Kyseessä on Kaija Pakkasen lastenloru Kämmen ja sormet. Loru sisältyy Pakkasen runokirjaan Lastenmökin runokoppa (1982).
Saat lorun sähköpostiisi.
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Jos Sinulla on mahdillisuus lähettää siitä kuva esim. Suomen sieniseuraan http://www.funga.fi/
tai Helsingin yliopiston Pinkka-palveluun http://www.helsinki.fi/pinkka/index.htm,
saat varmaan luotettavan vastauksen.
Voit myös yrittää selailla Suomen kasvimuseon teosta Suomen sieniopas. Siitä löytyvät kaikki syötävät ja syömäkelvottomat suomalaiset sienet.
Heinolan alueella ilmestyviä sanomalehtiä ovat Itä-Häme ja Kirkonseutu-seurakuntalehti. Lehdet löytyvät Heinolan kirjastosta, jonne on tilattu myös monia muita sanomalehtiä:
http://lastukirjastot.fi/106557/fi/articles/heinolan-kirjaston-sanomale…
Kyseessä on Tommy Tabermannin runo Legenda kokoelmasta Nälän ja selibaatin runot (1985). Runo on luettavissa myös mm. kokoelmasta Janus : intohimon ja ymmärryksen runot (1995).
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Ensimmäinen kirja voisi olla Taikamuusi. Tekijä on Peter Firmin, ilmestymisvuosi on 1991 ja kirja kuuluu helppolukuiseen Suihkari –sarjaan. http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1242802
Kirjan kansi https://www.antikvariaatti.net/tuotekuvat/isot/951210.jpg
HelMet-kirjastoissa teosta ei valitettavasti enää ole, mutta se on tilattavissa kaukopalvelun kautta. http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Lasten dekkarisarja tuntuisi olevan Tiger Team. Tekijä Thomas Brezina ja kirjojen ilmestymisvuosi 2001. Jokaiseen kirjaan kuuluu muutama salapoliisitarvike, mm. vihjekortti ja decoder. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stiger%20team__Ff%3Afacetlan…
Yhdistelemällä eri tavoin asiasanoja köyhyys, syrjäytyminen, huono-osaisuus, sairastuminen, sairaus ja terveydenhuolto löysin seuraavat teokset, jotka kannattaa tarkistaa. Aivan tarkasti ne eivät ehkä osu kysymääsi aiheeseen, mutta sivuavat kyllä sitä jokainen omalla tavallaan.
Sikalat / Susanna Alakoski
Svinalängorna; suomentanut Katriina Savolainen.
Schildt, 2007
Asiasana: siirtolaiskirjallisuus ; aikakausiromaanit ; lapsikuvaus ; musta huumori ; arkielämä ; alkoho-linkäyttö lapsiperheet ; pelko lapset perheväkivalta ; huono-osaisuus ruotsinsuomalaiset ; kaupungit Ystad 1960-luku 1970-luku ; kehitysromaanit ; perheväkivalta ; ruotsinsuomalaiset ; alkoholistit vanhemmat
Postimyyntilapset / Kishwar Desai
Origins of love ; suomentanut Ida...
Kirjastoon ohjelmaa tarjottaessa kannattaa ottaa yhteyttä kunkin kirjaston tapahtumista vastaaviin henkilöihin. Turun kaupunginkirjaston tapahtumavastaavien yhteystiedot löytyvät kirjaston www-sivuilta, tässä suora linkki kyseiselle sivulle: http://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/kirjastot-ja-yhteystiedot/h…
Kirjastolla ei ole yhtä tunnettua keksijää. Itse asiassa kirjasto on hyvin vanha keksintö. Varhaisimmat kirjastot perustettiin noin viisituhatta vuotta sitten muinaiseen Mesopotamiaan. ”Kirjat” olivat siellä savitauluja, joihin oli kirjattu tietoja tehdyistä kaupoista ja hallinnollisista asioista kuten veroista ja armeijoista. Vasta myöhemmin alettiin kirjoittaa ylös myyttejä, historiaa, filosofiaa, maantiedettä ja lääketiedettä. Näistä löytyy laajemmin tietoa Stuart A. P. Murrayn teoksesta The library : an illustrated history (American Library Association, 2009), jota on käytetty ihan yliopisto-opinnoissakin oppikirjana.
Kirjojen lainaaminen on ollut ennen varsin rajoitettua, sillä esimerkiksi varhaisista yliopistokirjastoista ei ole...
Esimerkiksi alla mainituissa kirjoissa aihetta eri tavoin käsitellään. Varmasti niitä on muitakin: kirjan nimi tai asiasanakaan ei aina kuvaa aihetta kovin tarkkaan tai tyhjentävästi.
- Herraskansaa : elämäni natsieliitin sisäpiirissä / Henriette von Schirach (2017)
- Perintönä perinnön vaikeus : keskusteluja kulttuuriperinnöstä saksankielisellä alueella / Outi Tuomi-Nikula (2013)
- Sotilaat : taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta / Sö̈nke Neitzel ja Harald Welzer (2011)
- Olin Hitlerin sihteeri / Christa Schroeder (2011)
- Isäni maa : saksalaisen perheen tarina / Wibke Bruhns (2010)
- Muistin politiikkaa Münchenissä : keskustelu kansallissosialismi-dokumentaatiokeskuksesta paikallisen menneisyydenkäsittelyn ilmentäjänä /...
Imatran kaupunginkirjasto ei ole mukana tässä palvelussa, joten tämä vastaus tulee Helsingistä. Silmäilin vähän läpi Imatran kaupunginkirjaston valikoima, ja suoralta kädeltä kolme minusta hyvää kauhuelokuvaa osui heti silmiin. Tässä ne ovat:
– Hohto : kahden levyn erikoisjulkaisu – Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva, jossa perhe muuttaa hoitamaan talven ajan syrjäistä hotellia. Siellä alkaa tapahtua kummia.
– Tarpeellista tavaraa – Tämäkin on Stephen Kingin kirjaan perustuva elokuva. Siinä pikkukaupunkiin muuttaa kummallinen kauppias.
– Rosemaryn painajainen – Tässä elokuvassa pariskunta muuttaa taloon, jossa tuntuu olevan kummallisia asukkaita.
Jännityselokuvissa on paljon enemmän valinnanvaraa ja vaihtelua. Tässä muutama oma...
Kirjastokorttisi pin-koodi on vain omassa muistissasi. Jos olet unohtanut sen, saat uuden lähikirjastossasi. Ota kirjastokortti ja henkilötodistus mukaan. Yleensä lapsille käy henkilötodistukseksi myös kuvaton Kela-kortti. Voit varmistaa asian oman kuntasi kirjastosta tai sen nettisivuilta.
Kyllä vain. Lainaaminen onnistuu Helmet-kirjastoissa poikkeustapauksessa voimassa olevalla viranomaisen myöntämällä henkilötodistuksella, ajokortilla, passilla tai kuvallisella Kela-kortilla.
Tervetuloa lainaamaan!
Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.
Jos paranormaali romantiikka kiinnostaa, suosittelisin lämpimästi Elina Rouhiaisen Susiraja-sarjaa (osat: Kesytön, Uhanalainen, Jäljitetty, Vainuttu). Niissä on päähenkilönä Raisa-niminen lukiolainen, jolle paljastuu, että seudulla asuu ihmissusia. Samantapainen asetelma on myös Elina Pitkäkankaan sarjassa, jonka osat ovat Kuura ja Kajo. Se on tosin suunnattu ehkä vähän vanhemmille kuin Rouhiaisen sarja.
Kolmantena voisin suositella Sini Helmisen Väkiveriset-sarjaa (osat: Kaarnan kätkössä ja Kiven sisässä), jonka osat toimivat myös itsenäisinä kirjoina. Siinäkin tavallisen maailman takaa paljastuu salattu fantasiamaailma. Neljäntenä voisin mainita Reetta Aarnion Maan, veden ja tulen väki -sarjan (osat: Maan kätkemä, Veden vanki, Virvatulen...
Salon Seudun Sanomien vanhat numerot säilytetään Kansalliskirjastossa mikrofilmattuina. Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Kansalliskirjastoon. Alla olevasta linkistä löydätte Kansalliskirjaston neuvonnan yhteystiedot.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/neuvonta#neuvonta
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://finna.fi
Anne Mccaffreyn Pernin lohikäärmeritarit -sarjassa on ilmestynyt suomeksi kolme kirjaa: Lohikäärmeen lento (1999), Vaarallinen tähti (2000) ja Tuliliskojen laulu (2002).
Toivoa kirjallisuudesta -sarjassa vieraili Vallilan kirjastossa 3.5.2017 psykoterapeutti ja kirjailija Katriina Järvinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vallilan_kirjasto/Tapa…
