Inka on lyhentymä nimistä Ingrid ja Inkeri, jotka kumpikin pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Ingifridh. Se on puolestaan muodostunut Ing-jumalan nimestä ja kauneutta merkitsevästä sanasta frid. Suomen Inkeri-nimi on todella vanha, sen oletetaan olleen käytössä jo esikristillisellä ajalla. Inka tuli ilmeisesti ensin käyttöön Inkerin ja Ingridin lempinimenä ja yleistyi sittemmin myös itsenäisenä nimenä. Nimipäiväkalenterissa se on ollut vuodesta 1973 lähtien.
Liljaa voidaan pitää sekä luontoaiheisena nimenä että suomalaisena vastineena Elisabeth-nimen englantilaisille hellittelymuodoille Lilian ja Lily. Elisabethin taustalla on heprealainen nimi Elisheba, joka tarkoittaa 'Jumala on valani'. Lilja-nimi on tullut Suomessa käyttöön 1800...
Kävin läpi koko joukon kasvikirjoja, mutta yksikään tutkimistani teoksista ei kertonut, mistä maksaruohon nimi tulee.
Luontoportti-verkkosivusto sen sijaan tarjoaa seuraavanlaisen selityksen: "Isomaksaruohon lehtien on katsottu muistuttavan sian maksaa ja siksi kansa on nimittänyt kasvia kalliomaksaksi, sianmaksaheinäksi – tai maksaruohoksi."
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/isomaksaruoho
Se on osa runoa, joka löytyy kirjasta
Nicholas Evans: Tulisielut, s.337 (WSOY 200)
Englanninkielinen alkuteos The Smoke Jumper.
Kirjan on suomentanut Hilkka Pekkanen
Kirjastoissa on käytettävissä erilaisia asiakastietokoneita. Suurimmassa osassa on nykyään automaattinen selaushistorian poisto. Oman kirjastonsa tilanteen voi varmistaa kysymällä aiaa henkilökunnalta paikan päällä.
”Fatta” on tosiaan Stadin slangia. Kaarina Karttusen ”Nykyslangin sanakirja” (WSOY, 1980) yhdistää sen ruotsin kielen sanaan ”fattig” (’köyhä’, ’vaivainen’). Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) paljastaa, että ”fatta” on itse asiassa esiintynyt Stadin slangissa jo 1910-luvulta alkaen, jolloin se on viitannut köyhäintaloon tai köyhäinhoitolaitokseen ennen modernia sosiaalitoimistoa, johon sillä lienee viitattu 1980-luvulla.
”Fatta” on siis epäilemättä kotiutunut Helsinkiin ruotsin kielen kautta. Vanhaan slangiin omaksuttiin paljon sanoja ruotsin kielestä, joka oli Helsingissä aikoinaan paljon vahvempi kieli kuin nykyään. Osoitteesta http://kaino.kotus.fi/fo/?p=main löytyvä ”Ordbok över Finlands...
Kalevalasta on olemassa useampikin saksannos. Saksannoksista on lista Kalevalaseuran ylläpitämällä Kalevala maailmalla –sivustolla.
http://kalevalamaailmalla.kalevalaseura.fi/kalevala-saksaksi/
Kalevalan saksansi ensimmäisen kerran Anton Schiefner vuonna 1852 ja tämä käännös on kokonaisuudessaan luettavissa myös netissä. Rinnalla on suomenkielinen teksti.Teos aukeaa alla olevasta linkistä.
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
https://www.hs-augsburg.de/~harsch/germanica/Chronologie/19Jh/Schiefner…
HelMet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvat saksannokset löytyvät helposti HelMet-haulla, kun kirjoittaa hakusanaksi ”kalevala” ja valitsee hakutulossivun vasemmasta laidasta kielirajoittimeksi saksan.
http://...
Kampin liikekeskuksen asiakaspalvelusta vastattiin, että Annankadun puoleiset ulko-ovet suljetaan klo 21.
Kampin keskuksen Liikenneterminaaliin, jonka muodostavat Espoon ja kaukoliikenteen terminaalit (Helsingin linja-autoasema), Helsingin metro sekä Matkahuollon rahtiterminaali on sisäänpääsy Narinkkatorin puoleisilta pääovilta.
Lisätietoja Kampin keskuksen aukioloajoista löytyy oheisesta linkistä
https://www.kamppi.fi/fi/aukioloajat
"Lukukausimaksu suoritetaan kahtena eränä, puolet syyslukukaudella viimeistään lokakuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään helmikuun 1. päivänä sekä toinen puoli syyslukukaudella viimeistään marraskuun 1. päivänä ja kevätlukukaudella viimeistään huhtikuun 1. päivänä."
Asetus valtion oppikouluissa suoritettavasta lukukausimaksusta 20.7.1933/230, 5§
Ilse Erkkilän elokuvaura näyttäisi jääneen vain yhteen sivurooliin tuossa Asessorin naishuolet -elokuvassa, sillä Elonet osoitteessa http://www.elonet.fi ei listaa muita.
Elokuva-aitta-lehden numerossa 13–14/1940 on juttu lapsinäyttelijöistä. Siinä on myös pieni pätkä Ilse Erkkilästä. Jutussa kerrotaan, että Erkkilä päätyi elokuvaan, koska hänen isänsä harrasti keilausta, kuten myös SF:n johtaja TJ Särkkä. TJ Särkkä törmäsi siellä Ilse Erkkilään ja pyysi hänet koekuvaukseen, joka lehden mukaan ”onnistui melkeinpä yli odotusten”. Ilse Erkkilän mainitaan olevan tavallinen koulutyttö, joka ei haaveile elokuvaurasta, vaan aikoo käydä koulun loppuun ja valita ”aivan tavallisen käytännön alan”.
Löysin Ilsen ja hänen sisarensa Iriksen vanhasta...
Runo on Immi Hellénin runo Kotini
Silmät avaan aamusella,
nousen, riennän ikkunaan.
Näen tyynen kotirannan,
viheriäisen pihamaan.
Puut ja pensaat kutsuu sinne
metsän varjoon vilpoiseen,
tunnen niityn kukkain tuoksun,
kuulen kiurun säveleen.
Istun kodin portahilla,
kiitos nousee rinnastain.
Kysyn kyynelsilmin – näin miks’
kaunihin mä kodin sain?
– Kesävihantina tuolla
kotipeltoin pientareet,
isän aura pellon kynti,
höysti isän askeleet.
Kotipolkuja mä kuljen,
joka kumpu tarinoi,
joka aho, aitovieri
mulle säveleitä soi.
Veikko reipas vierelläni,
sisko kättä tarjoaa.
Ja kun katson kauemmaksi –
siell’ on suuri synnyinmaa.
Metsän polkujakin...
Kirjastojen yhteistietokanta Melindasta löytyivät seuraavat viitteet :
Translating and interpreting conflict / edited by Myriam Salama-Carr.
Salama-Carr, Myriam. Amsterdam : Rodopi, 2007.
Translation and conflict : a narrative account / Mona Baker.
Baker, Mona. New York ; London : Routledge, 2006.
http://finna.fi
Helmetistä seuraava asiaa sivuava viite :
The translator : a tribesman's memoir of Darfur / Daoud Hari as told to Dennis Michael Burke and Megan M. McKenna. Random House, cop. 2008
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1867824__Stulkit__Ff%3Afac…
Nettilinkkejä :
http://www.doria.fi/handle/10024/97901
https://hal-confremo.archives-ouvertes.fr/hal-00599599
http://aiic.net/page/3853/aiic-red-t-and-fit-introduce-the-first-...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan toimittaman Sukunimet-teoksen (2000) mukaan Pöntinen saattaa olla johdannainen skandinaavisesta Bonde-nimestä, joka tarkoittaa talonpoikaa. Pöntinen-nimi on esiintynyt myös talon- ja paikannimenä.
Tietoa sanan pönti tarkoituksesta en löytänyt. Samankaltaisen kuuloisista sanoista esimerkiksi pönkä tarkoittaa Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirjan (1995) mukaan majaa.
Tuomas Salsteen sukunimi-info-verkkosivuilta osoitteesta http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/pontinen.html löytyy lisätietoa Pöntinen-nimestä, muun muassa sen levinnäisyydestä.
Kaikkien keräilykohteiden hinta määrittyy markkinoilla eli kysynnän ja tarjonnan mukaan, eikä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun kautta voi mitään tarkempia tietoja tarjota. Kannattaa olla yhteydessä alan järjestöihin ja kauppiaisiin, joilla on ajankohtaista tietoa kohteiden tarjonnasta ja kysynnästä ja likimääräisestä hintatasosta. Hyvä lähtökohta on Setelit.com:n linkkisivu http://www.setelit.com/?p=linkit.
Vanhat Helsingin Sanomat löytyvät Pasilan kirjastosta mikrofilmattuina. Jos henkilön kuolinpäivä on tiedossa, täytyy selailla lehtiä siitä eteenpäin, sillä listaa kuolinilmoituksista ei ole tarjolla.
Mikrofilmejä pääsee käyttämään Pasilan kirjaston yläkerrassa mikrofilmilaitteella. Tällä hetkellä filmiltä ei saa tulosteita, mutta tarvittaessa ruudulta voi ottaa valokuvia. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey….
Vuoteen 1910 asti Helsingin Sanomat löytyvät digitoituina Kansalliskirjaston sivuilta osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=C…. Vuosien 1911–1920 lehdet on digitoitu myös, mutta niitä pääsee lukemaan vain...
Georg Malmsténin laulusta "Mikki-Hiiri ja susihukka" löytyy seuraavat soitinversiot (nämä löytyvät ainakin HelMet-kirjastosta)
Orkesterille: Symphonic Malmstén Medley (CD Warner 2010)
Pianolle: Tokazier: Iloinen pianomies (CD BMG Finland 1999)
Puhallinorkesterille: Helsingin poliisisoittokunta: Suomalaista puhallinmusiikkia (CD Helsingin poliisisoittokunta 1997)
Heikki Poroila
Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Suomesta en löytänyt, mutta kannattaa kysyä Tanskan Kuninkaallisesta kirjastosta (tanskan kansalliskirjasto)
http://www.kb.dk/en/
Heillä saattaa löytyä lehtiä vielä jossain muodossa.
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
