Muutama suomenkielinen videonmuokkausohjelmakirja Helmet-kirjastojen kokoelmissa on:
- Videokuvaa järkkärillä : 101 huippuvinkkiä / Adam Juniper, David Newton (2011)
- Digivideo : kuvaajan käsikirja / Tom Ang (2006)
- Digivideo tehokäytössä : Adobe Premiere Elements 2 / Carl Plumer (2006)
- Studio versio 8 : ammattimaista elokuvantekoa : käyttäjän opas / (2002)
Suomenkielisiä iMovie-oppaita löytyy myös verkosta:
https://support.apple.com/fi-fi/imovie
Symbolit & merkit -kirjan (Gummerus, 2009) mukaan hai on "miehisen voiman, metsästystaidon ja verenhimoisuuden symboli", jota kunnioitetaan etenkin Tyynenmeren ja Afrikan kulttuureissa. Hai esiintyy niissä miehuusseremonioissa ja toteemieläimenä. Oseaniassa hai on suosittu esi-isähahmo, ja Australian aboriginaaleille se on luojahahmo.
Hain symbolista merkitystä pohdittaessa lienee syytä muistaa myös tiedotusvälineiden ja viihdeteollisuuden mytologisoima "tappajahai": "Hai saa monen ihmisen tuntemaan kylmiä väreitä selkäpiissään. Tuntemuksia ovat olleet omiaan nostattamaan sensaationälkäinen lehdistö ja myös mm. suosikkielokuvaksi kohonnut Tappajahai. -- Haiden ihmissyönti nousi otsikoihin 1916, kun New Yorkin lähistöllä 2,6 metriä...
Kaikki Vaski-alueen kirjastokortit käyvät kaikissa Vaski-kirjastoissa. Voit halutessasi vaihtaa vanhan kirjastokorttisi Vaski-korttiin veloituksetta. Lainaamasi aineiston voit myös palauttaa mihin tahansa Vaskiin kuuluvaan kirjastoon.
Tästä linkistä näet koko Vaski-yhteistyöalueen.
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Kävin läpi koko joukon kokoelmastamme löytyviä merenkulun perusteita käsitteleviä kirjoja ja näiden perusteella näyttäisi pikemminkin siltä, että merimailia ja meripeninkulmaa käytetään sulassa sovussa rinnakkain - ja täsmentäen, että kyse on käytännössä samasta asiasta. Löytyypä pari sellaistakin kirjaa, joissa puhutaan yhä vain meripeninkulmasta (lyhenteenä tosin merimailin M). Arvelisin, että kielen rappeutumisen asemesta merimailiin siirtymisessä voisi olla kyse enemmänkin sellaisen nimityksen käyttöönotosta, joka on lähempänä kansainvälisesti käytettyä englanninkielistä ilmausta nautical mile.
Ennen uuden alkoholilain voimaanastumista ja siinä säädettyä alkoholijuomien vähittäismyyntiaikaa oluen myyntiä säätelivät oikeastaan vain Alkon hallintoneuvoston antamat ohjeet ja kaupan keskusjärjestöjen myyntiaikaa rajoittavat suositukset. Vaikka Alko puhui myyntirajoituksista, senkin ohjeet olivat käytännössä vain suosituksia: laitonta niiden vastainen myynti ei ollut. Myyntirajoitusten noudattaminen oli kiinni yksinkertaisesti kauppiaiden kuuliaisuudesta.
Oluen myynti ja sen sääntelyn puute nousi lehtiotsikoihin jo 80-luvulla, kun kauppa- ja teollisuusministeriö myönsi kyläkaupoille poikkeuslupia sunnuntain aukioloon "matkailijoiden palvelemiseksi ja kyläkauppojen pystyssä pitämiseksi". Ministeriö ei halunnut rajata...
Mantelipuun puuaines on kuoren alla vaalea, sävyltään kellertävästä vaaleanruskeaan, sydänpuu on tummanruskeaa.
Mantelipuun katkaisupinta
Mantelipuu kuivuu kuorettomana vähitellen harmaaksi.
Kirjaston henkilökunta ei näe aiempia lainojasi.
Voit kuitenkin itse tarkastella niitä, jos kirjaudut Helmet-sivuille ja otat käyttöön Lainaushistoria toiminnon.
Kirjautuminen tapahtuu kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella tunnusluvulla. Kirjautumiskohta löytyy Helmet-sivun oikeasta yläkulmasta.
Kirjauduttuasi omat tietosi löytyvät kun klikkaat nimeäsi sivun yläosassa.
Omissa tiedoissa näkyvät ensin lainasi. Sivun vasemmasta palkista löytyy sana Lainaushistoria. Klikkaa sitä.
Klikkaa Tallenna lainaushistoria -painiketta.
Lainaamasi kirjat tallentuvat seuraavasta lainauskerrasta alkaen.
Esimerkiksi IndieCo Ry on suomalainen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys ja heidän kotisivuiltaan löytyy jäsenlista jota voi tutkia. Ainakin Fullsteam, Soliti, Stupido Records ja Helmi Levyt ovat mielestäni tällä hetkellä aktiivisia, luultavasti muutkin listalla. Kannattaa kysyä vaikka suoraan heiltä tarkempaa tietoa.
Yhteystiedot: http://www.indieco.fi/yhteystiedot/
Etsimäsi lastenlaulu on mm. lastenmusiikkiyhtyeestä Orffit (aiemmin Tohtori Orff & herra Dalcroze) tunnetun lauluntekijän Hannu Sepposen säveltämä ja sanoittama Liisa. Sepponen levytti Liisan Tilitants-kokoonpanonsa vuonna 1993 julkaistulle albumille Tyy ti ti.
Emme löytäneet myynti-ilmoitusta tämännimisestä puhelukortista. ET-lehden artikkelissa 16.10.2015 kerrotaan, että korteilla käydään, vaikkakin jo vähäisemmässä määrin kuin 1990-luvulla, kauppaa alan erikoisliikkeissä ja huutokaupoissa. Hinnat ovat useimmiten vain muutamia kymmeniä senttejä kappaleelta. Joitakin poikkeuksia on: joistakin korteista voidaan maksaa kymmeniä, jopa satoja euroja.
Alla linkki artikkeliin:
https://www.etlehti.fi/artikkeli/asiantuntijat/kysy_antiikista/muistatko_viela_taman_kortin_nyt_niita_kaupataan_yli_100
Suomen lainsäädännössä kansalliset säännökset kansainvälisestä perintöoikeudesta löytyvät perintökaaren (40/1965) 26 luvusta (”kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä”), jonka 5–11 §:issä säädetään kansainvälisiin perintökysymyksiin sovellettavasta laista. Perintökaaren 26 luvun 5 §:n mukaan perimykseen sovelletaan lähtökohtaisesti sen valtion lakia, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka. Perintökaaren 26 luvun 6 §:n mukaan perittävä voi kuitenkin halutessaan poiketa tästä niin kutsutusta asuinmaaperiaatteesta ja määrätä sovellettavaksi esimerkiksi sen valtion lain, jonka kansalainen hän on. Määräys on annettava testamentille säädetyssä muodossa (ks. perintökaaren 3 luvun 1 §). Testamentilla perittävä voi...
Näin spesifiä tutkimusta ei löytynyt Finna.fi:n kautta (yliopistojen kirjastot, osa yleisistä kirjastoista), suurimpien kaupunginkirjastojen luettelosta eikä Liikenneviraston usein kysyttyjen joukosta. Ehdotan, että tiedustelette asiaa Liikennevirastosta https://www.liikennevirasto.fi/yhteystiedot tai Helsingin kaupungilta, https://www.hel.fi/helsinki/fi/kartat-ja-liikenne/kadut-ja-liikennesuun… tämän sivun yhteydessä mainitaan Kaupunkiympäristön asiakaspalvelu tahoksi, johon kannattaa olla yhteydessä. Hsl:n julkaisut-luettelosta ei myöskään löydy tällaista, https://www.hsl.fi/julkaisut , mutta ehkä sieltäkin kannattaisi tiedustella. Hsl:n sivulta ei löydy tutkimus- tai julkaisut-osasta yhteystietoja erikseen, mutta...
Eero Snellman kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta.
Lähde: Suomen taiteilijoita Alvar Cawénista Wäinö Aaltoseen : elämäkertoja. WSOY, 1955
Suomenlinnalaiset voivat hakea vuosittain vuosikortin Suomenlinnan liikenne oy:ltä polkupyörän kuljettamiseen lautalla. Suomenlinnan liikenne oy on päättänyt, että tama kortti on maksuton. Muutenhan suomenlinnalaiset maksavat matkansa kuten muutkin.
Voit halutessasi kysyä lisätietoja Suomenlinnan liikenteeltä:
https://www.suomenlinnanliikenne.fi/
"Fingerporillinen" eli sormustimellisen verran ei ole aivan täsmällinen mittayksikkö, koska sormustimia on eri kokoa (oman isoäitini ompelulaatikossa oli ainakin kahta eri kokoa) aivan kuten neulan käyttäjillä on erikokoisia sormia. Oma kuparista tehty, miehen pikkusormeen juuri ja juuri mahtuva sormustimeni on 20 milliä mitkä ja halkaisija on 10-15 milliä (suuaukko on hiukan soikea). Mittalusikalla ja vedellä tekemäni mittauksen perusteella tällä sormustimella mitattuna "fingerporillinen" on noin 5 millilitraa eli teelusikallinen, ei siis kovinkaan paljon.
Historiasta voi löytyä hyvinkin täsmällisiä vastineita käsitteelle, koska sitä lienee käytetty viinan anniskelussa vakavammassakin mielessä. Mutta yleisessä puheenparressa "...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä julkaistiin ensimmäisen kerran neljänä vihkona vuonna 1870 ja nämä vihkot sitten yhtenä painoksena Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana 1873.
Vuoden 1908 Yrjö Weilinin julkaisema Seitsemän veljestä on myös julkaistu kahtenatoista vihkona, se ei siis ole sidottu kirja. Vihkot on painettu faktuuralla ja niissä on ensimmäisen kerran Akseli Gallen-Kallelan tekemä kuvitus.
Vihkot on myös digitoitu, niihin voi tutustua Doriassa, joka on Kansalliskirjaston ylläpitämä julkaisuarkisto: http://www.doria.fi/handle/10024/43335 .
Painosmäärästä en löytänyt tietoa käytettävissäni olevista lähteistä.
Ensimmäinen tunnusluku täytyy käydä hakemassa kirjastosta henkilökohtaisesti. Tunnusluvun saat mistä tahansa HelMet-kirjastosta esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kun tunnusluvun on kerran saanut, sen voi vaihtaa itse sähköisesti omien tietojen kautta.
Kirjastokortin ikä ja tunnusluku eivät ole sinänsä yhteydessä toisiinsa, myös aivan uuteen korttiin se täytyy erikseen asentaa ja vastaavasti se voidaan liittää vanhaankin korttiin, kunhan kortti itse on edelleen voimassa. Tämä tapahtuu normaalisti kortin myöntämisen yhteydessä. Kirjasto ei tiedä tunnuslukua, se salataan myös henkilökunnalta.
Heikki Poroila
Muilta paikkakunnilta lehdet tulevat postin mukana eivätkä ehdi siis ilmestymispäivän kirjastoon. Sen sijaan e-lehdet ovat näkyvissä heti, tietoa e-lehtien lukemisesta on täällä http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet . Eli saman päivän Keskisuomalaista ei Helsingin kaupunginkirjastossa pysty lukemaan paperilehtenä, mutta e-lehtenä pystyt sen lukemaan Epressin kautta kirjastossa. EPressiin ei ole etäkäyttömahdollisuutta, muiden e-lehtipalveluiden etäkäyttöön löydät ohjeet täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Ohjeet_elehtien_etakayttoon…
