Rautatieasema-nimityksestä on luovuttu, ja nykyinen termi on rautatieliikennepaikka. Luettelo nykyisistä ja lakkautetuista rautatieliikennepaikoista löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_rautatieliikennepaikoista
Artikkelista löytyvät myös avaamis- ja mahdolliset lakkauttamispäivämäärät. Luettelo perustuu Jussi Iltasen kirjaan Radan varrella - Suomen rautatieliikennepaikat, josta saa myös paljon lisätietoa aiheesta. Kirja on ilmestynyt 2009, joten kirjan osalta tilanne tuskin on täysin ennallaan.
Liikennevirasto julkaisee luetteloa rautatieliikennepaikoista. Uusin on tältä vuodelta (1/2016), eli luettelo kertoo senhetkisen tilanteen:
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lv_2016-...
Helmetistä löytyivät seuraavat Michael Jacksonin pelkkää musiikkia sisältävät DVD:t :
Michael Jackson's vision/ Michael Jackson. MJJ Productions. 2010. (Laaja kokoelma Jacksonin musiikkivideoita.)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2116147__Sjackson%20michae…
Live at Wembley July 16, 1988 / Michael Jackson. Sony Music Entertainment. 2012.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2144302__Sjackson%20michae…
Joitain videoita ja otteita Jacksonin kappaleista on myös elokuvassa Moonwalker, joka ilmestyi alunperin 1988.
Moonwalker / directed by Jerry Kramer & Colin Chilvers. Warner Bros. Entertainment Finland. 2005.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1751709__Sjackson%20michae…
Sosiaaliturvaoikeudet Saksassa -opas löytyy osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Vastaava opas Suomesta löytyy puolestaan osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/empl_portal/SSRinEU/Your%20social…. Niissä on selostettu sosiaali- ja terveyspalveluita saman kaavan mukaan, joten vertailu maiden välillä on varmaan kohtuullisen helppoa
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Helsingin kaupunginkirjastossa on rekisteröity Hesarin kuukausiliite kolmessa kirjastossa (Rikhardinkatu, Laajasalo, Itäkeskus). Voit varata haluamasi numerot osoitteessa www.helmet.fi, kirjoita hakulaatikkoon Helsingin sanomat kuukausiliite, saat neljä viitettä, valitse niistä Helsinki. Lokakuun kuukausiliitteen voit lainata vasta, kun marraskuun kuukausiliite on ilmestynyt. Muuallekin Hesari kuukausiliitteineen tulee, mutta sanomalehtiä liitteineen ei niissä rekisteröidä eikä niitä siten voi lainata.
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Kiittää voi tosiaan liikaakin. Jos jokaisessa lauseessa kiittelee, se voi tuntua vastaanottajasta vaivaannuttavalta. Tarkasti on kuitenkaan vaikea sanella kirjeen sanamuotoja, koska ne riippuvat kokonaisuudesta.
Suvi Ruotsin ”Tapakirja” (Otava 2005) ehdottaa muodollisemman kirjeen lopetuksiksi ilmaisuja ”Ystävällisin terveisin” ja ”Kunnioittavasti”. Tosin Sirkka Lassilan ”Uusi käytöksen kultainen kirja” (WSOY, 2000) pitää ilmaisua ”Kunnioittavasti” hyvin muodollisena ja sopivana vain kaikkein virallisimpiin yhteyksiin. Sen sijaan tarjotaan ilmaisua ”Parhain terveisin” ja vähemmän muodollisiin kirjeisiin esimerkiksi ilmaisuja ”Lämpimin terveisin” ja ”Sydämellisesti”.
Kaukopalveluna kirjoja voidaan tilata kirjaston tai kirjastokimpan ulkopuolisiin kirjastoihin. Kaukopalvelutilaus tehdään asiakkaan kotikunnan kirjaston kautta. Tietoa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kaukopalvelusta ja sen säännöistä löytyy alla olevasn linkin kautta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Tietoa Kyyti-kirjastojen kaukopalvelusta löydät alta:
http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus
Tarja Turusen esittämän You would have loved this -kappaleen on alunperin levyttänyt Cori Connors. Kappaleen nuotteja ei löydy suomalaisista kirjastoista, mutta Connorsin verkkosivuilta osoitteesta: http://www.coriconnors.com/product/you-would-have-loved-this-sheet-musi… voi ostaa kappaleen nuotit (piano ja laulu) viidellä dollarilla.
Tarvitset oman kortin, mikäli lainaat Lahden kaupunginkirjastosta. Lisäksi voit lainata tällä samalla kortilla myös muista Päijät-Hämeen yleisistä kirjastoista.
Hakiessasi korttia ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus, esim. ajokortti tai passi.
Lisätietoja kirjastokortista sivulla:
http://lastukirjastot.fi/kirjastokortti
Uusi aikuisten Helmet-kirjastokortti maksaa kolme euroa. Saat uuden kirjastokortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä odottaessasi. Ota mukaan henkilötodistus, passi, ajokortti tai kuvallinen Kela-kortti.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Ensimmäinen artikkeli käsittelee lahjakkuutta, mutta toinen ei koneellamme auennut, joten sen aihetta en saanut selville.
Suomenkielisiä artikkeliviitteitä löytyy kaikille avoimesta Arto-tietokannasta. Arto on kuitenkin siis viitetietokanta, joten sieltä löytyvät vain tiedot artikkelista. Itse lehti artikkeleineen on etsittävä kirjastosta, eikä lehti välttämättä ainakaan lähikirjastosta löydy. Alla linkki hakuun tietokannasta lahjakkuus-asiasanahaulla:
https://finna.fi
Yksi mahdollisuus on käyttää hakupalvelu Google Scholaria, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Alla haku lahjakkuus-sanalla, mutta aihetta kannattaa varmasti tarkentaa omien aiheiden mukaan:
http://scholar.google.fi/scholar?hl=fi&q=lahjakkuus&btnG=
Kannattaa tutustua Raija Jänicken ja Oili Suomisen toimittamaan ja suomentamaan kolmiosaiseen kokoelmaan Grimmin sadut (Tammi, 1999). Se on ensimmäinen täydellinen suomennos Jacob ja Wilhelm Grimmin Kinder und Hausmärchen -kokoelmasta, ja tuttujen klassikoiden lisäksi siinä on yli 50 ennen suomentamatonta satua. Charles Perraultin Hanhiemon saduista on puolestaan saatavilla vuoden 1922 suomenkielisen käännöksen näköispainos (Lasipalatsi 1999).
Sekä Grimmit että Perrault kirjoittivat satunsa paitsi suullisen, myös kirjallisen eurooppalaisen tarinaperinteen pohjalta. Monet Perraultin 1600-luvulla tunnetuksi tekemät sadut saivat Grimmeiltä 1800-luvulla uudenlaisen tulkinnan, ja Perrault puolestaan käytti omien versioidensa pohjana muiden...
Kirjastoissa teokset on tapana aakkostaa hyllyyn kirjailijan kotimaan henkilönnimikäytänteitä noudattaen. Meikäläisittäin "väärinpäin" olevissa kiinalaisissa nimissä sukunimeksi valitaan korrektisti nimen ensimmäinen osa ja etunimeksi jälkimmäinen: Murong Xuecun on aakkostettaessa MURONG, Xuecun ja Mo Yan on MO, Yan.
Vieraiden nimijärjestelmien soveltamisesta suomalaiseen malliin:
Sukunimi? Etunimi? : maahanmuuttajien nimijärjestelmistä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2002
"Uhka vai mahdollisuus" -ajattelu on mitä todennäköisimmin lähtöisin alun perin organisaatioiden yhteydessä käytetystä SWOT-analyysistä, jossa pyritään määrittämään vahvuudet (Strengths), heikkoudet (Weaknesses), mahdollisuudet (Opportunities) ja uhat (Threats). Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä, uhat ja mahdollisuudet ulkoisia tekijöitä. SWOT-analyysin juuret ovat 1960-luvulla. Nykyisen kaltainen nelikenttämatriisi siitä tuli 80-luvulle tultaessa.
1980-luvulle ajoittuu myös "uhka vai mahdollisuus" -parin ilmaantuminen suomenkieliseen asiaproosaan. Sen varhaisin löytämäni esiintymä on vuodelta 1983, Kanava-lehdessä 11(1983):4 julkaistu Eero Kostamon artikkeli Tietoyhteiskunta : uhka vai mahdollisuus? Mikäli fraasin esiintymistä...
"Swiss chard" on suomeksi mangoldi eli "Swiss chard leaves" tarkoittaa mangoldin lehtiä. "Brown sugar" tarkoittaa kontekstista riippuen joko ruskeata kidesokeria tai fariinisokeria, ja koska kysymyksessä täsmennetään, että kyse on nimenomaisesti amerikkalaisista resepteistä, otaksuisin tässä tarkoitettavan jälkimmäistä vaihtoehtoa. "Wheat berry" on vehnänjyvä eli "uncooked wheat berries" tarkoittaa keittämättömiä vehnänjyviä. "Kosher salt" tarkoittaa gastronomisen sanaston mukaan lisäaineetonta, kosher-sääntöjen mukaan valmistettua ja pakattua suolaa, mutta tutkimieni englanninkielisten lähteiden perusteella suola ei sinänsä ole "kosher", vaan nimi tulee siitä, että tätä normaalia ruokasuolaa karkeampaa, yleensä jodioimatonta suolaa...
Kyseessä näyttäisi olevan Armas Järnefeltin säveltämä laulu "Mennyt" Topeliuksen sanoihin (suom Heikki Klemetti). Laulu alkaa säkein "Kuin painuva päivä, yön sammuva tähti, hän ystävä ainut pois luotani lähti. Uus valkeni aamu, yö peittävi maan...".
Laulun sanat ja nuotti sisältyvät mm. nuottijulkaisuihin Hartaita lauluja. 1 (toim. Pauli Ahvenainen, Mieskuoroliitto, c2002),
Laulu-Miesten lauluja. 1 (toim. Raimo Spolander, Laulu-Miehet, 1980) ja Armas Järnefelt: Mieskuorolaulut : A cappella (Sulasol, 1999). Teokset näyttäisivät löytyvät oman alueenne kirjastoverkosta.
https://finna.fi
https://vaski.finna.fi/
Myöhästymismaksu on 20 senttiä kirjalta vuorokaudessa. Jos kirjat palautetaan seitsemän vuorokautta myöhässä, kertyy niistä myöhästymismaksuja siis yhteensä 2,80 €.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja…
Ongelmasi kuulostaa niin vakavalta, ettei ammattitaidottoman kannata yrittää googlella neuvo Sinua.
Ota yhteyttä lakimieheen.
Esim. Asianajajapäivystykseen http://www.asianajajaliitto.fi/asianajopalvelut/asianajajapaivystys
Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
