Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on Raimo Jussilan vastikään laatima Kalevalan sanakirja, ISBN 978-951-1-23222-3, Otava 2009. Teos on suomenkielinen.
Kalevala-aiheisia sanastoja tai sanakirjoja ranskan kielellä en onnistunut löytämään, Kalevalasta ranskaksi kirjoitettuja teoksia kylläkin. Yliopistokirjastoista on kauttamme kaukolainana saatavissa esimerkiksi teos Autour du Kalevala / textes réunis par Georges Cerbelaud Salagnac. (Paris : Association pour le développement des études finno-ougriennes : Klincksieck, 1986)
Kalevala-aiheisilta ranskankielisiltä verkkosivuilta voi myös löytyä jonkin verran terminologiaa. Ohessa muutamia linkkejä:
http://fr.wikipedia.org/wiki/Kalevala ; http://www.sagesse-primordiale.com/Kalevala.htm ;...
Mainittu teos on tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon ja sen nimeketiedot näkyvät HelMet-verkkokirjastossa, mutta eivät nidetiedot, eli kuinka monta kappaletta ja missä kirjastossa kyseistä teosta on. Teos on vasta hankinta- ja luettelointiosastolla eikä sitä ole vielä käsitelty kirjastokuntoon eikä niteitä viety rekisteriin eli kirja ei ole vielä varattavissa. Tilannetta kannattaa seurata HelMetistä. Teos kyllä sisältyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmiin.
https://finna.fi
Kyseessä on Astrid Lindgrenin "Soittaako lehmus, laulaako satakieli?". Tosin tyttö muuttuu siinä lehmukseksi, ei koivuksi.
Satu löytyy Keravan kirjastosta kahdesta teoksesta:
Astrid Lindgren: Satuja (WSOY, 1981)
Astrid Lindgren: Soittaako lehmus, laulaako satakieli? (WSOY, 1984)
Kirjojen saatavuuden voi tarkastaa osoitteessa:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2
Kalervo Väänäsen aikakauslehtiartikkeli Luun elämänkaari, joka on ilmestynyt Duodecim-lehdessä vuonna 1996 numerossa 22 alkaen sivulta 2087 näyttäisi olevan myös internetissä luettavissa osoitteessa:
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…
Duodecim-lehden numerot on varastoitu Joensuun kaupunginkirjastossa vuodesta 1950 lähtien ja niitä voi lainata lukusali Vipusesta, laina-aika on yksi viikko.
Tietoa Irlannin kirjastoelämästä löytyy Library.ie- sivustolta, myös yleiset ja akateemiset kirjastot on lueteltu: http://www.library.ie/weblog/
Tältä sivustolta pääsee yksittäisten kirjastojen sivuille, joista löytyy yksityiskohtaisempia tietoja laina-ajoista ja maksuista esim.Kildaren County Libraryn sivulta http://kildare.ie/library/MembershipandLibraryServices/
Library Councilin sivuilta löytyy yleisistä kirjastoista lisää tietoa lyhyesti mm. rahoituksesta ja tilastoista: http://www.librarycouncil.ie/public/overview.shtml
EU:n Irlantia koskeva kirjastoselvitys v. 1998 sisältää myös tilastotietoja: http://cordis.europa.eu/libraries/en/green-ie.html
Kyllä, kaikki kirjastomateriaali pyritään tarkistamaan aina ennen hyllyyn laittamista tai asiakkaalle lähettämistä. Joskus kuitenkin tapahtuu ihan inhimillinen virhe. Jos lainatusta niteestä puuttuu jotain, kannattaa se palauttaa suoraan virkailijalle ja huomauttaa asiasta. Muussa tapauksessa oletetaan, että puuttuva osa on edellisellä lainaajalla. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä niteen omistajakirjastoon ja selvittää asia heidän kanssaan.
Suomen sanojen etymologisen sanakirjan mukaan täkkä tarkoittaa (riista)linnun rintalihaa. Sanaa on käytetty Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Keski-Pohjanmaan alueilla. Norjanlapissa on vastaava sana dæk`ke, mikä tarkoittaa luutonta, paksua lihaa tai lihasta. Raimo Jussilan Vanhat sanat -kirjan mukaan sanan täkkä vanhin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1770 muodossa Linnuntäckä. Se esiintyy Salomon Kreanderin ja Juhana Canstrénin teoksessa Lisäyksiä Jusleniuksen Sana-Lugun Coetukseen.
Tarkempia tietoja voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta, minkä yhteystiedot löytyvät WWW-osoitteesta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=114.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja / [Ulla-Maija Kulonen ... et al.]. Helsinki...
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Tampereen kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kirjastokahvila Metso, joka on avoinna maanantaista lauantaihin kirjaston aukioloaikoina. 1.9. alkaen kahvilassa on arkipäivisin saatavana myös lounasruokaa. Tarjontaan voit tutustua tarkemmin kahvilan internet-sivuilla osoitteessa http://www.kirjastokahvila.fi/.
Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan:
Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.
www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi…
Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Harjavallan sosiaali- ja terveysalan oppilaitos on julkaissut vuonna 2007 Pirkko Vanhatalon tekemät opinnäytetyön
ohjeet, joissa sivulla 4 esitetään projektityön rakenne.
verkko-osoitteessa: http://www.hasote.fi/@Bin/114317/Opinnaytetyon_ohje.pdf
Myös Pohjois-Savon ammattiopisto on tehnyt Opinnäytetyöoppaan, jossa käsitellään projektityyppistä opinnäytetyötä
verkko-osoitteessa:
http://www.esedu.fi/opiskelijalle/nuoret/opiskelu-koulutusaloilla/sosia…
Savonia-ammattikorkeakoulun toiminnallisen opinnäytetyön ohjeet ovat verkko-osoitteessa http://webd.savonia-amk.fi/home/ksjokpi/opinnayte/Toiminnallinen_opinna…
Seuraavista teoksista saattaisi myös olla apua:
Hankkeesta julkaisuksi : kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän...
Google Scholarista http://scholar.google.fi/ termillä bibliografinen valvonta löytyy pdf-tiedostoja, joissa termi on määritelty, esim.
http://www.protsv.fi/stks/signum/200504/5.pdf ja Vuokko Palosen lisensiaattityössä määritellään bibliografisen valvonnan osa-alueet
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/lisuri00040.pdf .
Informaatiotutkimuslehdessä asiaa on myös käsitelty http://ojs.tsv.fi/index.php/inf/index .
Ja esimerkiksi kirja Godden Irene P: Operations and management käsittelee aihetta.
Tietokannasta poistetun niteen nimeketiedot (luettelointitiedot) jäävät näkyviin, vaikkei kyseisestä kirjasta olisi enää saatavilla ainuttakaan kappaletta, koska viimeisen niteen poistajalla ei todennäköisesti ole nimeketietojen poistamiseen vaadittavia tunnuksia. Niteettömät nimekkeet poistetaan kyllä tietokannasta, mutta poisto tapahtuu viiveellä, kerran vuodessa eräajona.
Etsitty kirja on australialaisen Markus Zusakin romaani Kirjavaras. Kuolema on kertojana tässä sota-ajan Natsi-Saksaan sijoittuvassa kertomuksessa.
Alunperin 2005 julkaistu The book thief ilmestyi suomeksi syksyllä 2008.
http://www.otava.fi/kirjat/suomennettu/2008/fi_FI/kirjavaras/
Jarl Pousarin artikkeli Finér-suvusta on julkaistu vuonna 1991 Genos-lehdessä. Tätä ei löydy Vihdin kirjastosta, mutta artikkelin valokopiota kannattaa tiedustella oman kirjaston kautta. Artikkelin tiedot: Pousar Jarl: Finnerus, Finér. Julkaisussa: Genos: Suomen sukututkimusseuran aikakauskirja. 1991 nro 2 s. 111-115, 122. Finér-suvusta löytyy lisäksi tietoa Vihdin historiaa käsittelevistä teoksista, kuten: Seppo Myllyniemi: Vihdin historia 1800-1918, Eino Ketola: Vihdin historia 1918-1965 osat 1-2. Lisäksi suvusta voi tiedustella lisätietoa Vihdin museosta http://www.vihti.fi/palvelut/museo
Hoitotyön vuosikirja 2009 on jo Sellon kirjaston kokoelmissa mutta se on tällä hetkellä lainassa. Voit tehdä varauksen netissä http://www.helmet.fi Kirjoita hakukenttään hoitotyön vuosikirja 2009
Koiramme-lehti on ilmestynyt v:sta 1896. Ensin nimenä oli Finska Kennelklubbens Tidskrift. V. 1915 nimi muuttui Suomen Kennelklubin aikakauskirjaksi, joka toinen lehti oli ruotsinkielinen ja joka toinen suomenkielinen. Suomenkielisten kennelihmisten perustettua v. 1935 Suomen Kennel-Liiton alkoi ilmestyä suomenkielinen lehti Suomen Kennel-Liiton julkaisu. V. 1959 julkaisu sai nimekseen Koiramme.
Lisää tietoja Koiramme-lehden historiasta on Koiramme-lehden vuoden 1996 numerossa 5.
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
