”Guinness suuri ennätyskirja. 2002” (Helsinki Media, 2001) kertoo sivulla 17, että saman äidin synnyttämien lasten välinen suurin ikäero olisi 41 vuotta. Äiti on brittiläinen Elizabeth Ann Buttle, joka synnytti tyttären vuonna 1956 ja pojan 20.11.1997, kun oli 60-vuotias.
Saman isän siittämistä sisaruksista en löytänyt tietoa tutkimistani kirjoista. ”Guinness world records 2013” (Sanoma Magazines Finland, 2012) mainitsee vanhimmaksi isäksi 92-vuotiaan australialaisen Les Colleyn, mutta hänen muiden lastensa syntymäajankohtia ei kerrota. Muutenkaan miesten kohdalla ei voitane olla aina kovinkaan varmoja, onko miehen lapseksi merkitty todella myös miehen siittämä.
Ylen viestinnässä kerrottiin, että heidän tietääkseen viime vuosina ei ole tapahtunut omistajissa kuin yksi muutos: SVUL:n toiminnan loppuessa osakkeet siirtyivät ensin SLU:lle ja sitten vuonna 2013 Valo ry:lle. Aikaisempi listaus omistajista löytyy osoitteessa http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=83be3ba2-9f3d-433… olevasta vastauksesta.
Hei
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Hirvosen teos kun aika loppuu. Voitte varata teoksen osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi tai voitte soittaa asiakaspalveluun (03)621 2612.
Hei
Kyseisiä kirjoja löytyy kyllä muualta Suomesta. Siinä tapauksessa, jos haluatte kirjat itsellenne lainaan, pyydän teitä jättämään tilauksen Kauniaisten kirjaston sivuilla olevan sähköisen kaukolainapyynnön kautta tai käymään paikan päällä itse. Kirjaston kaukolainoista vastaava henkilö hoitaa kirjojen tilaamisen. Kaukolaina on maksullinen; 4 € / kirja. Laina-aika määräytyy lähettävän kirjaston laina-aikojen mukaan.
Kyllä löytyy. Kantola, Anu: Matala valta (2014, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2141683, että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-424-8
Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta (2012 tai uudempi painos, Vastapaino) on saatavilla Helmet-kirjastoista sekä painettuna kirjana http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2048689 että e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/book/978-951-768-397-5
Lainaamiseen ja varaamiseen tarvitset Helmet-kirjastokortin ja tunnusluvun.
Albania Kotkien maa löytyy HelMetistä (sitä on viisikin kappaletta ympäri seutua) ja voit tilata sen lähikirjastoosi.
Tekijän nimi onkin Anja Kinnunen. Siksi kirja ei löytynyt heti tekijähaulla.
Zacharias Topeliuksen runo Rahjus sisältyy teokseen Lukemisia lapsille : ensimmäinen osa (WSOY, 1982). Teos on lainattavissa useista HelMet-kirjastoista. Ajantasaisen tilanteen teoksen saatavuudesta voitte tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta, johon on linkki alla.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Catherine Cookson oli erittäin tuottelias kirjailija, jonka romaaneja on myös suomennettu paljon. Esimerkiksi Helmet-tietokannassa on arviolta sata Cooksonin teosta suomeksi. Cooksonin teoksista on tehty myös runsaasti filmatisointeja - tosin lähinnä tv-sarjoina ja tv-elokuvina Britanniassa. iMBd-sivuston (Internet Movie Database) mukaan ainakin seuraavat Cooksonin suomennetut teokset on filmatisoitu:
-Mallenit (esim. Mallenin suku, Mallenin tyttö): tv-sarja 1979- "The Mallens"
-Kadun kaunein tyttö: tv-elokuva 1989 "The Fifteen Streets"
-Kohtalon liekki: tv-elokuva 1991 "The Black Candle"
-Mustaa samettia: tv-elokuva 1991 "The Black Velvet Gown"
-Onnen kulkurit: tv-elokuva 1993 "The Man who cried"
-Tyttö ja kartanonherra: tv-minisarja 1994...
Enligt Yles Fono-databas heter Anita Lindbloms version av den här sången Vårar kommer och går. Sången finns på skivan De 20 mest önskade med Anita Lindblom (1984):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=750d75a3-af20-49e3-987f-06fa…
Tyvärr hittade vi inte texten till den här sången. La Paloma finns på svenska på boken Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf (1977), men den år en annan version:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Det finns också en annan version på svenska. Den heter La Paloma, men
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1031943__Sgr%C3%B6na%20vis…
Gröna visboken / Urval och redigering Tage Nilsson, Klas Ralf
Kirjastot hankkivat yleensä e-kirjoja jonkin valmiin palvelun kautta. Se on huomattavasti helpompaa kuin lukemattomien e-kirjoja tarjoavien palvelujen koluaminen, kirjojen valitseminen ja niiden järjestäminen asiakkaiden käytettäviksi.
Periaatteessa kirjaston olisi minun nähdäkseni mahdollista Antikytheran kaltainen yksittäinen teos ja asentaa se tabletille kirjastossa luettavaksi, mutta kenties se ei olisi kannattavaa suhteessa vaivaan ja hintaan. Kirja pitäisi luultavasti asentaa käsin jokaiselle tabletille, eivätkä asiakkaat tosiaan voisi hyödyntää sitä kuin kirjastossa lukemalla, jolloin käyttö saattaisi jäädä pieneksi verrattuna asiakkaiden omiin laitteisiin laittaviin e-kirjoihin. Lisäksi ainakin HelMet-kirjastoissa suurin osa...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei valitettavasti löydy mitään aineistoa tšetšeenin kielellä, ei lapsille eikä aikuisille.
Myöskään muista pääkaupunkiseudun kirjastoista ei näytä löytyvän tšetšeenin kielistä aineistoa.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti en löytänyt tätä runoa.
Sain runsaasti ja hyviä ehdotuksia kollegoilta:
Jänis ja kilpikonna : runotarinoita lapsille / Lauri Pohjanpää,
Jotain Aarteiden kirja 1:stä,
Teos/Kokoelma: Suomen kansan eläinkirja--kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä / Toimittanut/Kertoja: Railo, Eino,
Tyyra Leinon Katinpoika Manun seikkailut,
tarkistimme kaikki Pasilan varaston virkailijan kanssa. Kaikenlaista muuta mukavaa kylläkin...
Runo voisi olla myös teoksessa Salmi, Vexi: Saapasjalkakissa tai Kieku ja kaiku sarjakuvan alkupään osissa.
Toivottavasti joku palstan lukija osaa ohjata sinut oikeaan runoon.
Kotimaisten kielten keskuksen Kielikello (nro 2/2011) kertoo asiasta näin:
"Piukkatrikoita leggingseistä treggingseihin
Vuonna 1993 Suomen Kuvalehti uutisoi ”pitkistä piukkatrikoista”, joiden englanninkielinen nimitys on leggings. Muotitaiteilija Riittaliisa Lehto kertoi piukkatrikoiden eli leggingsien tulleen katumuotiin urheiluvaatetuksen kautta: aerobic- ja jumppa-asuista sekä balettitanssijoiden lämmittelytrikoista. Lehto aloitti jokanaisen piukkatrikoiden suunnittelun Suomen Trikoolle 1980-luvulla. Suomalaisen piukkatrikoomuodin silloinen suosikkiväri oli musta, ja lahkeiden pituus vaihteli nilkkaan ulottuvasta puolipitkään toreadorimalliin." Koko artikkeli:
http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=2377
Äänikirjoja kannattaa hakea valitsemalla ensin Vaara-kirjastojen Tarkennettu haku. Ensimmäiseen hakuruutuun kirjoitetaan äänikirjat. Alempana olevista kuvakkeista ruksataan cd-äänilevy.Rullaamalla sivua alaspäin tulee näkyviin vasemmassa alakulmassa hakuruutu, johon voi kirjoittaa julkaisuvuoden tai haluamansa aikavälin esim. 2015-2016. Näpäyttämällä Hae -painiketta saadaan luettelo äänikirjoista. Teokset ovat luettelossa uutuusjärjestyksessä. Tulosta voi rajata sivun vasemmassa reunassa olevasta Tarkenna hakua palkista yhdellä tai useammalla tarkennuksella. Sijainnit -vaihtoehdoista näpäyttämällä Aikuiset, saadaan aikuisten äänikirjat. Näpäyttämällä Sijaintikirjastot -vaihtoehdoista haluamaansa kirjastoa esim. Nurmeksen kirjasto tai...
Kirjoista tätä tietoa ei ole löytynyt.
Lahden kaupunginmuseolla on Askon kalusteisiin liittyvä tietopalvelusivu, josta kannattaa kysyä tätä asiaa:
http://www.lahdenmuseot.fi/museot/fi/historiallinen-museo/kokoelmat/kys…
Facebookissa olevan kyseistä kalustoa koskevan joulukalenterikilpailun https://www.facebook.com/askohuonekalut/photos/a.554678084543564.133727…
vastauksissa puhutaan varsin yksimielisesti 80-luvusta. Oikea vastaus julkistetaan lähipäivinä. Suunnittelijaa ei ole kukaan maininnut.
Keskeisesti kirjastoon sijoittuvista teoksista tulee ensimmäisenä mieleen Vicky Myronin Kirjastokissa (Otava, 2008), joka kertoo kirjaston palautusluukusta löytyneen kissanpennun elämästä kirjaston maskottina.
Nykyaikaista, kotimaista kirjastoa kuvataan ainakin jonkin verran mm. Pekka Hiltusen romaanissa Iso (WSOY, 2013), jonka päähenkilö muistelee aiempaa työrupeamaansa Tampereen kaupunginkirjastossa, sekä Antti Holman teoksessa Järjestäjä (Otava, 2014), jonka päähenkilö on tarinan alkaessa töissä kirjastossa. Myös toinen Outi Almin Hemingwayn naisten (Gummerus, 2007) päähenkilöistä työskentelee kirjastossa. Kirjastoista löytyy ruumiita tai ruuminosia ainakin Seppo Jokisen dekkarissa Suurta pahaa (Karisto, 2004) ja Kai Ekholmin Niiden...
Useissa pääkaupunkiseudun kirjastossa on kirjakierrätyspiste, johon voit jättää kirjoja. Yleensä kirjastojen henkilökunta seuraa, onko kierrätyspisteeseen tullut jotain sellaista, mikä voidaan ottaa kirjaston kokoelmiin. Voit toki myös keskustella vaikka lähikirjastosi henkilökunnan kanssa, haluavatko he ensin käydä läpi lahjoittamasi kirjat ja ottaa niistä jotain kirjaston kokoelmiin.
Helmet-palvelusivustolla pudotusvalikossa Kirjastot ja palvelut on lista kirjastoista, joissa on kirjakierrätyspiste.
Lahjoitettuja DVD-levyjä ei voida ottaa kirjastojen kokoelmiin, sillä tekijänoikeudellisista syistä niitä ei voida laittaa lainattaviksi. Kierrätyshyllyyn DVD:t voi toki tuoda. CD-levyjen kohdalla tätä rajoitusta ei ole. Voit mainita niistä...
Unto Tupalan teoksessa Kun Lahti rakennettiin (1995) s.204-208 käsitellään korttelin XIII tontin 57 eli Aleksanterinkatu 13:n ja Mariankatu 21:n historiaa.
Sivulla 205 on osasuurennus v. 1908 kuvatusta postikortista, jossa näkyy v. 1908 valmistunut kolmikerroksinen kivitalo. Se ei ole aivan Aleksanterinkadun ja Mariankadun kulmassa, jossa on vuonna 1890 rakennettuja matalia puurakennuksia, mutta samalla tontilla siis kuitenkin.
Talo näkyy joissakin Lahden torin kuvissa ainakin Pertti Hammarin teoksessa Lahti : kylästä kaupungiksi, s.51,53 ja 57(2014), mutta vain osana katunäkymää.
Vuonna 1927-29 rakennettiin Mariankadun kulmaan asti koko tontin pituinen Fagerholmin liike- ja asuinrakennus, joka myös tunnettiin Fagerholmin talona,...
Sekä että.
Aikuisten kirjoissa päähenkilö ja paikka vaihtuvat. Päähenkilö on yleensä tavis.
"Usein Remeksen kirjoissa tavalliset ihmiset joutuvat keskelle suuria tapahtumia. Jotkin päähenkilöt esiintyvät vain yhdessä kirjassa, mutta osaa Remes on käyttänyt uudestaan. Anti-terrorismiyksikön poliisi Antti Korpi esiintyy monessa romaanissa (Ikiyö, Hiroshiman portti, Nimessä ja veressä, 6/12, Isku ytimeen ja monet nuortenkirjat). Muita toistuvia hahmoja ovat poliisipsykologi Johanna Vahtera (Ruttokellot, Nimessä ja veressä, 6/12) ja kovaotteinen huumepoliisi Riku Tanner (Shokkiaalto, Teräsleijona)." Wikipedia
"Ilkka Remeksen nuortenromaanit kertovat Aaro Korpi -nimisen pojan seikkailuista. Aaro Korpi on Antti Korven poika" Wikipedia
Aaro on...
