Mahdatkohan tarkoittaa 10-osaista hollantilaista animaatiosarjaa nimeltä Kook mee met Aart Appel en Krieltje vuodelta 2000, joka on lähetetty Ylen kanavilla nimellä Potis och päron (suomeksi Peruna ja pottu) vuosina 2003-2004? Sen on käsikirjoittanut ja ohjannut Frans Lasés, tuotanto VPRO Villa Achterwerk. Katso linkin takaa, näyttävätkö hahmot tutuilta: http://www.franslases.nl/aartappelkrieltjes.html
Vuosaaren kirjastosta kerrottiin, että kirjaston monitoimilaitteella voi tulostaa vain peruspaperille. Tuollainen erikoistulostus ei ole mahdollista ainakaan Helsingin kirjastoissa.
Sinun kannattaa kysellä vielä Espoosta, esimerkiksi Sellon kirjastosta, olisiko heillä mahdollista tulostaa toivomasi kaltaiselle paperille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Sellon_kirjasto/Yhteystiedot
Yksi mahdollisuus on kääntyä jonkin painopalveluja tarjoavan yrityksen puoleen.
Ja papereiden koosta: A5 (148 × 210) on puolet A4 (210 × 297) kokoisesta arkista.
https://fi.wikipedia.org/wiki/ISO_216
Seikkailua, taikaa, huumoria ja villiä mielikuvitusta ruokkivia tarinoita löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Krekelä, Katja : Hurjalinna ja Säihky
Lybeck, Sebastian: Latte-siili sarja
Parkkinen, Leena: Pikkuveli ja mainio harharetki
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Reeve, Philip: Oliver ja meriperuukit
Salmi, Veera: Mauri -kirjat
Kysy lisää lukuvinkkejä omasta kirjastostasi.
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Kolmiosainen jatkokertomus Emännän tytär on ilmestynyt Koti –lehdessä vuonna 1990. Kirjoittajiksi mainitaan Enni ja Johanna Mustonen. Ensimmäinen osa Kaupunki kutsuu Koti 1990 : 10 s. 2-3, 23.Toinen osa Tupatöissä Koti 1990 : 11, s. 2-3. Kolmas osa Laittaa niitensä itse Koti 1990 : 12, s. 2-3, 39. Kirjana Emännän tytär ei ole ilmestynyt.
Kirjan voi palauttaa kaikkiin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteisiin sekä muihin Päijät-Hämeen yleisiin kirjastoihin ( http://lastukirjastot.fi/ ).
Lahden korkeakoulukirjaston toimipisteisiin ( http://www.lamk.fi/opiskelijalle/korkeakoulukirjasto/Sivut/default.aspx ) ei voi palauttaa Lastu-kirjastojen aineistoa.
Elintarviketurvallisuusviraston raskasmetalleja koskevan tietopaketin mukaan kuluttajalla ei näyttäisi olevan mahdollisuuksia vähentää kadmiumin saantia muuten kuin noudattamalla kohtuutta käytettäessä kadmiumia sisältäviä elintarvikkeita:
Vähäisiä kadmiumpitoisuuksia on käytännössä kaikissa elintarvikkeissa. Viljatuotteiden korostuminen kadmiumin lähteinä johtuu siitä, että niitä käytetään usein ja suuria määriä. Kadmiumpitoisuudet viljoissa ovat Suomessa matalat, ja Eviran riskinarviointiin kootun aineiston perusteella keskimäärin pienemmät kuin Keski-Euroopassa mitatut pitoisuudet.
Öljykasveilla on luontainen ominaisuus kerätä siemeniinsä maaperän kadmiumia. Tästä syystä öljykasvien siemeniä voi käyttää päivittäin vain...
Siviiliväestön evakuointi talvisodan aikana suoritettiin lääninhallitusten kehotuksesta hyökkäysuhan alaisilta alueilta. Huollosta vastasi ensi sijassa kansanhuoltoministeriö. Valtio maksoi vastaanottaville kunnille ja majoituksesta ja muonituksesta jälkikäteen korvauksia. Tarkempaa tietoa esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, s. 766-769.
Jatkosodan asemasotavaiheessa ryhdyttiin jo valmistelemaan Karjalan evakuointisuunnitelmia. Puna-armeijan suurhyökkäyksen käynnistyttyä Karjalan kannaksella päämajan sotilashallinto antoi evakuointikäskyn 10.6.1944. Viimeinen luovutetun Karjalan evakuointi suoritettiin syyskuussa ja se koski 66 750 henkilöä. Myös muilta luovutetuilta alueilta kuten Porkkalasta siirrettiin väestöä. Tarkempaa...
Närhi on kaikkiruokainen lintu. Talvisin se nokkii mielellään talipallosta talia tai syö siemeniä tai maapähkinämurskaa. Lisää tietoa lintujen talviruokinnasta esim. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringan sivuilta:
https://www.tringa.fi/lintujen-talviruokinta/
Valitettavasti Krzysztof Kieślowskin ohjaamasta televisiosarjasta Kymmenen käskyä (Dekalog, 1988) ei valitettavasti ole tehty tallennetta, jota olisi lainattavissa kirjastoista.
Useampaankin otteeseen Ylellä esitetystä sarjasta kannattaa esittää uusintatoive alla olevan linkin kautta.
https://palaute.yle.fi/
http://www.elonet.fi/fi
Tämä iltarukous on alun perin jonkun tuntemattoman englantilaisen tai amerikkalaisen kirjoittama. Sen sävelsi Sofie Lithenius 1890-luvulla. Ruotsinkielinen versio löytyy nuotista Kolmi- ja neliäänisiä hengellisiä lauluja naiskuoroille = Tre- och fyrstämmiga andliga sånger för damkörer, Kolmastoista vihko (NNKY, 1925). Nuotissa laulu on nimellä Iltarukous (Aftonbön). Laulun sanat ovat nuotissa suomeksi ja ruotsiksi, säkeistöjä on kolme. (Säkeistöjä on alun perin ollut vain yksi.) Laulu alkaa suomeksi: "Ilta on tullut, Luojani". Ruotsiksi laulu alkaa: "Kommen nu vilans timme är". Suomenkielisten sanojen tekijäksi mainitaan Aune Krohn. Ruotsinkielisten sanojen tekijästä mainitaan vain nimikirjaimet: "Övers. M. N.". Nimikirjaimet...
Keväällä 1789 Pohjanmaan rykmentti komennettiin Savon rintamalle vahventamaan eversti von Stedingkin Savon prikaatia. Rykmentti ei aivan ehtinyt ottaa osaa Porrassalmen taisteluun 13.6.1789 pikamarssista huolimatta. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustukseen Porrassalmelle. Pohjanmaan rykmentin pääosa osallistui Parkumäen taisteluun 21.7.1789. Taistelun jälkeen rykmentti asettui puolustuasemiin Laitaatsillan salmelle. Salmella käytiin vielä Laitaatsillan taistelu 9.10.1789. Savon prikaati asettui talvileiriin 12.11.1789 Parkumäelle ja sen itäpuolisiin kyliin ja Saimaan rannalle. Kirjallisuudesta ei käy tarkasti ilmi missä Gustaf von Numersin komentama everstiluutnantin komppania kulloinkin oli kesän ja syksyn aikana, mutta...
Euroopan johtava rikospsykologi Thomas Mûller kertoo kirjassaan Ihmispeto (2006) kokemuksistaan rikollisten ja sarjamurhaajien seurassa sekä rikospsykologin työkuvasta. ”En pysty ajattelemaan kuin sarjamurhaaja, mutta voin yrittää asettua hänen kenkiinsä”.
Charlotte Greigin teoksessa Evil serial killers:in the minds of monsters (2010) esitellään lyhyesti 50 sarjamurhaajaa kuoleman enkeleistä ja kannibaaleista vampyyritappajiin.
Patricia Cornwell kertoo kirjassaan Murhamiehen muotokuva: Viiltäjä-Jack - tapaus selvitetty (2003), miten hän selvittää sarjamurhaajan henkilöllisyyden. Kyseessä on sekä tositarina että psykopaatin muotokuva.
Ohessa kaunokirjallisuutta, jossa sarjamurhaajan näkökulmaa myös:
Bret Easton Ellis on kirjoittanut...
Kenttäsairaala toimi sodan ajaksi toimintansa keskeyttäneen Haapaniemen sotakoulun tiloissa Haapaniemen kuninkaankartanossa. Sairaalassa hoidettiin lähinnä Savon joukkojen potilaita. Sairaalan lääkärinä oli Savon rykmentistä komennettu välskäri Georg Gottfrid Sewatski, sekä lisäksi kapteeni J. W. Meinander ja vänrikki H. W. Orbinski. Sodan aikana toimineiden sairaaloiden kulujen perusteella Haapaniemi oli suhteellisen pieni toimija, suurempien sairaaloiden ollessa etelärannikolla. Sairaalassa menehtyneet (lähteissä vaihtelevasti 70-250 henkeä) on haudattu talon lähellä olevan niityn, Suurensuon, hiekkakankaaseen. Rauhan tulon jälkeen sotakoulu jatkoi toimintaansa kartanossa, kunnes sen rakennukset paloivat 1818. Sairaalan toiminnasta...
Kuvatunkaltainen kohtaus sisältyy Timo Koivusalon elokuvaan Kalteva torni (14:22-14:27). Siinä Leo (Risto Salmi) tokaisee sohvalla makaavalle Johannekselle (Martti Suosalo): "Ihmeellinen ikiliikkuja: ku syö niin raukasee, ku herää niin hiukasee."
Sähköpostien lähettämisessä saattaa toisinaan olla häiriöitä, mutta ne ovat poikkeustilanteita, eivätkä siis selitä sitä, jos sinulle on toistuvasti jäänyt saapumatta ilmoituksia.
Jonkin verran lähetettyjä ilmoituksia tietysti aina palaa takaisin perille saamattomina, kirjastosta riippumattomista syistä. Tavallisimmat syyt ovat:
- roskapostisuodatin lajittelee viestit roskapostiksi
- postilaatikko on täynnä
- automaattiset poissaoloviestit
- väärä sähköpostiosoite
Helmet-ohjeissa opastetaan seuraavasti:
”Jos et saa kirjastolta ilmoituksia sähköpostiisi, tarkista, oletko valinnut Omissa tiedoissasi ilmoitustavaksi sähköpostin ja onko sähköpostiosoitteesi oikein. Varmista lisäksi, ettei sähköpostilaatikkosi ole täynnä ja...
Kappale on nimeltään "Vihreällä niityllä". Se alkaa: "Hetkeksi jos vaan täytekynäs saan". Kertosäe alkaa: "Niityllä mä kerran kysyin armaaltain, lempensä jos saisin; vastas: kyllä vain". (Tosin nuotissa "Sun kanssas Liisa pien : laulumuistoja sotavuosilta" laulun alkusanat ovat vähän erilaiset kuin muissa nuoteissa: "Hetkeksi jo vaan täytekynän saan".) Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Erkki Ainamo. Laulun alkuperäinen nimi on Auf der grünen Wiese, ja sen on säveltänyt Jára Beneš.
Kappaleen nuotti löytyy esimerkiksi Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 8. Siinä on laulusta kosketinsoitinsovitus ja sanat suomeksi ja saksaksi. Suomeksi sen on levyttänyt Per-Erik (Pärre) Förars vuonna 1958. Hänen esityksensä löytyy cd-levyltä "Muksuilla...
