Tilastokeskuksen kirjastosta kerrottiin, että tietoja tiettynä päivänä menehtyneistä ei saada heti. Lokakuussa kuolleista tilastot tulevat marraskuun loppupuolella.
Jos Cusslerin rajaa ulkopuolelle, kirjailijoita jotka olisivat erikoistuneet vedenalaisiin seikkailuihin ei ole suunnattomasti, aiheen tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta. Asiasanalla sukellusveneet kokoelmista löytyy luonnollisesti paljonkin teoksia, mutta niistä suurin osa on sotaromaaneja tai moderneja trillereitä sellaisilta kirjailijoilta kuin Ilkka Remes, Tom Clancy ja niin edelleen.
Suomenkielisiä tai suomennettuja, kohtuullisen tuoreita jännäreitä tai scifikirjoja, joissa seikkaillaan veden alla tai vesielementti on oleellisessa roolissa, ovat muun muassa seuraavat. Näistä Crichtonin romaani tunnetaan myös elokuvana Sphere.
Steve Alten: Meg
Robin Cook: Kaappaus
Michael Crichton: Vieras tulevaisuudesta
Risto Isomäki: Con Rit...
10.10. on Oulan nimipäivä ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterin mukaan, kertoo Yliopiston nimipäiväalmanakka 2013 (http://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/).
Poliisimuseolta varmistamani tiedon mukaan varsinaisia poliisimatrikkeleita ei löydy. Jotkin poliisilaitokset ovat voineet pitää henkilöstöluetteloa omista työntekijöistään, mutta Poliisimuseon mukaan tällainen toiminta ei ole ollut lakisääteistä, joten tietojen saaminen tätä kautta on hyvin epävarmaa.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Etsimäsi runo vuodenajoista sisältyy esimerkiksi kirjaan Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982). Saat runon sähköpostiisi.
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Hietala - Seppälä: Koulun juhlat : ohjelmakirja peruskoulun 1.-6. luokille (Gummerus, 1982)
Suomenruotsalaisen lukion kirjalista on julkaistu vuoden 1977 opetussuunnitelmassa. Siinä lueteltiin suositeltavat maailmankirjallisuuden, pohjoismaisen ja suomenruotsalaisen kirjallisuuden teokset. Luettelossa mainittiin seuraavat teokset:
1.Maailmankirjallisuus
Platon: Faidon, Valtio
Vuorisaarna
Darwin: Lajien alkuperä
Montesquie: Lakien henki
Voltaire: Candide
Rousseau: Emile
Freud: Unien tulkinta
Beecher-Stowe: Setä Tuomon tupa
Marx: Kommunistinen manifesti
Gogol: Reviisori
Turgenev: Metsämiehen muistelmia
Orwell: Vuonna 1984
Swift: Gulliverin retket
de Beauvoir: Toinen sukupuoli
Solzenitsyn: Ivan Denisovitshin päivä
Anne Frankin päiväkirja
Angela Davisin omaelämäkerta
2. Pohjoismainen kirjallisuus
Strindberg: Uusi valtakunta
Ibsen:...
Hei, tässä joitakin ehdotuksia mahdollisesti 16-18-vuotiaita poikiakin kiinnostavista suomalaisista teoksista. Tietysti on aina hyvin yksilöllistä, mistä kukakin pitää, mutta ehkä näitä voisi ainakin kokeilla!
Kotimaista nykykirjallisuutta:
Kari Hotakainen: Klassikko
Risto Isomäki: Con Rit/ Sarasvatin hiekkaa
Juha Itkonen: Myöhempien aikojen pyhiä/ Anna minun rakastaa enemmän/ Seitsemäntoista
Riku Korhonen: Kahden ja yhden yön tarinoita
Tuomas Kyrö: 700 g
Miika Nousiainen: Vadelmavenepakolainen
Leena Parkkinen: Sinun jälkeesi, Max
Mike Pohjola: Ihmisen poika
Tiina Raevaara: En tunne sinua vierelläni
Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
Kauko Röyhkä: Ocean City, Miss Farkku-Suomi
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi/ Kädettömät...
Elohiiri (myokymia) on yleensä toisessa alaluomessa tai jossakin silmän ympäristössä http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00… ja
http://www.tohtori.fi/?page=5331684&id=7415790
Neurologian kirjassa on kerrotaan, että kyseessä on tavallinen ja terveelläkin henkilöllä oleva tahaton lihasten nykiminen.
Helsingin sanomissa on monipuolinen artikkeli elohiirestä. Elohiiri voi johtua silmien lihasten kuormittumisesta, ehkä toisen silmän lihakset kuormittuvat enemmän http://www.hs.fi/elama/a1342927713291
Tarkoitakohan tätä kirjaa:
Leanne Warrick, Kivaa yhdessä: paljastavia testejä, mystistä magiaa, kivoja reseptejä ja käsitöitä, 2006.
Kirjaa on useassa Kouvolan kirjastossa.
Ruokavalion tai tiettyjen ruoka-aineiden vaikutuksesta lääkitykseen on aina viisainta keskustella hoitavan lääkärin tai muun asiantuntevan hoitohenkilökunnan kanssa.
http://www.sydanliitto.fi/kasvisten-kaytto1
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1843&i=ORION+PHARMA_MAREVAN%2C+…
Alla olevista kirjoista tietoa 60-luvun muodista:
- Sixties source book / Nigel Cawthorne (2005)
- Täältä tulee nuoriso! : 1950-79 / Päätoimittaja: Kai Häggman (2006)
- 60s fashion / vintage fashion and beauty ads (2007)
- Pop - rauha - rakkaus : 1960- ja 70-lukujen elämää ja ilmiöitä / [toimittajat: Maija-Riitta Kallio, Ville-Matti Rautjoki ; julkaisija: Lahden kaupunginmuseo] (2008)
- 1960's fashion print : a sourcebook / Marnie Fogg (2008)
- Photographing fashion : British style in the sixties / Richard Lester (2010)
- James päällä joka säällä : ajankuva 1960-70-luvuilta sekä Mattisen Teollisuus Oy:n ja James-farkkujen historiaa / [toimitus: Sirpa Juuti]
(2011)
- Style me vintage : step-by-step retro look book : clothes, hair, make-up...
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Konneveden kirjasto ei valitettavasti vielä kuulu Keski-kirjastoihin. Se kuitenkin liittyy mahdollisesti mukaan myöhemmin.
Konneveden kirjastolla on verkkokirjasto, jossa voi tehdä hakuja ja varauksia:
https://konnevesi.verkkokirjasto.fi/web/arena
Kaukolainalomaketta en verkkosivuilta löytänyt, mutta kaukolainapyyntöjä voi toki tehdä paikan päällä kirjastossa.
Konneveden kirjaston puhelinnumero on (014) 449 7012 ja sähköposti kirjasto@konnevesi.fi.
Lehtileike on vuodelta 1966.
Virtolaisten hullunmylly -otsikolla Kansan lehden etusivulla julkaistussa pikku-uutisessa referoidaan Pirkanmaan maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajan Risto Tainion kevätmaakuntapäivien avauspuhetta, jossa käsiteltiin aluejaotuksen nurinkurisuutta.
Kirjan Rapatessa roiskuu: Nykysuomen sananparsikirja ( Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988) mukaan sanonta Näätänkö minä närhin värkit sinulle on tunnettu Kaavilla.
Jari Tammen Suuressa kirosanakirjassa ( Kuippana, 2002) närhenmunat selitetään luonnontieteelliseksi kirokälähdykseksi, jonka valtti perustuu muna-sanan kaksimielisyyteen. Närheä kutsutaan myös paskonärheksi ja pask´harakaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1096628__Ssuomen%20kansan%…
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1799865__Ssuuri%20kirosana…
Ihan satavarmasti tähän ei kirjoja näkemättä voi vastata, mutta Harlequin Teenin tiedoista huomasin, että sen korkeudeksi ilmoitettiin 21 senttiä, eli se on siis normipokkaria isompi. Se selittäisi myös miksi sivumäärä on vähäisempi kuin toisessa versiossa.
