulotetaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaan lainaamiseen. Muutos toteutetaan poistamalla korvausoikeutta koskevasta säännöksestä poikkeus, jonka mukaan yleisestä kirjastosta tapahtuvasta lainaamisesta ei ole oikeutta korvaukseen. Muutos aiheutuu Euroopan komission vuonna 2002 omaksumasta uudesta vuokraus- ja lainausdirektiivin tulkinnasta.
Esitys liittyy valtion vuoden 2007...
Valitettavasti näillä tiedoilla kyseistä kappaletta ei löytynyt. Kyseessä voi olla Enteen esitys jostakin neljästä elokuvasta, joissa hän esitti lauluja. Tarkempaa tietoa niistä löytyy mm. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vesa_Enne . Näistä lauluista montaakaan ei ole levytetty koskaan. Vesa Enteen levytyksiä on koottu seuraavalle www-sivulle: http://personal.inet.fi/musiikki/rockabilly/vesaenne.html . Kävin hänen levytyksistään monta läpi, mutta tämän aiheisia sanoituksia en niistä löytänyt. Jos etsittävästä kappaleesta tulee mieleen lisätietoja, jatkan mielelläni etsimistä.
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
Kovin paljon henkilötietoja ei kirjailija Anu Holopaisesta ole saatavilla, mutta joihinkin kysymyksiisi löytyy seuraavassa vastaus: Anu Holopainen on syntynyt vuonna 1968 Helsingissä ja hän on toiminut myös toimittajana. Hänen kirjansa Molemmin jaloin oli ehdokkaana vuoden 2006 Finlandia junior-palkinnon saajaksi. Anu Holopainen omistaa sekarotuisen koiran nimeltään Zeta.
Anu Holopaisen kirjoja kustantaa Karisto Oy, jonka kautta voisit lähettää fanipostia hänelle.
Alla muutamia nettisivustoja, joilta löytyy lisätietoa kirjailijasta:
Karisto, https://www.karisto.fi/sivu/kirjailijat/holopainen-anu
Kirjasampo, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175927532748
Nuorisokirjailijat, http://www.nuorisokirjailijat.fi/holopainen-...
Raision kirjaston kokoelmissa on pari kirjaston historiaa käsittelevää kirjaa
- Uusi-Honko, Raili
Raision kaupunginkirjasto : historiaa ja nykypäivää
- Karlsson, Pia
Raision kirjastotoimen historiikki : katsaus kirjaston historiaan 1885-1998
Raision kirjasto ei osallistu Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun, joten kirjaston historiasta kannattaa käydä kyselemässä myös kirjastosta:
http://www.raisio.fi/asp/system/empty.asp?P=583&VID=default&SID=2854265…
Maailmassa on (useimpien listausten mukaan)194 itsenäistä valtiota. Tämä lukumäärä ja maiden listaus ei kuitenkaan ole täysin yksikäsitteinen. Maailmassa kun on myös ns. ”de facto-itsenäisiä” alueita, eli alueita jotka käytännössä ovat itsenäisiä, mutta muut valtiot eivät ole niitä tunnustaneet. Lisäksi on maita, jotka monet muut valtiot ovat tunnustaneet, mutta jotka käytännössä eivät kuitenkaan ole itsenäisiä. Täytyy myös muistaa, että listaan tulee jatkuvasti uusia valtioita. Seuraavana taitaa Euroopassa havitella itsenäisyyttä Kosovo.
Luetteloita itsenäisistä valtioista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista
http://www.kolumbus.fi/esko.riste/maatot.htm
Pasilan kirjaston kokoelmissa on Barbara Hulanickin omaelämäkerta "From A to Biba" (1984). Kirja on kuitenkin tällä hetkellä lainassa.
Useat muodin historiaa käsittelevät teokset sisältävät varmasti jonkin verran tietoa ja kuvia Bibasta ja Hulanickistä. Kaikissa selailemissani muotikirjoissa nämä tiedot jäivät kuitenkin vain yksittäisiksi maininnoiksi, eivätkä ne siis sisältäneet kattavampaa Biban tai Hulanickin historiaa.
Linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=from+a+to+biba&…
Elokuvan alkuperäinen nimi on:
Retour de Martin Guerre, Le ; ohj. Daniel Vigne.
Elokuvaa ei ole Suomen elokuva-arkiston tietojen mukaan levitetty Suomessa. Siitä ei ole elokuva-arkistossa video- tai DVD-kopiota. Arkistolla on 16 mm -kopio.
Elokuvaa voi toivoa esitettäväksi SEA:n esityssarjoissa.
www.sea.fi
Esim. Filmifriikin kauppa ei sitä tunne:
www.filmifriikki.fi
