| Kerrotko Juuso-nimestä? |
3695 |
|
25.3.2008 |
|
Juuso on suomalais-skandinaavinen muoto nimestä Joosef. Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Joosef tulee hepreasta ja merkitsee 'Jumala lisää'. Kansanvalistusseuran kalenterissa nimi esiintyi jo vuonna 1883. Tunnettuja kansainvälisiä muunnoksia Joosefista ovat saksan Joseph, italian Giuseppe, englannin Joe, espanjan Jose ja arabian Jussuf. Meillä Juuso-nimi on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan ollut suosituin 1980-1999. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Juuson nimipäivää vietetään 19.3. Muita alkuperäisen nimen suomalaisia muunnoksia ovat Jopi, Joppe, Juuseppi ja Seppi.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet, Otava, 1990
|
| Kuinka paljon maksaa hyväkuntoinen vuoden 1898 1-penninen? |
1844 |
|
25.3.2008 |
|
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
|
| Minkä arvoinen on 1/2 skillingiä vuodelta 1803 kolikko Ruotsin vallan ajalta. |
5614 |
|
20.3.2008 |
|
Ruotsin rahojen viitteellisiä hinta-arvioita löytyy esimerkiksi osoitteesta http://www.aktiesamlaren-bjb.se/numismatik/mynt/mynt/giva.htm
Sieltä löytyy tietoa myös ½ skillingin kolikosta vuodelta 1803. Toinen sivu, josta löytyy kyseisen kolikon hinta-arvio on http://www.tradera.com/1_2_skilling__1803_-auktion-59497636
Vanhan rahan arvoon vaikuttaa iän lisäksi monta eri tekijää; rahan kunto, materiaali, kaivertaja yms. Tietyn rahan arvoa voi tiedustella esimerkiksi Suomen numismaatikot ry:n sivuilta löytyvän keskustelupalstan kautta (osoitteessa http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/ ).
Lars O. Lagerqvist ja Ernst Nathorst-Böös ovat kirjoittaneet kirjan Mynt, sedlar och medaljer: ur numismatikens historia. 1981. Se löytyy Hämeenlinnan... |
| Miten kirjoitetaan kiinalaisilla merkeillä päivämäära 31.8.2007 |
840 |
|
20.3.2008 |
|
Netistä löytyy sivu missä saa päivämäärät kiinaksi.
katso
http://www.stat.berkeley.edu/users/deegan/dates.htm
|
| Olen muutama kuukausi sitten käyttänyt netissä hakuohjelmaa, jolla voi etsiä suomalaisten lehtien artikkeliviitteitä. Nyt en kuitenkaan enää löydä tuota… |
1304 |
|
20.3.2008 |
|
Yhtään täysin vapaasti käytettävää suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokantaa ei taida olla. Tässä tietokantoja, joita voi käyttää esim. yleisten tai korkeakoulukirjastojen verkoissa. Lisätietoa tietokantojen käyttöoikeuksista löytyy linkin kautta:
- Aleksi, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.btj.fi/?path=btj_aleksi
- Arto, kotimaisten lehtien artikkeliviitetietokanta
http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/arto.html
Vapaasti internetissä käytettäviä verkkolehtitietokantoja ovat ainakin nämä:
- http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/elehdet.html
- http://digi.lib.helsinki.fi/index.html
- http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
|
| Milloin on nimipäivä nimellä Kia? |
3989 |
|
20.3.2008 |
|
Hei!
Suomen almanakassa Kiia, josta tavataan myös muoto Kia, otettiin v. 2000 rinnakkaismuodoksi Kristiinan päivälle 24.7.
Ruotsinkieliseen almanakkaamme nimi tuli samanaikaisesti muodossa Kia, juhlii myös 24.7. (ks. sivu http://www.genealogia.fi/nimet/nimi33as.htm ) Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Kiian kohdalla nimeen Kyriake, jolloin nimipäivä on 7.7.
Lähde:Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999
|
| Kuka oli se hiihtäjä (muistaakseni Argentiinasta), joka tuli Oslon MM-kisojen 50 kilometrin kisoissa viimeiseksi? Hän oli maansa hhihtoliiton valmentaja,… |
1325 |
|
19.3.2008 |
|
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50... |
| Olen hakemassa artikkelia nimeltä Exercise enhances creativity independently of mood. Se on julkaistu lehdessä British Journal of Sports Medicine, Vol31, 1997… |
859 |
|
19.3.2008 |
|
Kyseistä lehden vuosikertaa (British Journal of Sports Medicine, Vol.31, 1997) on säilytetty Jyväskylän yliopiston kirjastossa paperimuotoisena. BJPM- lehden pdf-arkisto (ja siis mahdollisuus lukea lehden artikkeli verkosta) alkaa 1998. Voit tilata artikkelista jäljenteet oman kirjastosi kaukopalvelun välityksellä.
|
| Mitä eroa on marjalla, hedelmällä ja epähedelmällä kasvitieteessä? |
11883 |
|
19.3.2008 |
|
Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä.
Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä.
Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen.
Lähteenä käytetty:
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Uud. laitoksen 1. p.
Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN 951-... |
| Kuka on tehnyt lastenlaulun jonka sanat menevät: "Ei prinssejä ole eikä prinsessoitakaan,eikä toitota torvet soiden Kun ei ratsuilla tule eikä valjakoillakaan … |
1741 |
|
19.3.2008 |
|
Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyi Mervi Vaahteran esittämä laulu nimeltä Ei prinssejä ole. Äänitteellä on mukana Otto Donnerin yhtye. Laulu on Yleisradion äänitteellä numero 18. Sen enempiä tietoja laulusta ei löytynyt, eikä sitä ole kirjastojen kokoelmissa. Yleisradiosta voisi tiedustella äänitteestä:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
|
| Miten saa netitse katsottua eri leffoja? Siis niin että ei tiedä nimiä, vaan miten saa esiin kaikki leffat? |
753 |
|
19.3.2008 |
|
Voit esim. käydä Helsinkgin kaupungin sivuilla
http://www.helsinki.fi/fi/index/taidejakulttuuri/elokuva.html
Voit myöskin googlata sanoilla elokuva ja paikannimi, kuten
elokuva ja Porvoo.
|
| Mikä on kirjailijan nimi joka on asunut Tokiossa ja kirjoissaan hän kertoo olevansa antiikkikauppias hän on nainen ja kirjoittanut useita seikkailu kirjojaan… |
1076 |
|
19.3.2008 |
|
Kirjailija on nimeltään Sujata Massey ja hänen Japaniin sijoittuvissa kirjoissaan seikkailee antiikkikauppias ja amatöörietsivä Rei Shimura. Kirjoja on suomennettu tähän mennessä kahdeksan, ja niistä uusin on tämän vuoden huhtikuussa ilmestyvä Rei Shimura yakuzan jäljillä. Lisää tietoa kirjailijasta ja kirjoista löytyy kustantajan sivuilta osoitteessa http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…
|
| Mitä tarkoittavat nimet: Mirva, Monir ja Minerva |
3685 |
|
18.3.2008 |
|
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mirva on Mirjamin kutsumamuoto. Mirjami taas on muunnos nimestä Mirjam, joka on hepreaksi näkijätär, herratar tai toisen tulkinnan mukaan kaivattu, odotettu. Minerva oli muinaisessa Roomassa viisauden, taiteen, tieteen, käsiteollisuuden ja toisinaan sotilaidenkin jumalatar. Moniria ei löytynyt nimikirjoista, mutta googlettamalla löytyi lista iranilaisista nimistä http://www.geocities.com/persian_names/girls.html . Monir tarkoittaa persiaksi loistavaa.
|
| Tarvisin tietoa koripalloilijan vammoista, liikkuvuusharjoittelun vaikutuksista elastisuuteen (kimmoisuuteen) ja yleistietoa koripallosta. Miten te… |
2382 |
|
18.3.2008 |
|
Hyviä tiedonlähteitä liikunta- ja urheilualalla ovat mm. Lahden ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston kirjastojen tietokannat, koska molemmissa oppilaitoksissa voi opiskella liikunta-alaa. Hakusanana kannattaa ehkä käyttää vain asiasanaa koripallo, ja käydä läpi löytyneitä nimekkeitä etsien niiden joukosta itselle parhaiten sopivat. Kovin tarkasti asiasanoittamalla saattaa moni hyödyllinen lähde jäädä löytymättä.
Lahden ammattikorkeakoulun Masto-tietokannasta löytyy esim. tämä:
- Koripallovammojen ennaltaehkäisy : koulutusprojekti juniorivalmentajille / Anu Kärkkäinen, Sanna Soikkeli (1998)
Masto: http://masto.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?PAGE=Exit&SEQ=2008031815314…
Jyväskylän yliopiston Jykdoc-tietokannan kautta uutta... |
| Mistä netistä löytyy tietoja kirjailijoista Maria Autio ja Kia Verde? |
1413 |
|
18.3.2008 |
|
Valitettavasti en onnistunut löytämään tietoja näistä kirjailijoista netistä. Olen käynyt läpi erilaisia kirjallisuustietokantoja tuloksetta. Maria Autiosta löytyi lyhyt esittely Kariston sivuilta.
|
| Mihin suomen kielen sanojen "kotio" ja "kotoa" etymologia juurtuu? |
5965 |
|
18.3.2008 |
|
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:... |
| Voiko kirjoja "desinfioida"? Tyttäriemme vanhat lastenkirjat ovat olleet säilössä piharakennuksen ulkovintillä parikymmentä vuotta. Nyt niitä voisi luettaa… |
3609 |
|
18.3.2008 |
|
Kirjastoveteraanien mukaan mitkään "pöpöt" eivät säily tai pysy hengissä kirjojen sivuilla. Kirjastoissa likaisia kirjoja puhdistetaankin vain vedellä ja miedolla puhdistusaineella.
Toisen vinkin mukaan kannattaa korkeintaan tuulettaa ja pyyhkiä kirjojen kannet.
Listätietoa kirjojen käsittelystä ja säilytyksestä:
http://kotisivu.dnainternet.net/joose/kirjankorjaus/kasittely.htm
|
| Missä sijaitsi Kouvolan kirjasto ennen nykyistä maakuntakirjastoa? |
640 |
|
18.3.2008 |
|
Kirjasto sijaitsi ennen nykyistä paikkaa tässä aivan vastapäätä nykyisen Kouvolan kansalasiopiston tiloissa. Lastenosasto oli teatterin nykyisen kahvion paikalla.
Nämä tiedot sain vanhan kirjaston tunteneilta kollegoilta, itse en silloin ollut täällä työssä.
|
| Mikä on kirjan nimi ja tekijä: Kertoo tytöstä ja pojasta jotka putoavat (?) laivasta ja joutuvat Unijukan(?) saarelle. Siellä on mm leijona,… |
993 |
|
18.3.2008 |
|
Kirjastokolleegoille tekemämme tiedustelun tuloksena arvelemme kyseessä olevan Aili Somersalon teoksen Seikkailuja Unikkosaarella vuodelta 1956.
|
| Lauri Viidan? runo hakusessa. Etsin runoa, jossa kerrotaan korennosta, joka kuolee aamupäivällä ja haudataan, muistaakseni haudankaivajana koppakuoriainen tms. |
3487 |
|
18.3.2008 |
|
Kyseessä lienee Lauri Pohjanpään runo Hautajaiset. Se löytyy ainakin teoksesta Eläinrunojen kirja. KY 1997.
Runo alkaa: "Oli kaste viel' yli kukkien, kun kuoli päiväperhonen, joka lensi tuokion vain... Niin niin.
Ja se aamulla haudattiin."
Sirkat soittavat surumarssia, muurahaiset kantavat arkkua, pappina toimii suruperhonen ja leppäkerttujen kuoro laulaa suruvirren.
Eläinrunojen kirja on tällä hetkellä paikalla ainakin Metsossa ja useammassakin Tampereen lähikirjastossa. Saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
|
