Antti Kuosmasen teos "Finland's journey to European Union" (2001) on saatavilla useammasta kirjastosta, esimerkiksi Turun pääkirjastossa. Mutta onko teoksesta olemassa suomenkielistä versiota?
Englanninkielisen teoksen kustantaja (EIPA) viittaa sivuillaan alkuteokseen termillä "manuscript" (käsikirjoitus). Google Scholar-palvelusta on luettavissa "Finland's journey to European Union" - teoksen esipuhe, jossa Kuosmanen itse käyttää termiä suomenkielinen käsikirjoitus (“Finnish-language manuscript”), josta EIPA on luultavasti käsitteen omaksunut.
Alkuperäinen "käsikirjoitus" käsittelee Antti Kuosmasen henkilökohtaisia ensikäden kokemuksia Suomen EY / EU jäsenyysneuvotteluista. Käännökseen on lisätty Phedon Nicolaides:n ja Frank Bollenin...
Martti Seppälän Juorulaulun sanat löytyvät nuottikokoelmasta Siikajokilaakson laulukirja (julk. Siikajoen kotiseutu- ja kulttuuriliitto, 1993).
Nuottikokoelmaa on ainakin Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
En onnistunut tunnistamaan tällaista joululaulua. Muistatteko enempää sanoja? Kotimaisia lauluja voi yleensä etsiä laulujen nimien ja alkusanojen perusteella, joskus myös kertosäe auttaa. Esittäjätieto auttaisi myös.
Ehkä joku tämän lukijoista tunnistaa laulun!
”Oberon” on Christoph Martin Wielandin teos, ei Schillerin, vaikka jälkimmäinen on merkitty esimerkiksi englanninkielisissä Wikisitaateissa osoitteessa https://en.wikiquote.org/wiki/Hope katkelman kirjoittajaksi. Katkelma on ”Oberonin” ensimmäisestä laulusta (”Erster Gesang”), joka löytyy osoitteesta http://gutenberg.spiegel.de/buch/oberon-4631/5 (”Verzweifle keiner je, dem in der trübsten Nacht / Der Hoffnung letzte Sterne schwinden!”).
Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei kyseistä katkelmaa ole suomennettu. ”Maailmankirjallisuuden kultainen kirja” -sarjan ensimmäisessä osassa eli ”Saksan kirjallisuuden kultaisessa kirjassa” (WSOY, 1930) on Yrjö Jylhän suomentama katkelma ”Oberonista” mutta ainoastaan toisen toisesta laulusta, johon siis...
Kysymänne säkeistö kuuluu seuraavasti.
Isän ja pojan on nähnyt hän
puhki polvien monten
nukkuvan lasna; mut mistähän
tie oli avutonten?
Polvet polvien tietämiin
nousi, vanheni, läks, – mihin niin?
Ongelma, josta halaa
selkoa, noin taas palaa!
Koko runo löytyy Wikiaineistosta: https://fi.wikisource.org/wiki/Tonttu.
Doria-tietokannassa on useita Kekkosen uudenvuodenpuheita tekstitiedostona, mutta jostain syystä vuoden 1972 puhetta siellä ei ole. Myöskään Ylen Elävässä arkistossa ei tätä puhetta näytä olevan. Yritin etsiä puhetta verkosta missä tahansa muodossa, mutta jostain syystä en kyennyt löytämään sitä edes mainintana.
Uskoisin, että puheen teksti on virallisesti arkistoituna, mutta suoraan netin kautta se näyttää vaikealta löytää. Eli ei osannut kirjastonhoitajakaan auttaa. Jos asia on tärkeä, kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Urho Kekkosen arkistoon (http://www.ukk-arkisto.fi/?page_id=92). Siellä todennäköisesti ainakin tiedetään, onko tämä puhe tallessa.
Heikki Poroila
Valitettavasti ei ainakaan helpolla tuollaista versiota löytynyt, vaikka on toki mahdollista ja luultavaakin, että joku on sen Italiassakin levyttänyt. Nettihakuja varten pitäisi vaan tietää, millä nimellä laulu Italiassa ehkä tunnetaan (meillä nimeksi on tullut "Isä ja lapsi", mitä ei välttämättä alkuperäisestä otsikosta arvaisi). Yritin itse erilaisilla bambino/bambina-yhdistelmillä, mutta ei löytynyt. Ainakaan nimellä "Piccolo bambino" ei käännöstä näköjään ole tehty.
Heikki Poroila
"Stadin kundi" löytyy Malmsténin itsensä laulamana esimerkiksi seuraavilta CD-levyiltä:
* 20 suosikkia : Heili Karjalasta (Warner 1999)
* Georg Malmstén (Finnlevy 1988)
* Kolmen Sepän rumba ja 22 muuta laulua Helsingistä (Fazer 1997)
* Stadin kundi : 100-v. juhlakokoelma (Warner 2002)
* Suomi hits Vuosikerta 1953 (Warner 2014)
Ja näitä levyjä löytyy ainakin hyvinvarustetuista kirjastoista, kuten HelMetistä! Kaupasta löytyy ehkä vain tuo uusin julkaisu vuodelta 2014.
Heikki Poroila
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa tätä kirjaa ei ole, mutta Aalto-yliopiston Rakennuskirjastosta Espoon Otaniemestä löytyy kirjasta 2., 3. ja 4. painos (Lähde: kirjastojen yhteistietokanta Melinda):
http://finna.fi
Taulukko kuun vaiheista 2005-2020 löytyy mm. allaolevan linkin kautta. Kellonaika on Greenwichin aikaa, Suomen aika on kaksi tai kolme tuntia (kesäaikana) edellä tätä aikaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taulukko_Kuun_vaiheista
Muualla maapallolla aika vaihtelee kunkin maan ajan mukaan. Esim. Autraliassa kellonajat, ja päivämäärätkin joinakin päivinä, kun vuorokauden vaihde osuu sopivasti, poikkeavat näistä paljonkin, mutta taas Etelä-Afrikassa kellonajat ovat samat kuin Suomessa:
http://museumvictoria.com.au/planetarium/discoverycentre/moon-phases/mo…
http://www.planetarium.co.za/moon2016.pdf
Uusikuu tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin Kuu on samassa suunnassa kuin Aurinko, ja silloin näkymättömissä, eli uusikuu ei siis itse asiassa näy...
Ilmeisesti haluat talvilauluja, jotka eivät kerro joulusta? Joululauluja nimittäin löytyy paljon mutta talvesta ilman joulua kertovia vähemmän. Selailin läpi ”Suuri toivelaulukirja” -sarjan osat 1–21 ja ”Joulun toivelaulukirjan” sekä pari muuta, ja niistä löytyi seuraavia lauluja:
Jääkukkia (STLK 9: s. 178)
Kaamoskuu (STLK 21: s. 150)
Kulkuset (JTLK: s. 200; vaikka tätä perinteisesti pidetään joululauluna, sanoissa ei ole joulua)
Kuuraparta (JTLK: s. 182)
Lumihiutaleet (Musica 3–4: s. 111)
Lumihiutaleita (STLK 19: s. 182)
Lumiukko (STLK 8: s. 57)
Lumiukot (Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään: s. 76)
Lunta saa tuiskuttaa (STLK 13: 48)
On maassa hanget puhtahat (JTLK: s. 71)
Rekiretki (JTLK: s. 188)
Talvella (Kultaiset koululaulut...
Kiitos.
On aina mukava kuulla kehuja :)
Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta-vuotta 2016 Sinulle ja puolisollesi.
Välitän terveisesi muillekin kirjastolaisille.
Kuopion Varastokirjastossa on Apu-lehden vanhin vuosikerta vuodelta 1957 (puuttuvat numerot:25,29), ja Seura-lehden vuodelta 1970. Vanhempiakin vuosikertoja kirjastoista tietysti löytyy, mutta ne ovat kirjastossa luettavia käsikirjastokappaleita.
https://finna.fi
https://finna.fi
Alla tietoa sijainneista ja vuosista. Ne ovat peräisin Melindasta.
1.Ihmeellinen näky. Näytetty ilmestyksessä eräälle tyttärelle Anna Liisa Ukonsaarelle toukokuussa 1876 läsnä-olleiden ylöspanon ja kertomusten sekä hänen itsensä selitysten jälkeen kirjoittanut J. Ranginen. Ashtabula, Ohio: Amerikan Sanomat, 1899. Vuosi 1899: Kansalliskirjasto ja Oulun yliopiston kirjasto, 1876: Kansalliskirjasto
2.Ihmeellinen näky eli ilmestys jonka on nähnyt 20-vuotias palvelustyttö Alma Aleksandra Tähtinen Eurajoen pitäjän Kuivalahden kylän Uudessatalossa tammikuun 6 päivänä vuonna 1914. Hänen itsensä kirjoittama. Rauma: Fredrik Uusitalo, 1914. 19?, ei tietoa tarkemmasta vuodesta: Kansalliskirjasto, 1914: Kansalliskirjasto ja Turun yliopiston kirjasto...
Valitettavasti etsimästänne Gustaf Frödingin runosta "En syn" ei näytä olevan suomennosta. Suomennosta ei löytynyt vanhimmista suomennoskokoelmistakaan, joita pelkästään Frödingin runoista on useampikin.
"En syn" -runoa ei nähtävästi ole myöskään sävelletty lauluksi. Runoa ei löytynyt Sibelius-Akatemian Laura-tietokannasta, johon on koottu klassisen ohjelmiston laulutekstien suomennoksia eikä kansallisdiskografiasta.
Asiakas voi tuoda Dvd- ja muita levyjä Joensuun kirjastoon hiottaviksi. Yhden levyn hiominen maksaa 5 euroa. Ota yhteyttä kirjastoon, ja sovi asiasta.
http://vaarakirjastot.fi/paakirjasto
http://vaarakirjastot.fi/joensuun-maksut
Koru kannattaa arvioituttaa ammattilaisilla eli kultasepänliikkeessä. Jyväskylässä koruliikkeitä löytyy esimerkiksi Kävelykadun varrelta.
Jos pronssikoru on mitali, niin silloin saattaa olla apua myös keräilymitaleihin ja kolikoihin erikoistuneista liikkeistä, kuten Matin Markasta.
http://www.matinmarkka.com/
Günter Grassin "Vonne Endlichkait" (2015) on jo varattavissa HelMet-kirjastoissa, mutta toistaiseksi ei ole tietoa, milloin teos saadaan lainattavaksi.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2226149__Svonne%20endlichk…
https://steidl.de/Buecher/Vonne-Endlichkait-0123263259.html
