Uusimmat vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Miten on mahdollista, että Puskinin Jevgeni Oneginissa viitataan Tolstoihin, vaikkei tältä ole voinut mitään kirjallisuutta syntyä ennen Oneginin… 585 3.3.2008 Leosta ei tosiaankaan ole kyse. Tolstoi, johon viitataan ”Jevgeni Oneginin” neljännen laulun 30. säkeistössä, oli pietarilainen mitalitaiteilija, kuvanveistäjä ja taidemaalari Fjodor Petrovitš Tolstoi (1783 – 1873). Runoelman selityksissä sanotaan, että Puškin arvosti häntä suuresti. Venäjänkielisessä alkutekstissä puhutaankin ”Tolstoin ihmeitä tekevästä siveltimestä”.
Haluaisin tietää kaiken mahdollisen sukunimestä Tyvi. Samaten sukunimi Koivuranta kiinnostaisi, varsinkin sen haluaisin saada selville että onko sillä mitään… 977 3.3.2008 Sukunimi Tyvi on niin harvinainen, ettei sitä ole otettu mukaan sukunimikirjoihin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta http://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 voi tarkistaa monellako tällainen sukunimi on. Koivuranta on yleisempi nimi. Se on Mikkolan Sukunimikirjan mukaan nuorehko sukunimi, esiintyy Etelä- ja Länsi-Suomessa, mutta eniten kuitenkin Kemissä, Pellossa ja Rovaniemellä. Romaniyhteydestä ei ole mainintaa.
Haluaisin saada selville kaiken mahdollisen nimestä Jannika. Tiedän siitä vain sen, että se on ruotsalainen. Ja kiinnostaisi myös nimi Allan. Voiko se olla… 2173 3.3.2008 Nimi Jannika on ollut ruotsalaisessa almanakassa vuodesta 1995. Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa on aiemminkin kysytty tästä nimestä, vastauksen mukaan "Janniina, samoin kuin nimet Janina, Janiina, Janita, Janika ja Janiika ovat Jani-nimen naispuolisia vastineita. Jani puolestaan on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes". Nimen merkitystä on kysytty myös ruotsiksi "Vad betyder namnet Janika" . Vastauksen löydät tämän palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=5eb51f90-3… . Nimen Allan taas kerrotaan olevan alkujaan kelttiläinen, englannista suomeen lainattu nimi. Todennäköisesti nimi on lähtöisin Bretagnesta. Suomessa Allan on ollut almanakassa ensin...
Onko sukunimet Väisälä ja Väisänen samaa perua? Lapinlahdella on tietääkseni aikanaan ollut kirkkoherra nimeltä Veisel jonka pojanpoikia ovat mm. Väisälän… 2852 3.3.2008 Kysy kirjastonhoitajalta - arkistosta löytyy seuraavanlainen vastaus kysymykseesi Väisänen-sukunimestä: "Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne. Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi." Veisell (Weisell)- sukunimi juontuu sukunimestä Väisänen. Tunnettu Väisälä-luonnotieteilijäsuku on suomalaistanut Veisell nimensä v. 1905-06. Väisälä on juurtunut sukunimeksi myös...
Otatteko ahkeria, sosiaalisia, iloisia ja lukutoukkia 14-vuotiaita nuoria tyttöjä toihin kirjastoon esim. kirjoja lajittelemaan? 1278 3.3.2008 Helsingin kaupunginkirjastoon otetaan joka kesä muutamia kesätyöntekijöitä, yleensä n. kahden kuukauden työsopimuksella. Tänä vuonna kirjastolla on tarjota 6 paikkaa 16-17-vuotiaille nuorille kesätyöntekijöille sekä 15 paikkaa muille kesäapulaisille. Helsingin kaupungin kesätyöpaikkoja haetaan suoraan Internetin kautta seuraavasta osoitteesta http://www.helsinkirekry.fi/StaticHTML/kesatyot.html. Otamme mielihyvin kirjastoon kesätyöntekijöiksi ahkeria, sosiaalisia ja iloisia lukutoukkia, mutta joudut valitettavasti odottelemaan pari vuotta. Kirjastotyöhön voi tulla tutustumaan myös koulun kautta Tet-harjoittelijana.
Sisältääkö Inkan levy Tomua tuulessa kappaleen Mä en rakasta sua enää, ja myös kyseisen kappaleen akustisen version? 1299 3.3.2008 Levystä on olemassa useampi painos. 1996 julkaistussa painoksessa [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865802] ei ole mukana kyseistä kappaletta, mutta 1997 painoksesta [Tuotetunnus: Columbia (Sony) 4865809] kappale ja sen akustinen versio löytyvät. Koska HelMet-kirjastoissa on olemassa ainoastaan 1996 versio, kappaletta ei ole luetteloitu HelMetiin. Linkki teoksen tietoihin: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=tomua+tuulessa&searchscope=… Lähteet: Viola - Suomen kansallisdiskografia, Fono.fi - äänitetietokanta (www.fono.fi)
Tiedätkö miten on Tommy Tabermannin Ruusuja Rosa Luxemburgille - runokirja valmistunut? Kauan siihen on mennyt aikaa? 1803 3.3.2008 Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Teille! Sellaista olen tässä miettinyt, minkä vuoksi suomenkielisten vuodenaikojen nimissä yksi on monikossa? Tarkoitan tietysti kevättä. Ja sitten ne korvat!… 2277 3.3.2008 Kevät-sana ei ole monikollinen, vaikka se loppuukin t-kirjaimeen. T-loppuisia, ei-monikollisia sanoja on itse asiassa aika monta, mm. lyhyt, tiehyt, kevyt, airut. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan suomen kielen kevät-sanalla on vastine kaikissa itämerensuomalaisissa sukukielissään. Samaisen kirjan mukaan korva-sana tarkoittaa joissakin suomen murteissa myös reunaa, äärtä tai vierusta. Tässä merkityksessä sitä käytetään vuodenaikojen tai esim. kellonaikojen yhteydessä, esim. viiden korvilla.
Milloin tulee uusin Kisse kirja ja mikä on sen nimi? 1109 3.3.2008 Helena Meripaasin kirjoittamaa Kisse-sarjaa on ilmestynyt kaksi osaa: Elämäni frettinä (2006) ja Pöllöhilloa (2007). Sarjaa julkaisee Otava. Tänä keväänä ei sarjaan ole tulossa uutta osaa. Seuraavan osan ilmestymistä voit tiedustella kustantajalta www.otava.fi tai kirjailijalta helena. meripaasi@hotmail.com
Miksi Astrid Lindgrenin ensimmäinen lapsi (Lasse?) oli ensimäiset vuodet orpokodissa? 1420 3.3.2008 Astrid Lindgren synnytti ensimmäisen lapsensa, Lassen, (Lars) 4. joulukuuta 1926. Hän oli silloin 19-vuotias. Hän ei ollut halunnut naimisiin lapsensa isän kanssa ja muutti pois kotoaan, koska ei halunnut tuottaa raskaudellaan häpeää vanhemmilleen. Siihen aikaan oli useimpien mielestä häpeällistä olla avioton äiti. Koska Astrid Lindgrenillä ei ollut työtä eikä omaa asuntoa lapsen syntymän aikoihin, hänen oli pakko antaa lapsi kasvatuskotiin, ei siis orpokotiin tai lastenkotiin. Lindgren ikävöi poikaansa koko ajan ja kävi usein katsomassa häntä Kööpenhaminassa, jossa kasvatusäiti asui. Hän näki jopa nälkää, koska käytti rahansa mieluummin Kööpenhaminan-matkoihin kuin ruokaan. Kasvatusäiti hoiti Larsia kolme vuotta. Sitten hän sairastui, ja...
Etsin Edith Södergranin runoa Syksyn päivät ruotsiksi. Etsin sitä saamani ohjeen mukaan jostain monikielisestä runohakemistosta, mutten löytänyt. Runo alkaa:… 1010 3.3.2008 Syksyn päivät runo on julkaistu alunperin Edith Södergranin Dikter -teoksessa vuodelta 1916. Sen nimi on Höstens dagar. Höstens dagar on myös kokoelmassa Dikter vuodelta 1940. Lahden kirjaston julkaisema Linkki maailman runouteen sisältää käännösrunojen alkuperäisnimiä ja tietoja siitä, mistä runot teoksista runot löytyvät käännöksinä ja alkuperäiskielellä, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ .
Mitä lehtiartikkeleita, kirjoja, tutkimuksia on aiheesta yhteispalvelu (uusi yhteispalvelulaki, yhteispalvelupisteet, joissa on samassa toimipisteessä useampia… 986 3.3.2008 Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta http://www.yhteispalvelu.fi esim. - Oppaat > Viestintäopas - Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006 > Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007 - Yhteispalvelun viestintä ja tunnus Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (selma.linneanet.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Minkälainen on Espanjan luonto? Entä sataako siellä kuinka paljon minäkin vuodenaikoina? 2376 3.3.2008 Kysy kirjastonhoitajalta -palstan arkistosta löytyi aikaisempi vastaus liittyen Espanjan luontoon: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=89c18fc8-7… Seuraavissa kirjoissa on myös tietoa Espanjan luonnosta ja sädemääristä: Maailma tänään 10 : Espanja ja Portugali, Tieteen Kuvalehden kirjasto, 1998 Maailmantieto 2, Kirjayhtymä, 1980 Maailma nyt 2 : Ranska ja Etelä-Eurooppa, Weilin + Göös, 1994 Geo 2 : maantiedon suuri tietosanakirja, Weilin+Göös, 1981 Seuraavien linkkien takaa löytyy kuukausittaisia sademääriä taulukoina: http://www.iberianature.com/material/Spain_climate/Rainfall_Spain.htm http://www.wordtravels.com/Cities/Spain/Madrid/Climate http://www.worldtravelguide.net/country/259/climate/Europe/Spain.html http...
Olisikohan 14-vuotiaan mahdollista saada kesätöitä tai ainakin työharjoittelupaikka päiväksi Kokkolan kirjastosta? Keneltä sitä voi kysyä? 765 3.3.2008 Kirjaston työpaikkoja koskevissa asioissa voi ottaa yhteyttä kirjastotoimenjohtaja Susann Forsbgergiin puh. 06-828 9564.
Miten suuret/pienet keuhkot vaikuttavat hapenottokykyyn? 3468 1.3.2008 Ihmisen keuhkojen kokoon vaikuttaa ennen kaikkea ihmisen muu koko: suurikokoisella ihmisellä keuhkotkin ovat suuremmat. Urheilufysiologian tutkijan Ari Nummelan mukaan "Maksimaaliseen hapenottokykyyn vaikuttaa useita eri tekijöitä kuten kehon koko, sukupuoli, ikä, perimä, kestävyysharjoittelu ja suoritus, jossa hapenottokyky mitataan." Ari Nummelan artikkeli löytyy täältä: http://keho.net/artikkelit/naytaartikkeli/Maksimaalinen-hapenottokyky-k… Monista kunto- ja kilpaurheilun kirjoista löytyy lisätietoa hapenottokyvystä, esim. - Lentävä lähtö / Jari Hemmilä - Terveysliikunta : helppoa, hauskaa, tehokasta / Aleksi Niemi - Hyvän kunnon käsikirja / Kalle Kotiranta, Päivi Sertti, Taru Schroderus
Etsin punasavesta tehdyn siilen mallia. Siilen selässä on kolo, johon voi kylvää esim. rairuohoa kasvamaan. 1174 1.3.2008 Nivalan kirjastosta löytyi kaksi kirjaa, joissa on savisiilin malli: Askartelulehti 4/2006 ja Johnson, Clay modelling for everyone.
Koska tuli markinoille ensimmäiset matkapuhelimet ja langattomat puhelimet. Minua kiinnostaisi tietää kumpi puhelin on uudempi versio kännykkä vai langaton… 6454 1.3.2008 70-luvun lopussa markkinoille ilmestyneet langattomat puhelimet esiteltiin varsinaisia kännyköitä (cellular) aikaisemmin, vaikka tarkkaa erottelua niiden välillä onkin vaikea tehdä. Ensimmäiset langattomat puhelimet vaativat varsin lähekkäisiä tukiasemia yhteyksien ylläpitoon. Useimmat alkuajan langattomista puhelimista olikin asennettu kiinteiksi esim. autoihin. Ensimmäinen kaupallinen matkapuhelin tuli myyntiin Yhdysvalloissa 1983. Silloin Motorola esitteli ensimmäisen todellisen kannettavan puhelimen Dyna TAC8000X:n. Analoginen NMT-verkko on automaattinen solukkopuhelinverkkoverkko, joka perustuu hunajakennomaiseen solurakenteeseen. Jokainen tukiasema huolehtii oman solunsa alueen liikenteestä. Solurakennetta voidaan muuttaa lisäämällä...
Koska Harry Potter ja kuoleman varjelukset -kirja (ilmestyy 7.3.2008) tulee (pääkaupunkiseudun) kirjastoihin. 672 1.3.2008 Kirja on tilattu ja sitä on tulossa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin 389 kappaletta. Todennäköisesti sen voi lainata ja varata varsin pian ilmestymispäivän jälkeen. Kannattaa seurata tilannetta Helmet-verkkokirjaston kautta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Miten lyhennetään viransijainen? vs, vai v.s.? 6272 1.3.2008 Viransijaisen lyhenne on "vs.", eli piste tulee ainoastaan jälkimmäisen kirjaimen jälkeen. Vastaavasti "virkaa toimittava" lyhennetään "vt.".
Seuraava kysymys koskisi Anneli Saariston, Marjorien ja Eija Kantolan Rakkauden kiertokulku- äänitteellä olevaa kappaletta Rum & Coca-Cola. Sen sanoittajaksi… 1310 1.3.2008 Kaikissa käytössä olevissa musiikin tietokannoissa Rakkauden kiertokulku –äänitteellä (2001) Rum and Coca- Cola –kappaleen (säv. Sullavan, Baron) sanoittajaksi on mainittu Juha Vainio. Valitettavasti ei löytynyt dokumentoitua tietoa, käytetäänkö levyn esityksessä Vainion vanhaa Agricola –sanoitusta (1977) vai jotain uudempaa ja onko mukana englannin kielistä alkuperäistekstiä. Ainoa keino olisi tietysti kuunnella ko. äänite, mutta sitä ei valitettavasti vastaajakirjastossa ole. Helmet –kirjastojärjelmästä http://www.helmet.fi levy toki löytyy. Ennen Juha Vainiota Rum and Coca-Cola –kappaleen on suomentanut Sauvo Puhtila käyttäen pseudonyymiä Pekka Saarto.