Suomen murteiden sanakirja 2. osa, Emaali-havuvasta (ilmestynyt 1988) kertoo, että substantiivi haina merkitsee aavistusta.Tästä päätellen Hainari siis tarkoittaisi aavistelijaa. Sanaa haina on käytetty mm. Kiihtelysvaarassa ja Ilomantsissa. Karjalan kielen verkkosanakirjassa sanalle haina annetaan suomenkieliset vastineet vainu, vihi, aihe ja ajatus sekä sanalle hainata vastineet saada vihiä, aavistella http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=haina&b=1&ha=haina* Tohmajärven Hainarintie lienee saanut nimensä Tohmajärvellä syntyneestä kansanedustaja Oskar Hainarista, joka suomensi sukunimensä Forsström Hainariksi.
http://www.tohmajarvi.fi/merkkihenkilot1
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oskar_Hainari
Frank Loesserin kappaleen On a Slow Boat to China suomensi Kullervo (oikealta nimeltään Tapio Lahtinen).
Soutuvenheellä (tai Soutuveneellä) Kiinaan -kappaleen levytti ensimmäisenä Henry Theel vuonna 1949. Suomennos lieneekin tuolta ajalta.
Myöhempiä versioita ovat tehneet mm. Synnöve Rehnfors (1959), Ragni Malmsten (1978) ja Eino Grön (1990).
Paperisilppuri löytyy Entressestä ja Kirjasto Omenasta sekä Kivenlahden, Nöykkiön, Sellon, Tapiolan ja Viherlaakson kirjastoista.
Kirjaston tarjoamat palvelut löytyvät HelMet-sivuilta siten, että klikkaat yläpalkista kohtaa kirjastot ja palvelut. Sivun ylälaidassa lukee isolla teksti "Näytä kirjastot, joissa on". Sen jälkeen on laatikko, josta voi valita etsimänsä palvelun. Palvelut ovat aakkosjärjestyksessä, ja paperisilppuri on yksi palveluista, jonka voi valita. Kun valitset paperisilppurin, hakutulos näyttää ne kirjastot, joissa sellainen on tarjolla asiakkaille.
Mutta totta kai palveluita voi tiedustella myös täältä!
Hei,
lähes kaikesta siitä materiaalista mitä ei kotikuntasi kirjastossa ole, voi tehdä kaukolainapyynnön. Kaukolainaus on aina maksullista ja sen hoitaa asiakkaan kotikunnan kirjasto. Kaukolainapyynnössä kannattaa esittää niin tarkat tiedot kuin mahdollista haluamastasi materiaalista esimerkiksi artikkelista kirjoittajan nimi, artikkelin nimi, missä teoksessa tai lehdessä artikkeli on, mielellään vielä painovuosi ja lehden numero. Mutta jos Sinulla ei näitä kaikkia tietoja ole, niin pyynnön voi tehdä niillä tiedoilla mitä Sinulla on käytettäissä. Suurin osa kirjastojen materiaaleista on kaukolainattavissa.
Raahen kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy kaukolainapyyntölomake, jolla voi tehdä kaukolainatilauksen. Osoite löytyy osoitteesta:...
Kyseinen katkelma on Kai Niemisen runosta, jonka ensimmäinen rivi kuuluu näin: "Seiso kärsivällisesti muistisi rannalla, odota ja odota". Runo myös jatkuu hiukan toisin kuin kysymyksessä on mainittu.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa "Vain mies : runoja" (1981) ja sisältyy myös esimerkiksi Kai Niemisen runojen kokoelmaan "Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989" (s. 145).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena
Nieminen, Kai: Se vähä minkä taivasta näkee : runot 1969 - 1989 (Tammi, 1990)
Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta, Tukesista, kerrottiin, että merkintä voi tarkoittaa, että koru on puhdasta hopeaa (eli Silver 99,9 %), mutta turistikauppojen leimoihin ei aina voi luottaa, joten varma asiasta ei voi olla.
Ensimmäiset Ailat on kastettu 1800-luvun lopussa ja almanakkaan nimi tuli 1929. Almanakkaan ilmestymisen jälkeen nimestä tuli suosittu. Suurin osa Ailoista onkin syntynyt 1930-1950 -luvuilla.
Nimitilasto Ailasta Väestörekisterikeskuksen sivuilta:
Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 alle 5 alle 5 alle 10
1900-19 0 134 134
1920-39 0 4102 4102
1940-59 alle 5 9330 alle 9335
1960-79 0 1784 1784
1980-99 0 335 335
2000-09 0 152 152
2010-15 0 151 151
Yhteensä alle 10 alle 15993 alle 16003
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nimen Arja tilastot selviävät em. palvelusta. Arja on ollut suosituin 1940-luvulla. Suurin suosio nimellä on ollut 1950-luvulla.
Yhdysvaltalaista nuorten dekkarikirjasarjaa "Alfred Hitchcock and the Three Investigators" julkaisitiin vuosina 1964 – 1987. Alkuperäisessä sarjassa on teoksia kaikenkaikkiaan 43 ja kirjoittajia sarjalla oli useita. Alla olevassa linkissä on lista kirjoista.
Näyttää siltä, että useimmat The Three Investigators –sarjan teokset on saatavissa Suomesta englanninkielisinäkin, mutta ei pääkaupunkiseudun kirjastoista. Teoksia löytyy joistakin yleisistä kirjastoista. Teosten nimet ovat joko muodossa, joka alkaa ”The Three Investigators and… ” tai ”Alfred Hitchcock and…”. Koska sarja on noin pitkä, ei liene järkevää listata kaikkia Suomesta löytyviä englanninkielisiä osia tähän. Teokset löytyvät helposti Frank-monihaulla tai Melinda-...
Meiltä löytyy kyllä perusteoksia Unixista mutta ne taitavat olla liian yksinkertaisia tarpeisiisi.
Sen sijaan ammattikorkeakoulukirjastoista näyttää löytyvän runsaatikin aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Kaukolainaamalla oppilaitoksesi kirjaston kautta saat kaukolainasi edullisemmin kuin meidän kautta, vaikka tottakai mielellämme kaukolainaamme tarvitsemasi aineiston.
Kyseinen hallitsija oli Ranskan kuningas Henrik IV (1553 - 1610), joka oli alun perin protestantti. Saadakseen katolisen liigan hyväksymisen kuninkuudelleen hän kääntyi muodollisesti katolilaisuuteen. Tällöin hänen kerrotaan sanoneen, että "Paris vaut bien une messe" eli "kyllä Pariisi aina yhden messun arvoinen on".
http://www.larousse.fr/encyclopedie/personnage/Henri_IV/123595
http://global.britannica.com/biography/Henry-IV-king-of-France
http://www.uudetkirjat.fi/Media/83390.pdf
Kangasalan kirjastoon on venäjän oppikirjoista Pora 1 ja 2 hankittu paketti, johon kuuluu kirja ja cd-levy. Molemmat ovat lainassa.
Joihinkin Pirkanmaan kirjastoihin on hankittu sekä erikseen kirjaa että pakettia. Halutessasi voit tehdä varaukset joko kirjaan tai pakettiin tai molempiin. Voit myös valita teetkö varauksen vain Kangasalan kirjaston vai koko Pirkanmaan Piki-kirjastojen kokoelmiin. Tietoa varauksista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results/-/asset_publisher/b7Z8…
Alla olevista kirjoista löydät apua työhösi. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Ihmeellinen ihminen / [Anders Enevold ... et al.
- Keho : anatomia ja fysiologia / Heidi Vierimaa, Mirja Laurila
- Paviaaneja, punaviiniä ja puutarhanhoitoa : esseitä ihmisen biologiasta / Seppo Turunen
- Ihminen : kuinka keho toimii / James Cracknell
- Ihminen läpikotaisin / [teksti:] Walter Nienstedt
- - Neandertalilainen : kadonnutta perimää etsimässä / Svante Pääbo
- Kaikki evoluutiosta / toimittaneet Ilkka Hanski, Ilkka Niiniluoto & Ilari Hetemäki
Ulla-Lena Lundberg: Jää
Paavo Rintala: Paasikiven aika
Matti Rönkä: Eino
Olavi Pellonpää: Junantuomat
Kalle Päätalo: Myrskyn jälkeen
Mauri Paasilinna: Roihankorpi
Veikko Huovinen: Koirankynnen leikkaaja
Raimo J. Kinnunen: Anna ja Johannes
Pentti H. Tikkanen: Mehtäläiset
Anni Korpela: Myrksyn jälkeen
Liisa Keitaanpää: Sotakorvaustyttö
Raija Oranen: Valkea talo jokivarressa
Varmasti löytyy enemmänkin. Voit Helmetissä laittaa sanahakuun kaunokirjallisuus Suomi 1940-luku, niin saatat löytää lisää mielenkiintoisia kirjoja. Voit hakea myös sellaisilla hakusanoilla kuin sodanjälkeinen aika tai jälleenrakentaminen.
HelMet-haussa ja omiin tietoihin kirjautumisessa on ajoittaisia häiriöitä. Jos et pääse kirjautumaan omiin tietoihisi, käytä perinteistä aineistohakua osoitteessa luettelo.helmet.fi. HelMet-haun käyttö on kasvanut. Lisäämme palvelun kapasiteettia. Pahoittelemme häiriöitä.
Löytyneet lehdet ovat niin vanhoja, että niillä saattaa olla (ainakin osalla niistä) tutkimuksellista arvoa. Kysyjä ei mainitse lehtien nimiä, joten emme tiedä, onko kysymys suomenkielisistä vai joistain muista lehdistä. Suomenkieliset lehdet löytyvät pääosin Kansalliskirjaston kokoelmasta, mutta vain asiantuntija pystyy arvioimaan, onko laatikossa sellaisia lehtiä, joita ei kokoelmaan jostain syystä ole saatu hankituksi. Suosittelen yhteyden ottamista osoitteella kk-palvelu@helsinki.fi, jotta löytö voidaan arvioida.
Lisää aiheesta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Heikki Poroila
HelMet-kirjastokorttiin liitettävän nelinumeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin saa mistä tahansa järjestelmään kuuluvasta kirjastosta. PIN-koodin täytyy käydä pyytämässä henkilökohtaisesti, koska asiakas syöttää sen järjestelmään itse eikä henkilökunta saa tietää, mikä salasana on. Verkossa PIN-koodia ei siis voi hankkia, vain kirjastoissa.
Heikki Poroila
Sekä HelMetin että Kirjastot.fi:n oikeus käyttää kirjojen kansikuvia luetteloissa perustuu kustantajien kanssa tehtyyn sopimukseen. Mitä näissä sopimuksissa on mahdollisesti sanottu muiden kirjastojen käyttöoikeuksista, selviää vain ottamalla yhteyttä suoraan Helsingin kaupunginkirjaston verkkopalveluihin ja Kirjastot.fi:n toimitukseen.
Internetissä on laajasti hyväksytty (ns. hiljaisella suostumuksella) sellainen kansikuvien käyttö, joka edistää kyseisten tuotteiden myyntiä. Hiljainen suostumus tarkoittaa, ettei oikeudenomistaja valvo näiltä osin oikeuksiaan, koska ei pidä toimintaa haitallisena vaan jopa hyödyllisenä. Se ei tee toiminnasta muodollisesti laillista, mutta käytännössä seurauksetonta.
Kansikuvan tulostaminen ja tulosteiden...
Enni Mustoselta ei ainakaan vielä ole julkaistu sen nimistä kirjaa.
Muutamasta blogista löytyi tieto, että sen niminen voisi olla Syrjästäkatsojan tarinoita –kirjasarjan neljäs osa, ja että kirja julkaistaisiin mahdollisesti ensi vuonna (2016). Sarjan kolmas osa, Emännöitsijä, julkaistiin tänä vuonna.
Eli kirjaa pääsee varaamaan toivon mukaan ensi vuonna.
HelMet-kirjastoissa kirjaa ei vielä ole, mutta se on tulossa kirjastojen valittavaksi viikolla 38. Muutaman viikon kuluessa kirja pitäisi olla lainattavissa.
