Helsingin päärautatieaseman asiakaspalvelusta vastattiin, ettei heillä ole tietoa tällaisesta opaskartasta.
https://www.vr.fi/cs/vr/fi/miten-voimme-auttaa
Helsingin hotelleista ja yli 1200 ravintolasta, tapahtumista ja nähtävyyksistä löytyy runsaasti tietoa
Helsingin kaupungin matkailusivustolta
http://www.visithelsinki.fi/fi
Ylioppilastutkinto.fi-sivustolla on tietoa digitaalisesta ylioppilastutkinnosta.
Ylioppilastutkintolautakunnan tiedotteessa kerrotaan apuvälineiden käytöstä sähköisen matematiikan kokeen A-osassa näin:
"...ylioppilaskokeissa on mahdollista käyttää erillistä laskinta ja painettua taulukkoaineistoa syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kokelas ei saa hyödyntää erillistä laskinta sähköisen kokeen A-osassa. Kevään 2021 tutkintokerrasta alkaen kokeessa käytetään vain sähköisessä koeympäristössä olevia apuvälineitä ja materiaaleja."
Eli laskinta toistaiseksi saa, mutta ei ole pakollista käyttää.
Sivustolta lisää tietoa:
https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Sahkoinen_t…
Vuonna 1917 Haukiputaalla toimivat Asemakylän, Pohjois-Kellon, Putaan, Kirkonniemen, Jokikylän koulu, Keski-Kellon, Etelä-Kellon ja Sahankylän koulut.
Kansakoulun alkaessa ensimmäistä kertaa 1875 oppilaita oli 50, joiden joukossa jopa 17-vuotiaita. Kevätlukukaudella oppilaita oli jo 73. Kyseisenä vuonna opetettiin uskontoa, kirjoitusta, laskentoa, maantietoa, suomea (lukemista), laulua ja käsitöitä. Kuitenkin ainakin lukemistunteja on käytetty läksyjen kirjoittamiseen, sillä muita oppikirjoja kuin raamatunhistoria ja katkismus ei ollut.
Tietoja kouluoloista 1900-luvun alussa löytyy seuraavista julkaisuista:
- Jaakko Jussila: Silmäys Haukiputaan kunnan kansakoulujen vaiheisiin vuosina 1875-1925 (1925)
- Koulutaival: Haukiputaan kunnan...
Pirkkalankoivu lienee vanhin tunnettu kotimainen liuskalehtinen koivu. Se löydettiin vuonna 1862 Pirkkalan pitäjän Penttilän kylästä. Koivu on rauduskoivun muunnos.
Tämä puuharvinaisuus oli tuhoutua kokonaan, kun tämä ensimmäinen löydetty puu hakattiin halkopinoon. Kannon ympäristöä tarkkailtiin ja vuonna 1904 löydettiin kaadetun koivun läheltä neljä liuskalehtistä koivuntainta. Yksi näistä siirrettiin Pitkäniemeen, sillä sairaalan ylilääkäri oli innokas luonnontutkija. Tätä yksilöä pidetään puistoissa ja pihoissa nykyisin kasvavien Pirkkalankoilujen kantayksilönä.Lehtien liuskat ovat ehytlaitaisia eivätkä kovin teräväkärkisiä. Muoto esiintyy harvinaisena Etelä-Hämeessä.
Loimaankoivu on Suomessa saanut nimensä Loimaalla kasvavasta...
Kaivattu kirjasarja lienee Dian Curtis Reganin Aavekaksoset, jonka kahdeksan kirjaa ilmestyivät suomeksi vuosina 1996-97. Sarjassa yksitoistavuotiaina aaveiksi muuttuneet Robert ja Rebekka seikkailevat kummituskoira Takun kanssa.
Eri urheilutapahtumien kisaorganisaatiot ilmoittavat yleensä hyvissä ajoin esim. vapaaehtoisten työntekijöiden tarpeestaan. Kisojen järjestäjien nettisivuilla on monesti tietoja tehtävistä ja ilmoittautumismahdollisuus vapaaehtoistyöntekijäksi. Kannattaa siis seurata ajoissa kisajärjestäjien nettisivuja tai ottaa itse yhteyttä tapahtuman järjestäjään. Korkeimman tason kuten MM- ja EM-kisojen vapaaehtoistyöntekijöiden määrä saattaa nousta sadoista tuhansiin. Koripallon EM-kisojen Helsingin lohkoon 2017 haettin noin 300 vapaaehtoista, Yleisurheilun EM-kisoissa Helsingissä 2012 oli töissä n. 2000 vapaaehtoista ja hiihdon MM-kisoissa Lahdessa 2017 n. 2500.
Ilmaisu "lähiomainen" ei tässä asiassa ole riittävän täsmällinen käsite. Tekijänoikeuslain mukaan teoksella - tässä tapauksessa runolla - on aina joku oikeudenhaltija, kunnes oikeus raukeaa 70 vuoden kuluttua tekijän kuolemasta.
Lupa täytyy siis saada siltä, joka on perintönä saanut kuolleen oikeudet. Yleensä kyseessä on ns. perikunta, paitsi jos perijöitä on vain yksi. Lupa täytyy immateriaalisissa oikeuksissa saada kaikilta perillisiltä, jos heitä on useampia. Kun ei voida varmuudella tietää, minne oikeudet ovat menneet, pelkästään kuuluminen lähiomaisiin ei takaa perintöoikeutta. Kaikki riippuu yksityiskohdista. Voin arvioida asiaa tarkemmin, jos saan yksityiskohtaisempia tietoja.
Sillä, julkaistaanko runot kustannettuna tai...
Hei,
kyseessä on todennäköisesti Omakotisäätiön lastenkoti Orpola. Säätiö on Metodistikirkon perustama, jonka toimintaan kuului orpokoti jo vuodesta 1911 alkaen. Orpokoti toimi alkuaikoina Viipurissa, mutta sodan vuoksi se evakuoitiin ensin lyhyesti Jämsään ja 1940 Lappeenrantaan Raastuvankatu 30:een. Tieto selviää säätiön historiikista, mutta lastenkotitoiminnan päättymisestä ei teoksessa selkeästi mainita. Jos asia kiinnostaa, suosittelen ottamaan yhteyden Omakotisäätiöön.
Lähde: https://www.omakotisaatio.fi/materials/555b5855-62f4-4f6a-a7c5-5e290fe0…
Tässä joitakin ehdotuksia :
Musta kaista –sarjan jännityskirjat. Suomalaisten kirjailijoiden jännäreitä ja dekkareita nuorille. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smusta%20kaista__Orightresul…
Marja-Leena Tiaisen Kyttäyskeikka, Poika joka katosi ja Tatu, Iiris ja pääkallomies (nuorten jännitystä selkokielellä). http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiainen%2C%20marja-leena%20…
Mäkitalo, Janne : Pääkallokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Spääkallokiitäjät__Orightres…
Bagge, Tapani : Etsivätoimisto Musta koira –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbagge%20musta%20koira__Orig…
MacGregor, Roy : Kiekkokiitäjät –sarja. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skiekkokiit%C3%A4j%C3%A4t__O…...
Urostyö on vanhahtava muoto sanasta urotyö, uroteko. Jauhokuli taas tarkoittaa jauhosäkkiä.
Sana-Lennätin-lehti on mitä ilmeisimmin halunnut välittää lukijoilleen tiedon kahdesta epätavallisesta tapahtumasta, joista toisessa (pärekoriksi muuttunut susi) on vahvoja ihmetarinan aineksia. Se, miten nämä merkillisyydet ovat tapahtuneet, on nähtävästi haluttu jättää lukijan mielikuvituksen varaan, eikä tapahtumien kulkua voi näin jälkeenpäin kuin korkeintaan arvailla. Vuohi on päätynyt punnittavaksi, mutta onko se ollut säkissä vai vain päätynyt säkkien joukkoon, kun sitä on syystä tai toisesta luultu jauhosäkiksi - mene ja tiedä. Ehkäpä tässäkin on kyse muodonmuutoksesta samaan tapaan kuin suden ja pärekorin tapauksessa.
Sitaatti on Sinuhe egyptiläisen yhdennentoista kirjan (Merit) kuudennesta osasta. Se on osa Sinuhen repliikistä keskustelussa prinsessa Baketatonin kanssa.
"' -- Elämä on kuuma päivä, Baketaton, kenties kuolema on viileä yö. Elämä on matala poukama, Baketaton, kenties kuolema on kirkas, syvä vesi.'" (s. 492-493)
Ole Torvaldsin ruotsintamana tämä kohta kuuluu seuraavasti:
"' -- Livet är en het dag, måhändä är döden en sval natt. Livet är en grund vik, Baketa[t]on, måhända är döden ett klart djupt vatten.'"
Sipoon ja Askolan kirjastot kuuluvat Helle-kirjastokimppaan. Niistä lainattua ei valitettavasti voi palauttaa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Aineisto tulisi palauttaa mihin tahansa muuhun Helle-kirjastoon.
https://www.helle-kirjastot.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Isänne lienee vuonna 1914 syntyneenä suorittanut varusmiespalveluksensa oletettavasti 1930-luvun puolivälin tienoilla. Tuolloin Viipurissa sijainnut joukko-osasto oli nimeltään Karjalan Kaartin Rykmentti, jossa isänne on siis hyvin voinut palveluksensa suorittaa.
Lähisukulainen voi saada varmuuden asiasta tilaamalla Kansallisarkistosta kyseisen henkilön kantakortin, johon on merkitty palvelustiedot niin varusmiesajalta kuin viime sodistakin.
Lisätietoja ja ohjeet kantakortin tilaamiseen:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Kantakortti
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Vaskin E-aineistot sivulta (Vaskin-tietokannan yläpalkki) pääset tälle sivulle, josta oikeasta reunasta löytyy Naxos Music https://vaski.finna.fi/Content/eaineistot
Voit käyttää palvelua kirjastossa tai kirjautua palveluun kotona kirjastokorttisi numerolla.
Voit digitoida VHS-kasetteja Helmet-kirjastoista Pasilan, Sellon, Entressen, Hakunilan, Nöykkiön ja Kauniaisten kirjastoissa.
Alla lisää tietoa Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helme…
Laulua ei löydy äänitteenä kirjastoista. Kirjassa: Musiikin aika 1-2, se on nuottina. Saman nimisellä cd-levyllä Soile Perkiön Itsenäisyyspäivä-laulua ei ole.
Myöskään Viola-tietokannasta äänitteenä ei löytynyt.
Suomen kansallisdiskografia Violan mukaan Once In Royal David's City on suomennettu useampaan kertaan: Hilkka Norkamon käännös on nimeltään Daavidin on kaupungissa, Pekka Sipilän Tallin seimen luona ja kolmas Pitkää tietä Betlehemiin. Kolmannen suomentajaa ei mainita. Lavyt ja julkaisut löytyvät Violasta:
https://finna.fi
God rest Ye Merry, Gentlemen on käännetty nimillä On ilon päivä (suomentaja Kaija Toivanen), Vanha joululaulu (suomentaja Liisa Tenkku), Ah, iloitkaatte ystävät (suomentaja V. Arti), Nyt kristikunta riemuitse (suomentaja Liisa Tenkku), jo löytämäsi Herran rauhaa teille (suomentaja Paavo Alanne) ja Jumalan rauhaa ihmiset (suomentaja R. R. Ryynänen). Alla Linkki Violan tietoihin:
https://finna.fi
I Saw Three Ships on...
