Onko tietoa, mikä on se paikka, johon Koskenniemi kaipaa runossaan "Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut"?

Kysytty
13.10.2010

Onko tietoa, mikä on se paikka, johon Koskenniemi kaipaa runossaan "Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut"?

Vastaus

Vastattu
14.10.2010
Päivitetty
6.8.2018

Siell' on kauan kukkineet omenapuut on yksi V. A. Koskenniemen esikoiskokoelmassa Runoja (1906) julkaistuista töistä. Nuori lyyrikko oli paria vuotta aikaisemmin muuttanut kotiseudultaan Oulusta Helsinkiin opiskelemaan, joten voisi kaiketi ajatella runon heijastelevan niitä kokoelman runojen syntyajankohdan tunnelmia, joita kirjailija myöhemmin luonnehti muistelmateoksensa Vuosisadanalun ylioppilas (WSOY, 1947) luvussa 'Runojen' kesä seuraavasti: "Huolimatta siitä, että tunsin vähitellen juurtuvani pääkaupungin elämään, kaipasin kuitenkin usein Oulun kotia, minne myös kesäisin ja joulun aikaan aina palasin."

Ensimmäisessä julkaistussa Koskenniemi-elämäkerrassa V. A. Koskenniemi : hänen elämänsä ja runoutensa (WSOY, 1935) Lauri Viljanen kirjoittaa: "Koskenniemen omasta runoudesta voimme riittävän varmasti päätellä, että valkea kaupunki Oulujoen suulla on ollut hänelle, varhaiskypsälle uneksijalle, myöskin runoilijantien varsinainen sisäinen lähtökohta. Portti hänen lapsuudestaan ja ensi nuoruudestaan myöhempään aikaan aukenee siten suhteellisen helposti myöskin takaisin päin."

Vaikka kirjallisten töiden tulkinta suoraviivaisesti kirjailijan elämäkerran perusteella ei välttämättä tee täyttä oikeutta hänen töilleen, Oulua ja koti-ikävää voinee pitää yhtenä mahdollisena konkreettisena tulkinnan avaimena runoon Siell' on kauan kukkineet omenapuut.

Mikäli Oulu vaikuttaa liian pohjoiselta kohteelta omenapuiden kukkia - olkoonkin, että lähdekirjallisuuden mukaan omenaa viljellään Suomessa Oulun korkeudelle saakka - voisi ehkä Runoja-kokoelman Pohjanmaa-runon ja Lakeus-sikermän perusteella Koskenniemen henkisen kotiseudun ja koti-ikävän kohteen laajentaa kattamaan koko Pohjanmaan. Koskenniemi-elämäkerturi Lauri Viljanenkin hyväksyy omenapuurunon "kotoiseksi luonnonnäyksi": "-- kotoinen luonnonnäky tuntuu niin kalvavan ihanalta sen vuoksi, että se on vuorostaan nähty kaipauksen välimatkan päästä."

Omenanviljely Pohjanmaalla alkoi 1760-luvulla (Leif Blomqvist, Pohjoisen omenat).

Toisaalta, mahdollista olisi varmasti ajatella niinkin, että Koskenniemi on käyttänyt omenapuista runoillessaan kirjailijanvapauttaan ja uneksinut jostakin sellaisesta, mitä todellisuudessa ei ole ollut. Kukaties "omenapuut" hedelmällisyydessään ovat olleet käyttökelpoisempi runokuva kuin vaikkapa toinen valkokukkainen puu, tuomi, jolla todistetusti on oma tärkeä roolinsa runoilijan lapsuudessa. Viljanen kuvailee runoilijan kotitalon pihaa näin: "Todellinen ihmemaa oli poikaselle jo talon pieni piha, jonka molemmin puolin, aidalla eristettyjä naapuripihoja vastaan, kasvoi rivissä koivuja ja pihlajia. Siellä kasvoi niin ikään kaksi tuomea -- ".

30 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentit

Olen itsekin pohtinut asiaa monesti. Kuulan sävellys Omenapuistahan on ehkä suomalaisen kuoromusiikin suurin helmi, jota itsellänikin on ollut suuri ilo ja kunnia laulaa aikoinaan.
Olin kyllä kuvitellut, että Koskenniemi olisi saattanut käydä ulkomailla ja kirjoittanut koti-ikävissään runon siellä. Mutta nähtävästi niin ei siis ole asianlaita.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.