Hei,
Suomessa oli vuonna 2011 (pois lukien Ahvenamaa) 836 yleistä kirjastoa. Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tilastovertailu yleisten kirjastojen toiminnasta vuosina 2010-2011 (pdf) http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/tilastot/liitte…
Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilaston 2009 mukaan Suomen työllisessä työvoimassa oli 31.12.2009 yhteensä 29 308 peruskoulun ja lukion lehtoria ja tuntiopettajaa. Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Tietokantataulukot, Työllinen työvoima ammattiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan 2006-2009 http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/Vrm/tyokay/tyokay_fi.asp
Suomessa 81 % kotitalouksista oli internetyhteys vuonna 2010. Tilastokeskuksen teito- ja viestintätekiniikan käyttö tilastoa ei...
Runon Hyttynen on kirjoittanut Mauri Heikkala ja se löytyy Väinö Mäkelän vuonna 1951 toimittamasta runokirjasta Minäkin lausun s. 36. Kirja on Riihimäen kirjaston kokoelmissa ja lainattavissa.
Kynäjalavan nimen alkuosa ei liity kyniin, puun hyötykäyttöön kylläkin. Nimen taustalla on puun kansankielinen nimitys "kynneppää". Kynnäppää on Lönnrotin sanakirjan mukaan eläinruumiissa oleva paksu jänne. Yhteys kynäjalavan ja jänteen välille löytyy puun taipuisuudesta ja sitkeydestä. Nämä ominaisuudet ovat antaneet sille hyvin tärkeän erikoiskäytön: kynäjalavan rungoista tai suoramuotoisista oksista valmistettiin luokkeja (kaaria, joilla hevosen länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin). Kynneppääluokkien sanottiin kestävän "niin kauan kuin ilkeää pitää" ja niistä maksettiin jopa 100 markkaa (1930-luvun hintatason mukaan).
Kynäjalava-nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1860 Lönnrotin Suomen kasvistossa.
Lähteet:
Pohjolan...
Kirjastoihin voidaan hankkia vain sellaisia elokuvatallenteita, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Hankintahintoihn sisältyvät siten myös tekijänoikeusmaksut.
Sarja on 11-osainen, mutta suomeksi on ilmestynyt tähän mennessä vain seitsemän osaa. Kahdeksas osa Under isen ilmestyi ruotsiksi jo vuonna 2001. Sarja päättyi vuonna 2007 osaan Komma igen. Luultavasti vähäisen menekin vuoksi sarjaa ei ole suomennettu enempää.
Tällä hetkellä kirjastot tarjoavat sähkökirjoja Ellibs- ja Overdrive -palvelujen kautta. Kirjastoilla ei ole omaa julkaisukanavaa. Voit ottaa yhteyttä suomalaiseen Ellibs-palveluun osoitteella ellibs@ellibs.com ja kysyä, kuinka saat kirjasi heidän palveluunsa, josta kirjastot voivat hankkia ne kokoelmiinsa. Ellibsissä voi hinnoitella kirjansa myös ilmaisiksi.
Kielitoimiston sanakirjassa on sana maassamuuttaja. Kielikone, 2011.
Sana maassamuuttaja tuntuu sopivalta, sillä esimerkiksi Tilastokeskuksen Muuttoliike -tilastossa on asiasanana maassamuutto, jolla kuvataan maan sisäistä muuttoliikettä.
Anekdootissa on totuuden siemen, mutta kyseessä ei ole kovinkaan harvinainen käytäntö. Viime vuosisadalla käännettiin yleisesti teoksia harvinaisemmista kielistä (esim. japani) niin, että käännöksen lähdekielenä ei ollut alkuteoksen kieli vaan teoksen englanninkielinen tai saksankielinen käännös. Veijo Meri ei ole koulutettu kääntäjä, mutta koska hänet tunnetaan hyvänä sanankäyttäjänä, on ainakin Lilla Teatern tilannut häneltä muutamia näytelmien käännöksiä. Näiden kohdalla täytyy siis muistaa, että vaikka käännökset on sittemmin julkaistu kirjana, ne on alun perin tehty esitettäväksi. Anekdootti viittaa todennäköisesti muinaiskreikaksi kirjoittaneen Sofokleen Kuningas Oidipukseen, jonka Meri käänsi Lilla Teaterinille ja joka julkaistiin...
Voit tuoda kirjat Pasilan kirjastoon nähtäväksi tai toimittaa ne Pasilaan oman lähikirjastosi kautta. Venäjänkielisestä kokoelmasta vastaava päättää liitetäänkö ne kokoelmiin. Kirjat, joita ei oteta kokoelmiin, laitetaan kierrätykseen. Linkki kirjaston yhteystietoihin http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Mikkelin kaupunginkirjastossa Länsi-Savo säilytetään sekä mikrofilmeinä että fyysisinä lehtinä. Valitettavasti pääkirjasto on remontissa 2.9.12012 saakka. Tilapäinen lehtisali toimii (Maaherrankatu 10) ajalla 18.6.–16.8.2012. Tällä hetkellä elokuussa 2012)Länsi-Savon vuosien 1984-1985 numerot voi lukea Kansalliskirjastossa mikrofilmeiltä.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Meillä Helsingin kaupunginkirjastossa Aku Ankan taskukirjat on päällystetty ammattikäyttöön tarkoitetulla kovamuovilla, joka on suunniteltu nimenomaan pehmeäkantisten kirjojen muovittamiseen. Kovakantiset kirjat muovitetaan pehmeällä kirjamuovilla. Muilla kirjastoilla lienee samantapainen käytäntö, päätellen sivustoista, joilla tarjotaan kirjastoille muovituspalveluja. Esim. http://www.kirjavalitys.fi/File/KirjastokirjojenMuovituspalvelunPalvelu…
Helsinki-aiheista musiikkia on koottu Tarinoiden Helsinki -verkkopalveluun: http://www.tarinoidenhelsinki.fi/ . Rajaa siellä aineistotyypiksi musiikki. Aiemmin tehty lista löytyy täältä: http://pandora.lib.hel.fi/musiikkiasema/musa/musakone.php? . Listaa ei enää päivitetä.
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josta ehdotettiin Tsingiz Aitmatovin teosta Eikä päivä pääty. Kollegan mukaan teoksesta löytyy myös hautausmaan paikalle rakennettu kosmodromi.
Kyseistä teosta näyttäisi olevan myös Kokemäen kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Satakirjastojen yhteistä aineistotietokannasta: http://www.satakirjastot.fi/
Voisi olla jonkinlainen purkki tai pakkaus.
Kotimaisten kielten keskuksesta voi kysyä myös. Kielitoimiston neuvontapuhelin 0295 333 201 (maanantaista perjantaihin klo 9–12), kesätauolla 30.6.–31.7.
Kuvauksestasi tulee mieleen lähinnä Carlo Collodin Pinokkion seikkailut, josta on olemassa erilaisia suomennoksia ja mukaelmia. Vuonna 1954 suomennettu Pinocchion seikkailut vaikuttaisi melko alkuperäiseltä ja on myös mahdollista että olisit kyseistä painosta lukenut vuonna 1969. Kirja on kuitenkin italialainen, joten siltä osin ei sovi etsimääsi, vaikka muuten voisikin kuulostaa Pinokkiolta: Pinokkiohan oli puunukke, joka muuttuu muistaakseni jossakin vaiheessa satua oikeaksi pojaksi. Välitinkin kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos saamme sieltä vielä Pinokkiolle jonkin itäeurooppalaisemman vaihtoehdon. Vai muistaisikohan...
Valtakunnalliselta kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta saimme vinkin, että etsimäsi kirja voisi olla Pieniä unitarinoita (Kirjalito, 1984). Kirjastossamme ei sitä ole, joten en voi tarkistaa asiaa, mutta kollegan mukaan teoksessa esiintyisi ainakin Puutarhatonttu Oskari.
Myöskään Joensuun seutukirjaston kokoelmissa teosta ei näytä olevan, mutta kannattaa kysyä kaukolainausmahdollisuutta! Myöskin antikvariaateista kannattaa kysellä, ainakin netistä löytyi haulla tällainen: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=901578
Ainakin muusikko Ville Pusa menetti nuoren avovaimonsa, kun heidän yhteinen lapsensa oli vain 1,5 -vuotias.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ville_Pusa
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200808298185356_uu.shtml
http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/musiikki.shtml/711531?pusa_ville
http://www.iltasanomat.fi/viihde/art-1288338843996.html
Suomessa kyllä tilastoidaan monipuolisesti alhokolinkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia. Tilasto löytyy verkostakin THL:n sivuilta: http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosi… . Tietoa rattijuoppojen promillemääristä ei siitä kuitenkaan löydy. Muualtakaan en kaipaamaasi tietoa löytänyt.
Mainitsemasi veren alkoholipitoisuus vaikuttaa hyvin korkealta. Eri lähteiden mukaan jo 3 promillen humala saattaa aiheuttaa kokemattomalle alkoholinkäyttäjälle myrkytyksen, joka voi johtaa kuolemaan. Kokeneelle käyttäjälle arvo on 6-8 promillea.
Lähteet:
Päihdetilastollinen vuosikirja. 2011 : alkoholi ja huumeet (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011)
Dahl, Päivi
Tästä on kyse : tietoa päihteistä (YAD, Youth Against Drugs ry...
