Uudempia ja nuorempia Itä-Saksasta kertovia kirjailijoita on Jenny Erpenbeck, häneltä on suomennettu kaksi teosta Kodin ikävä ( Avain, 2011) ja Vanhan lapsen tarina ( Avain, 2011). Ingo Schulzelta löytyy myös kaksi teosta Adam ja Evelyn ( Otava, 2011) ja Simple storys ( Otava, 2011). Itä-Saksasta kertovia romaaneja ovat lisäksi mm. seuraavat: Kathrin Schmidt: Et sinä kuole ( WSOY, 2011), Birgit Vanderbeke: Simpukka-ateria ( Lurra Editions, 2009) , Michae Kumpfmuller: Hampelin edesottamukset ( Tammi, 2004). Suomalaisia Itä-Saksasta kertojia ovat esim. Pia Pesonen: Urho Kekkonen Strasse ( Teos, 2011), Juha Ruusuvuori: Stallari ( WSOY, 2009) ja Juhani Seppovaara: Itä-Berliinin taivaan alla ( WSOY, 2006)
Kirjojen saatavuustiedot...
Neljäs osa on nimeltään Langenneiden enkelten kaupunki. Se ilmestyy tämän vuoden syyskuussa.
Englannin kielellä neljättä ja viidettä osaa saa jo lainaksi HelMet-kirjastoista. Neljäs osa on nimeltään City of fallen angels ja viides osa on City of lost souls.
Kirjassa Aarnio-Kangas-Puronen: Perunkirjoitusopas. Helsinki,2000.
s.88
"Perunkirjoitusvelvollisen on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä. Heille ei ole laissa asetettu erityisiä sukupuoli- tai pätevyysvaatimuksia. Yleisenä edellytyksenä uskotuilta miehiltä vaaditaan täysivaltaisuuta ja rajoittamatonta oikeustoimikelpoisuuta. Erityisenä edellytyksenä tehtävään voidan pitää kykyä arvioida varallisuutta objektiivisesti."
s. 88-89 todetaan
"Esteettömiksi henkilöiksi tulisi valita vain esteettömiä henkilöitä, vaikka laki ei sitä nimenomaisesti vaadikaan. Se on osakkaiden oman edun mukaista, koska kukaan ei voi jälkeenpäin vedota siihen, että perukirja on jääviyden vuoksi epäluotettava."
Laila Järvisen alkuperäissuomennosten tarkistetuissa versioissa puhutaan neekerien asemesta "alkuasukkaista". Kristiina Rikmanin vuonna 2007 ilmestyneessä Peppi Pitkätossu -kirjan uudessa suomennoksessa vastaava sana on "hottentotti".
Pantsar-nimen arvellaan kehittyneen sukunimeksi esimerkiksi sotilaalle tai asesepälle annetusta lisänimestä. Esimerkiksi Käkisalmen linnassa on maininta knekt Peer Pantzarista vuodelta 1618. 1700-luvulla esiintyy Pantzar tai Pantsar sotilasnimenä esimerkiksi Pohjanmaan, Turun läänin ja Kymenkartanon läänin rykmenteissä.
Lisää tietoa löydät esimerkiksi Pirjo Mikkosen & Sirkka Paikkalan teoksesta Sukunimet (Otava, 2000).
Joona merkitsee Raamatun Vanhan testamentin profeettaa ja nimi on ollut etunimenä käytössä koko Suomessa. Sukunimenä Joonaa on käytetty alunperin Kolarissa, Ylitorniolla, Jääskessä ja Tyrväällä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Runo on nimeltään Variksen pesä ja on kirjoittanut Arvid Lydecken Wilhelm Buschia mukaellen. Runosta löytyy tuo siteeraamasi alkupätkä Aukusti Salon Uudesta Aapisesta. Vähän pidemmässä muodossa se löytyy Pääskynen -nimisestä lastenlehdestä 2/1915. Pääskynen -lehteä näyttäisi olevan Oulun kaupunginkirjaston harvinaiskirjavarastossa. Kannattaa kysellä joko omasta lähikirjastostasi tai Oulun kaupunginkirjastosta suoraan.
Kausijulkaisun kyseinen numero löytyy muun muassa Turun yliopiston lääketieteellisestä kirjastosta. Nu-meron voi kaukolainata esimerkiksi Loimaan kaupunginkirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista toimintaa. Voit täyttää kaukolainapyyntö-lomakkeen verkossa (osoite: http://lomakkeet.loimaanseutu.fi/Kirjasto/kaukolaina.php).
Artikkeliin pääsee myös Turun yliopiston nelliportaalin (osoite: http://www.nelliportaali.fi/V/16EFT11N45VQAJT4EVA8CBIALMYL6KKJNJAV4X2GU…) kautta, mikäli olette kirjoilla Turun yliopistossa.
Artikkelin voi myös ostaa rekisteröitymällä julkaisijan verkkopalveluiden käyttäjäksi. Etsi julkaisun oikea numero (osoite: http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1365-2648/issues), klikkaa artikkelin nimeä ja sen...
HelMet-kirjastoista löytyy runsaasti äänikirjoja. CD-levymuotoisia äänikirjoja löytyy HelMet-kirjastoista yhteensä 5138 kappaletta, joista on ruotsinkielisiä 1451 kappaletta, englanninkielisiä 1328 ja suomenkielisiä 1310 kappaletta.
Tämän kysymyksen vastauksesta löydät ohjeet HelMet-hakuun, esimerkkinä vironkieliset äänikirjat: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?id=ab6b98fb-ed…
Myös sähköisessä muodossa on tulossa kirjaston valikoimiin äänikirjoja. HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin...
Valtakunnallista tilastoa kirjastojen halutuimmista lastenkirjoista ei valitettavasti ole tehty. Helsingin kaupunginkirjastolla tehdään aika ajoin halutuimmat nimekkeet -tilastoa, viimeisin on tehty 18.7. http://www.lib.hel.fi/Page/23877b06-5844-41d0-bac5-c53cc0a1df7d.aspx
Tilasto perustuu varausten määrään. Lastenkirjoja ei ole listattu erikseen, eikä niitä näytä paljonkaan kaunokirjallisuuden varatuimpien nimekkeiden joukossa olevan.
Eli etsimääsi tämän hetken suosituimpien lastenkirjojen Top 20 -listausta kirjastojen kohdalta on mahdotonta antaa.
Suomalaisen kirjakaupan sivuilta sen sijaan löytyy tämän hetken myydyimpien lastenkirjojen Top 10:
http://www.suomalainenkirjakauppa.fi/Ajankohtaista/TOP10t/tabid/278/Def…
Tämä listaus on...
Runoja ei ilmeisesti ole käännetty ruotsiksi. Eivät löytyneet SKS:n käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
eikä Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta https://finna.fi
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Saimme vain yhden vastauksen, jossa ehdotettiin Kedon kukkasten laulua, joka alkaa vähän saman tapaan ”Me kainoja ollaan ja pieniä vaan.” Kappale löytyy aika monesta laulukirjasta, voit tarkistaa saatavuustilanteen PIKI-verkkokirjastosta: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
Vai olisiko jollakulla lukijoistamme ehdottaa vielä jotakin muuta vaihtoehtoa?
Jos olet löytänyt kyseiset teokset aiemmin HelMet-haun kautta, mutta et enää löydä, teokset ovat todennäköisimmin poistuneet kokoelmastamme. En myöskään itse löytänyt näitä teoksia. Teokset ovat saattaneet esimerkiksi turmeltua tai olemme poistaneet vanhempaa aineistoa uuden aineiston tilalta.
Voisiko kyseessä olla kenties Valto Tynnilän (Walter Rae) säveltämä ja Tatu Pekkarisen sanoittama kappale "Hellevi"? Georg Malmsten äänitti sen ainakin vuonna 1937. Sanoitus täsmää hyvin lähelle, samoin myös ajankohta. Mikäli isänne suoritti varusmiespalveluksensa 1930-luvun lopulla, ei ole lainkaan mahdotonta että sotilasmuistokirjaan olisi kirjattu sen ajan "hittikappaleiden" joukossa myös traaginen tango Hellevistä:
"Kylän kaunehin kukka oli herttainen Hellevi tuo.
Monen sydämen hukka oli silmäinsä pohjaton vuo.
Kylän poikien kiista oli ainainen,
ken heistä saa Hellevin rakkauden.
Mutta sulhanen vento riisti Hellevin rinnalleen.
Sai nyt Hellevi hento tulikukkaset poskilleen kuin morsiusruusut hän saanut ois.
Tuonen sulho veikin hänet...
Vuonna 2005 suomalaisissa laitosteattereissa työskenteli yhteensä noin 50 kuiskaajaa; määrä on pysynyt samana pitkään. Täsmällisiä tilasto- tai faktatietoja kuiskaajien apuuntuloista esitysten aikana ei ole, vaikka nolostuttavat unohdukset tuntuvatkin olevan näyttelijähaastattelujen ja -muistelmien vakioaineistoa. Teatteritutkija Katri Tanskanen on kuiskaajien ammattikuntaa käsittelevässä artikkelissaan kuitenkin huomauttanut, että "kuiskaaminen esityksissä on hyvin harvinaista, mutta jo pelkkä tieto kuiskaajan olemassaolosta tuo turvallisuuden tunteen näyttelijöille". Suurin osa kuiskaajan työstä tapahtuukin harjoitusten aikana. Esityksissä näyttelijät pyrkivät ja useimmiten kykenevät itse tai vastanäyttelijän avulla selviytymään...
HelMet-kirjastot tarjoavat 1.8.2012 alkaen asiakkaiden käyttöön OverDrive e-kirjapalvelun. OverDrivessa on kansainvälisiä bestsellereitä sähkökirjoina ja äänikirjoina, joita voi käyttää tietokoneella, puhelimella tai mobiililaitteella. Lainattava kirjallisuus on englannin- ja ruotsinkielistä.
Lisätietoa OverDrivesta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ajankohtaista/tiedote/ajankohtaista/uusi-…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Nyt/Uutiset/HelMetkirjaston_uusi_sahkokirjap…
Hyttysten levittämät virukset ovat peräisin taudinkantajilta - joko ihmisiltä tai eläimiltä. Jos hyttynen pistää sairasta henkilöä ja sitten tervettä, siirtyy sairaasta peräisin oleva taudinaiheuttaja terveen verenkiertoon.
Päädyttyään hyttysen vatsaan loiset aloittavat monivaiheisen kehityksen, joka huipentuu lisääntymiseen. Tämän tuloksena syntyy muutaman päivän kuluttua uusi sukupolvi, joka siirtyy hyttysen sylkirauhasiin, valmiina iskeytymään uuteen isäntään hyttysen seuraavan aterian yhteydessä.
Eri ihmiset ja kokonaiset yhteisöt osoittavat hyvin erilaista alttiutta tartuntataudeille. Erot ovat joskus perinnöllisiä, mutta paljon useammin ne ovat tulosta aiemmista altistumisista hyökkääville tautiorganismeille. Monille endeemisten...
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
