Kyseinen nuottikirja näyttää olevan ainakin Turun, Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kaupunginkirjastoissa lainattavana. Voit tehdä kaukolainapyynnön lähimmässä kirjastossasi.
Elintarvikkeiden laatua ja turvallisuutta valvoo Suomessa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Lisätietoa Eviran toiminnasta ja viraston melamiiniin liittyviä tiedotteita löytyy osoitteesta http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/.
Risto Jarvan ohjaama elokuva Loma löytyy vhs-kasettina Valkeakosken kaupunginkirjastosta. Tällä hetkellä se on lainassa ja siitä näyttää olevan yksi varaus. Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Kaukolainat voivat kirjastosta riippuen olla maksullisia.
Videovuokraamo Makuunin http://www.makuuni.fi/fi/ elokuvahausta ei elokuvaa löytynyt. Myöskaan videovuokraamo Film Townista ei löydy Loma-elokuvaa.
Kyseessä on Oskar Merikannon säveltämä laulu Kun päivä paistaa. Sanoituksen on laatinut Hilja Haahti. Sanat alkavat seuraavasti : Päivyt, paistaos hellien Pohjan kylmälle hangellen! Kukat vielä on uinumassa, aalto jäisessä vankilassa...
Laulu löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta numero 14.
Säätiöistä http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri.html
Säätiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1930/19300109
Yrityksen perustamisesta ks. esim. http://www.vero.fi/default.asp?article=3244&language=FIN
Netissä on paljon tietoa uudelle yrittäjälle, esim. http://www.perustamisopas.fi/main/
Olemme yrittäneet selvittää useasta eri lähteestä (esim. Lappeenrannan maakuntakirjasto ja Sener), mikä kirja voisi olla kyseessä. Valitettavasti antamillasi tiedoilla ei tunnu löytyvän mitään teosta.
Mahtaisikohan kyseessä olla halogeenivalolla sisältä päin valaistu ilmapallo, johon virta valoon saadaan palloon syötettyä sähköjohtoa pitkin. Kyseisiä palloja on tosiaan käytetty rakennus- ja tietyömaiden valaisemiseen sekä esim. sotilaskäytössä ja filmiteollisuudessa kuvauspaikoilla ja urheilukisoja kuvattaessa. Ilmapallo sinänsä on hyvä valaisin, koska valo sirottuu pallon sisällä tasaisesti joka suuntaan eikä aiheuta varjoja. Tiettävästi on olemassa myös led-valolla varustettu pienempi ilmapallo, jonka virtalähteenä toimii paristo.
Kotimaisia halogeenipallojen valmistajia ja myyjiä ei tuntunut Internetin kautta löytyvän, ulkomaisia useitakin.
http://www.aga.fi/International/Web/LG/FI/likelgagafi.nsf/repositorybya…
http://kuvablogi.com...
Tämän nimisiä cd-levyjen kokoelmia julkaisi Valitut Palat vuosina 2003-2005. Kokoelmia on kaikkiaan 11, jokaisesta 1950-luvun vuodesta erikseen sekä lisäksi yhteiskokoelma vuosilta 1950-1959. Kappaleita nämä 11 kokoelmaa sisältävät kaikkiaan 660. Voit tutustua cd-levyjen bibliografisiin tietoihin ja sisältöön esimerkiksi Suomen Kansallisdiskografia Violan sivustolla https://viola.linneanet.fi/ aloittamalla kohdasta Haku. Hakusanana voit käyttää kyseistä nimeä Muistojen 50-luku, joka on kaikkien 11 levyn päänimeke. Voit kysellä kokoelmia antikvariaateista, joita löytyy esim. sivustolta http://www.saunalahti.fi/~oystila/raimo/musa/divarit.html tai levykaupoista http://www.sjoki.uta.fi/~latvis/audio/levykaupat.html.
Haku yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindasta tuotti tulokseksi kaksi kotimaista dekkarikirjallisuutta käsittelevää väitöskirjaa :
Laakkonen, Salla : Amatöörit tutkimusten hämärillä poluilla : henkilöt, miljöö ja intuitio 1940-luvun suomenkielisissä salapoliisiromaanisarjoissa. Tampere University Press, 2006. (Acta Universitatis Tamperensis 1157.)
Ruohonen, Voitto : Paha meidän kanssamme : Matti Yrjänä Joensuun romaanien yhteiskuntakuvasta. Otava, 2005. (Diss. : Joensuun yliopisto.)
Hei!
Olet varmaankin lukenut jotakin Alf Pröysenin Eukko pikkurilli -kirjaa. Kirjan Eukko pikkurilli ja hirvi kannessa on sangossa helmat hulmuten kierivä eukko. Jyväskylän kaupunginkirjastossa on seuraavat Eukko pikkurillikirjat:
Eukko pikkurilli (1959)
Eukko pikkurillin kepposet (1986)
Eukko pikkurilli mustikassa (1990)
Eukko pikkurilli ja hirvi (1991)
Eukko pikkurillin joulukirja (1989)
Osa kirjoista on varastossa, mutta niitä saa kyllä normaalisti lainaksi.
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Internetissä on sivuja, joilla opastetaan länsimaisten nimien kääntämistä japanin kielelle.
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japanin kielessä ns.katakana-merkeillä. Niistä saat lisätietoa esim.osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
Suomalaisten nimien japaninkielisiä kirjoitusasuja voit etsiä myös osoitteesta http://japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese/ tai http://www.japanorama.com/eb_japan.html
Tämän tapaisia kysymyksä on käsitelty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa. Niitä löytyy osotteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Voit hakea asiasanoilla etunimet japanin kieli. Vastauksista ja niissä annetuista nettiosoitteista saat lisää tietoa.
Meidän kirjastossa ei ole ketään...
Camilla Mickwitzin (1937-1989) Jason-kirjat ilmestyivät 1970-luvulla. Jason vuonna 1975 ensin piirroselokuvana. Camilla Mickwitz sai Rudolf Koivu -palkinnon vuonna 1984 ja Lastenkulttuurin valtionpalkinnon vuonna 1987.
Seuraavissa teoksissa käsitellään Camilla Mickwitzin tuotantoa:
Koivumäki, Riitta, Alle kouluikäisten kirjallisuudesta, kahden kuvakirjan analyysi, Kotimaisen kirjallisuuden laudaturtutkielma. Tampereen yliopisto (1981)
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja 4 (1981 ja 1987)
Turkka-Mällinen, Riitta, Kuvan ja tekstin vastaavuus Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Jason, Suomen kielen pro gradu -työ Jyväskylän yliopisto (1987)
De översätts för barn, porträtt av sjutton utländska barnboksförfattare (1985)
Mielikuvia,...
Kannattanee tutkia etymologisia sanakirjoja. Esim. kirjassa Hoad: The concise Oxford dictionary of English etymology kerrotaan discuss -sanan johtuvan latinan sanasta discutere, jolle kirjassa annetaan merkitykset "dash to pieces, disperse".
Vesilahdella on Iso-Inha ja Pikku-Inha nimiset järvet ja niiden lähellä on ollut Inhan torppa. Sukunimi on saatu torpan mukaan. Inha on ollut tilan ja suvun nimenä myös Alavudella, ja Inha-alkuisia paikannimiä löytyy muualtakin Etelä-Pohjanmaalta.
Kuuluisin Inha lienee valokuvaaja J.K. Inha, jonka alkuperäinen nimi kuitenkin oli Nyström. Hän oli kotoisin Virroilta.
Inha on sukunimenä nuori ja levinneisyydeltään hajanainen.
Jos nimi liittyy jotenkin sanaan inha eli paha, häijy, ilkeä, ikävä ja onneton, on luultavaa, että Inha-nimistä järveä on pidetty jotenkin pahana paikkana.
Sukunimi Inha olisi siis kehittynyt seuraavasti: luonnonnimi-torpannimi-sukunimi.
Lähde:
Mikkonen Pirjo
Sukunimet, Otava 2000
Etelä-Haagan, Itäkeskuksen, Kontulan, Laajasalon, Lauttasaaren ja Malmin kirjastoissa on värikopiokone. Tieto löytyy Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kopiokoneet/.
Näitä nimiä on kysytty aiemminkin. Kopioin tähän vastaukset: Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli. Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos nimestä Elisabeth ('kaunis Elisabet') Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) ; Vilkuna: Etunimet, 4. uud. laitos (Otava, 2005)
Meidän talo -lehdestä nro 11 /1989 löytyy pelin teko-ohje, myös peilin kiinnitys kehyksiin neuvotaan. Teko-ohje löytyy myös osoitteessa http://www.bosch-do-it.fi/bosch-do-it.fi/harrastajat/ hakusanalla peili.
Kysymyksessä on todennäköisesti Eläintarhan leikkikenttä, jonka kaupunki omisti ja joka oli toinen ennen 2. maailmansotaa ollut Pitkänsillan pohjoispuolinen leikkikenttä. Se oli toimminnassa jo ainakin vuonna 1922. Nimi ei ole vahvistettu eikä virallinen paikannimi, joten se ei esiinny esim. Helsingin kadunnimet-teoksessa.
Lähde: Koskinen, Juha, Kallion historia, Kallio-seura, 1990, sivu 322.
Curtis Sittenfeldiä kustantaa Suomessa WSOY, Ruotsissa Wahlström & Widstrand. Kummastakaan en saanut vastausta lyhyellä aikavälillä. Oletettavasti kyseessä on sen verran suosittu kirjailija, että uusi teos käännetään tuoreeltaan; käännöksiä voinee siis odottaa ensi vuodeksi. Kustantamoiden kotisivut ovat www.wsoy.fi sekä www.wwd.se.